Varhaiskasvatukseen osallistumisessa isoja alueellisia eroja

Varhaiskasvatuksen resurssit ja lapsimäärän yllättävä kasvu ovat kestoaiheita joka vuosi budjettineuvotteluiden yhteydessä. On varsin ihmeellistä, että vuodesta toiseen voi tulla yllätyksenä se, että niin moni helsinkiläisperhe haluaa lapselleen päivähoitopaikan, varsinkin kun kaupungilla on erinomaiset mahdollisuudet seurata väestömäärän kehitystä.

Vaikuttaa kuitenkin siltä, että talousarvioehdotuksen laatijat vuodesta toiseen olettavat, että vanhemmat, käytännössä äidit, hoitavat lapsiaan pidempään kotona. Itse asiassa tämä viranomaistoive toteutuu tällä hetkellä myös siinä tavassa, miten vanhempainvapaan päättyessä äitejä ohjataan pysymään kotona pidempään. Monet ovat yllättyneitä kun päivähoitopaikkaa hakiessa äidiltä tiedustellaan, voisiko hän jäädä vielä kotiin kun lapsikin on niin pieni, tai todetaan että jos toinen vanhemmista on kotona työttömyyden takia, pitäisi ymmärtää että ne perheet, joissa molemmat vanhemmat ovat töissä, ovat nyt etusijalla. Että meillä on niin haastava tilanne kun lapsia on niin paljon. Tai sanotaan että lapsen olisi hyvä osallistua vaikka leikkipuiston kerhotoimintaan, eli suositellaan naista jäämään kotihoidontuelle. Ja näinhän se on, kotihoidontuelle ohjaaminen tulee Helsingille halvemmaksi kuin päivähoitopaikan tarjoaminen. Tästä kotihoitoon kannustavasta näkökulmasta keskustellaan minusta aivan liian vähän. Jatka lukemista

Aloite sukupuolitietoisen budjetoinnin aloittamiseksi Helsingissä

Aloite sukupuolitietoisen budjetoinnin aloittamiseksi Helsingissä

Me allekirjoittaneet esitämme, että Helsingin kaupunki aloittaa osana talousarviovalmistelua tekemään sukupuolitietoista budjetointia ja kehittämään budjetin sukupuolivaikutusten arvioinnin menetelmiä. Samaan aikaan Helsingin talousarvioprosessiin integroidaan tasa-arvonäkökulma. Tämän edellyttää mm. kaupungin henkilökunnan koulutusta talouteen ja sukupuolten tasa-arvoon liittyen sekä tasa-arvotutkimuksen hyödyntämistä. Tähän mennessä Helsingissä ei ole toteutettu sukupuolitietoista budjetointia tai arvioitu systemaattisesti budjetin sukupuolivaikutuksia.

Sukupuolitietoinen budjetointi tarkoittaa mm. sitä, että talousarviovalmistelussa ja itse talousarviossa huomioidaan sukupuolivaikutukset ja osoitetaan, miten talousarviossa aktiivisesti edistetään sukupuolten tasa-arvoa. Sukupuolibudjetointia on toteutettu esimerkiksi monessa Ruotsin kunnassa ja myös EU:n tasa-arvotyössä. Vuonna 2015 Tukholman kaupunki osoitti n. miljoona kruunua kaupungin sukupuolibudjetointiin.

Helsingissä, 3.5.2017

Veronika Honkasalo (Ja 38 muuta valtuutettua)

Miksi Helsinki ei valitse kansliapäälliköksi pätevintä hakijaa?

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Johtamisjärjestelmän tarkoituksena oli erottaa poliittinen valta ja virkamiesvalta toisistaan. Me vasemmistoliiton valtuustoryhmässä olemme joka käänteessä tällä valtuustokaudella nostaneet esille kuinka ongelmallinen nykysysteemi on ollut, jossa apulaiskaupunginjohtajat ovat mukavirkamiehiä.

Mutta mitä nyt tapahtuukaan kun meillä on ensimmäinen uuden järjestelmän virantäyttö käynnissä – prosessi on täysin politisoitunut? Millään muulla tavalla en voi ymmärtää sitä, että virantäytössä halutaan nyt ohittaa kaikilla mittareilla huomattavasti pätevin ehdokas, eli Ritva Viljanen? Olemmeko me täällä valtuustossa oikeasti valmiita menemään näin pitkälle tietäen, että edessä on syrjintäolettama ja valtuusto siten on tekemässä laittoman päätöksen? Jatka lukemista

Yhdenvertaisuuden eteen on tehtävä väsymättömästi töitä

Koko aikuisikäni olen voinut ajatella, että hetkellisistä takaiskuista huolimatta sukupuolten välinen tasa-arvo ja ihmisten yleinen yhdenvertaisuus lisääntyvät. Syksyllä saavutettu voitto tasa-arvoista avioliittoa koskevassa väännössä tuki vielä tätä kertomusta.

Yhteiskunnallinen ilmapiiri on talouskriisin ja oikeistopopulismin nousun myötä kuitenkin kääntynyt suuntaan, jossa naisia halutaan sulkea ulos työelämästä kotien seinien sisälle. Suomessa jyllää voimia, jotka yrittävät kaikin keinoin kääntää historian kelloja taaksepäin ja mitätöidä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden eteen tehtyjä ponnistuksia. Yhdenvertaisuus leimataan nyt ylellisyydeksi, joka voidaan siirtää syrjään ja johon tiukassa taloudellisessa tilanteessa ei ole varaa.

Jatka lukemista

Päivähoito-oikeuden rajaaminen on estettävä

Nykyinen hallitus on sitoutunut rajaamaan lasten oikeutta päivähoitoon siten, että lapset, joiden toinen tai molemmat vanhemmat ovat kotona äitiys-, vanhempain- tai hoitovapaalla, saisivat olla hoidossa vain osa-aikaisesti kuitenkin ”sosiaaliset perusteet huomioivalla tavalla”. Eilen hallituspuolueiden puheenjohtajat sopivat keskenään, että päivähoito-oikeutta rajataan, mutta yksityiskohdista sovitaan myöhemmin.

Jatka lukemista

Yhtiöittäminen iskee karusti naisten ja maahanmuuttajien asemaan Helsingissä

Domestic_Workers_Netherlands

Palmian siivoojia on 660, joista naisia 80 % ja maahanmuuttajataustaisia 60 %. Keskeinen kysymys kuuluukin, haluammeko me esimerkiksi perheellisten siivoojanaisten olevan täysivaltaisia perheen elättäjiä, vai halummeko ottaa askelia pois pohjoismaisesta työmarkkinamallista kohti mieselättäjyyttä. Kysyisin teiltä täällä salissa, jotka yhtiöittämistä kannatatte, miten jatkossa huolehditte siitä, että yksinhuoltaja, nainen ja siivoja, joka on työssäkäyvän köyhyyden potentiaalinen uhri, pystyy jatkossa elättämään itsensä ja lapsensa Helsingissä?

Siivousalalla työ on muuttunut voimakkaasti ulkoistamisten ja tehostamisten myötä, josta kertoo osittain kuntien palkkalistoilla olevien siivoojien määrän radikaali vähentyminen 2000-luvulla. Kyse ei siis ole pelkästään pienemmistä palkoista, vaan työn uudelleenorganisoinnin seurauksista, jotka johtavat työn pilkkomiseen ja työsuhteistenkin töiden osa-aikaistamiseen. Palmian yhtiöittäminen siis omalta osaltaan kasvattaa vastentahtoisen osa-aikatyön teetäntää.

Jatka lukemista

Kerhotoiminnalla ei saa korvata päivähoitoa

Helsinki on sitoutunut lisäämään kerhopaikkoja ja kaavailuissa on, että kaupunki tarjoaisi noin 1200 kerhopaikkaa kotihoidossa oleville lapsille vuonna 2013. Tämä on tuntuva lisäys, sillä vielä vuonna 2011 kerhopaikkoja oli noin 500. Kerhopaikkojen houkuttelevuutta on lisätty maksuttomuudella.

On hienoa, että kunnallinen varhaiskasvatus ulottuu laajentuneen kerhotoiminnan myötä koskettamaan myös kotihoidossa olevia lapsia. Näin lasten sosiaaliset verkostot vahvistuvat ja vanhemmat (useimmiten äidit) saavat helpotusta pikkulapsiarkeen. Kerhotoiminnan vahvistamisella keinotekoista kuilua kotihoidossa olevien lasten ja päiväkotilasten välillä saadaan myös kavennettua.

Mutta voi tilanteessa nähdä uhkakuviakin. Kerhotoiminnan laajentamista perustellaan sillä, että näin vanhempien valinnanvapautta hoitomuotojen suhteen monipuolistetaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun kaupunki taistelee kasvavien lapsimäärien kanssa ja lapsimääriin liittyvät ennusteet vielä harvoin vastaavat todellisuutta, päivähoidon tarvetta halutaan vähentää lisäämällä kerhotoimintaa. Ja onhan kerhotoiminnan tarjoaminen ja kotihoidon painottaminen myös kustannuksiltaan paljon halvempaa kuin kunnallisen päivähoidon tarjoaminen. Jatka lukemista

Subjektiivinen päivähoito-oikeus on kaikkien lasten oikeus

Päivähoito nousee tasaisin väliajoin kiivaaksi yhteiskunnalliseksi keskustelunaiheeksi. Useimmiten keskustelu jakautuu päivähoidon ja kotihoidon rintamiin. Tässä keskustelussa perhe on usein näyttämö, jossa on hyvinvoivat vanhemmat ja lapset. Tässä normiperheessä on aikaa, rakkautta, toimeentuloa ja halua kasvattaa oikein. Keskustelusta unohtuvat sen sijaan helposti ne lapset, joille arki kotona ei ole helppoa ja joiden perheissä ongelmat kasautuvat.

Tutkimukset osoittavat kiistatta, että kaikki lapset hyötyvät laadukkaasta varhaiskasvatuksesta ja hyvästä opetuksesta. On myös joukko lapsia, jotka hyötyvät tästä erityisen paljon. Heille päivähoito on paitsi ongelmia ehkäisevää myös niitä korjaavaa palvelua. Subjektiivinen päivähoito-oikeus on taannut palvelun, joka ei erottele tai leimaa. Jatka lukemista