Jätin lokakuun alussa valtuustokysymyksen, jossa tiedustelin mihin toimiin kaupunki aikoo ryhtyä, jotta kaupungin kanssa yhteistyötä tekevien yritysten ja palveluntuottajien taloudellisesta tilanteesta oltaisiin paremmin tietoisia. Sain lyhyen kuvailevan vastauksen, joka ei minulle kelvannut ja pyysin perusteellisempaa vastausta. Koko vyyhti kävi minulle selväksi elokuussa, kun yksityinen päiväkotiyritys Kidson meni konkurssiin ja virkamiehet totesivat, ettei heillä ole mitään keinoja valvoa sitä, että esimerkiksi tämän yrityksen taloudellinen tila olisi ollut kunnossa.
Asia on sangen monimutkainen, sillä kaupungin perusteellisempi vastaus on minulle lähes täyttä hepreaa. Vastauksessa siis sanotaan suomeksi, ettei kaupunki voi asettaa ehtoja palveluntuottajan taloudelliseen kykyyn hoitaa sopimusvelvoitteitaan. Vastauksessa myös todetaan, ettei kaupunki voi vaatia esimerkiksi KHT- tarkastajan tekemää erityistarkastusta siitä, onko palvelun tarjoajalla taloudelliset edellytykset hoitaa saamaansa tehtavää. Kaupunki voi valvoa näitä asioita sääntöjensä mukaan vain yhtiön virallisten tilinpäätösten kautta, mikä pienissä palveluyhtiöissä on tavallisesti mahdotonta arvioida.
Tässä konsernilakimies Atte Malmströmin vastaus:
Valtuustokysymyksenne 9.10.2013 välitettiin Virka-infosta minulle vastattavaksi.</b>
Yksityisen päivähoidon osalta viittaan sosiaali- ja terveystoimesta teille lähetettyyn vastaukseen, jossa todettiin seuraavaa.
Yksityistä päivähoitoa säännellään lasten päivähoidosta, yksityisistä sosiaalipalveluista ja sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetuissa laeissa. Kunnat, aluehallintovirastot sekä sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) valvovat toimintaa.
Yksityisen sosiaalipalvelujen tuottajan, joka tuottaa muita kuin ympärivuorokautisia sosiaalipalveluja (mm. yksityinen päivähoito on ilmoituksenvaraista) on tehtävä kirjallinen ilmoitus toiminnasta ja siinä mainittava vastaavat tiedot kuin luvanvaraisessa toiminnassa edellytetään. Ilmoituslomake löytyy aluehallintovirastojen verkkosivuilta.
Tilintarkastuslain mukaan julkisen kaupankäynnin kohteena olevien yritysten (Oyj) ja yhteisöjen on valittava KHT-tilintarkastaja tai KHT-yhteisö. Sama vaatimus koskee yhteisöjä, jos vähintään kaksi seuraavista edellytyksistä täyttyy:
– taseen loppusumma ylittää 25 miljoonaa euroa
– liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 50 miljoonaa euroa tai
– palveluksessa on keskimäärin yli 300 henkilöä.
Yksityisessä päivähoitotoiminnassa ei arvioida saavutettavan KHT-tilintarkastuksen kriteerejä. Sen sijaan yleinen tilintarkastusvelvollisuus koskee yksityisiä päiväkoteja.
Varhaiskasvatusalueen päällikkö tekee vuosittain tarkastuskäynnin alueensa yksityisiin päiväkoteihin. Käynneillä varmistetaan lasten edun mukainen riittävä henkilöstö, henkilöstön pätevyys, lasten lukumäärä sekä ikäjakauma suhteessa henkilöstöön. Lisäksi varmistetaan tilat, turvallisuus, ruokahuolto sekä hygieniaseikat ja käydään läpi päiväkodin toimintasuunnitelma sekä omavalvontasuunnitelma.
Yleisemmällä tasolla voidaan todeta, että Helsingin kaupunkikonsernin hankinnoissa tulee ottaa huomioon muun muassa kaupunginhallituksen hyväksymä ohje harmaan talouden torjumiseksi.
Ohjeessa määritellään muun muassa ne selvitykset ja todistukset, joita kaupunkikonsernin toimijoiden tulee omissa hankinnoissaan edellyttää tarjoajilta. Näitä ovat esimerkiksi kauppa-, ennakkoperintä-, työnantaja- ja arvonlisäverovelvollisten rekisteriin rekisteröitymiseen liittyvät selvitykset sekä todistukset verojen ja lakisääteisten eläkevakuutusmaksujen maksamisesta.
Harmaan talouden torjunnan ohjeen mukaan edellytetään myös seurantaa palveluntuottajan kanssa solmitun sopimussuhteen aikana. Sopimussuhteen aikainen seuranta liittyy verojen ja lakisääteisten eläkevakuutusmaksujen maksamiseen. Hankintayksikön on valvottava, että sopimuskumppanit huolehtivat verojen ja lakisääteisten eläkevakuutusmaksujen maksamisesta koko sopimuskauden ajan. Usein näiden maksujen laiminlyönti voi olla indikaatio sopimuskumppanin maksu- tai muista taloudellisista vaikeuksista. Sopimuskumppanien taloudellista tilannetta seurataan tältä osin välillisesti jo nykyisellään.
Harmaan talouden torjuntaohjeessa asetetut vaatimukset liittyvät pitkälti tilaajavastuulain säännöksiin. Kaupunki ei voi yksipuolisesti asettaa minkälaisia ehtoja tahansa esimerkiksi tarjouskilpailuihin osallistuville tarjoajille. Hankintalaissa on säännökset muun muassa kilpailuihin osallistuvien tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta.
Hankintojen kilpailuttamisprosessissa arvioidaan tarjoajien soveltuvuutta eli kelpoisuutta toteuttaa hankinta. Hankintayksikkö voi itse asettaa hankintalaissa määritellyissä rajoissa hankintaan liittyvät tarjoajan soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset. Tarjoajan soveltuvuutta arvioidaan soveltamalla hankintalain pakollisia ja/tai harkinnanvaraisia poissulkemisperusteita sekä tarjouspyynnössä asetettujen vähimmäisvaatimusten avulla.
Pakolliset ja harkinnanvaraiset poissulkemisperusteet liittyvät lähinnä lainvastaiseen toimintaan (mm. veropetos ja rahanpesu) sekä verojen ja lakisääteisten eläkemaksujen maksamatta jättämiseen.
Soveltuvuuden vähimmäisvaatimuksissa voidaan tutkia esimerkiksi tarjoajan ja alihankkijan taloudellisia edellytyksiä ja kykyä suoriutua hankinnasta. Tällöin arvioidaan tarjoajan vakavaraisuutta, maksukykyisyyttä, kannattavuutta ja luottokelpoisuutta. Tarjoajaa pyydetään liittämään tarjoukseensa selvitys tilinpäätösasiakirjoista määritellyiltä edeltäviltä tilinpäätöskausilta. Hankintayksikkö voi myös varata oikeuden tarkistaa tarjoajan tai alihankkijan luottotietoja ennen hankintapäätöksen tekemistä. Soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset tulee kuitenkin suhteuttaa hankinnan kohteeseen, toisin sanoen hankittavan tavaran, palvelun tai rakennusurakan arvoon ja luonteeseen. Esimerkiksi tiettyä liikevaihtoa voidaan edellyttää, mutta vaatimus on suhteutettava hankinnan rahalliseen arvoon.
Kokonaistaloudellisesti edullisinta tarjousta valittaessa voidaan vertailuperusteina käyttää hankintalain 62 §:n mukaisesti esimerkiksi laatua, hintaa, teknisiä ansioita, esteettisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia, ympäristöystävällisyyttä, käyttökustannuksia, kustannustehokkuutta, myynnin jälkeistä palvelua ja teknistä tukea, huoltopalveluja, toimituspäivää tai toimitus- tai toteutusaikaa taikka elinkaarikustannuksia.
Lisäksi hankintayksikkö voi kokonaistaloudellista edullisuutta arvioidessaan ottaa huomioon myös asianomaisen yleisön tarpeisiin liittyviä taloudellisia ja laadullisia perusteita sekä ympäristövaatimusten täyttämiseen liittyviä perusteita, jos tällaiset perusteet ovat mitattavissa ja liittyvät hankinnan kohteeseen.
Olennaista vertailuperusteiden (vertailussa käytettävien kriteereiden) asettamisessa on se, että nämä perusteet liittyvät hankinnan kohteeseen. Vertailuperusteiden on toisin sanoen kytkeydyttävä kulloinkin hankittavaan tavaraan, palveluun tai rakennusurakkaan. Vertailuperusteiden avulla tulee arvioida hankittavan tavaran, palvelun tai rakennusurakan määrällisiä tai laadullisia ominaisuuksia. Sitä vastoin sellaisia vertailuperusteita, joiden avulla arvioidaan tarjoavan yrityksen ominaisuuksia, ei saa käyttää.
Nykyisen tilintarkastuslain (ja osakeyhtiölain) mukaan vain tietyt edellytykset täyttävissä yhteisöissä on velvollisuus ylipäätään valita tilintarkastaja. Jos edellytykset eivät täyty, tilintarkastaja voidaan jättää valitsematta. Jos yhteisöllä on lain mukaan velvollisuus valita tilintarkastaja, niin vain tiettyjen edellytysten täyttyessä on valittava KHT-tilintarkastaja. Jos kyseiset KHT-tarkastajaa koskevat edellytykset eivät täyty, mutta tilintarkastaja pitää valita, on valittava HTM-tilintarkastaja. Ns. maallikkotilintarkastajia ei enää nykylain puitteissa voi valita.
Jos palveluntuottajan ei tilintarkastuslain perusteella ole velvollisuutta valita KHT-tilintarkastajaa, ei sellaisen valitsematta jättämisen perusteella voida sulkea tarjoajaa pois tarjouskilpailusta. Kyseessä ei ole hankintalain mukainen pakollinen eikä harkinnanvarainen poissulkemisperuste.
Vastaavasti kyseistä seikkaa ei voida ottaa huomioon myöskään vertailuperusteiden asettamisessa ja tarjousten arvioinnissa/pisteytyksessä. Tilintarkastajaa koskeva tieto kuvaa palveluntarjoajan ominaisuuksia, eikä liity hankittavan palvelun määrällisiin tai laadullisiin ominaisuuksiin, joten sen käyttäminen vertailuperusteena ei ole hankintalain mukaista.
KHT-tilintarkastajan valintaan liittyvä velvollisuus perustuu suoraan lakiin. Edellytykset täyttävien yhteisöjen tulee toimia säännösten mukaisesti riippumatta siitä, onko kyseisestä asiasta mainintaa kaupungin ja yhteisön välisessä mahdollisessa sopimuksessa.
Ystävällisin terveisin
_______________________________________________________________________________________
Atte Malmström
konsernilakimies
Helsingin kaupunki
Talous- ja suunnittelukeskus
Taloussuunnittelu- ja varainhallintaosasto