Suomi sahaa koulutusoksaa, jolla istuu

Suomen menestys rakentuu vahvalle koulutukselle. Se on se vahva oksa, jolla koko yhteiskuntamme istuu. Edelliset hallitukset ovat kuitenkin tehneet oikein justeerivoimin töitä sahatakseen tämän oksan altamme.

Suomessa koulutuspolitiikkaa ajatellaan erillisenä tiedepolitiikasta. Tarkoituksenmukaisempaa olisi suunnitella koulutuspolitiikkaa kokonaisuutena alkaen varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta päätyen ammatilliseen ja yliopistolliseen korkeakoulutukseen sekä tieteeseen ja tutkimukseen.

Kaksi viimeistä hallitusta on leikannut koulutuksesta ja tieteestä lähes puolitoista miljardia euroa. Kataisen (kok) ja Stubbin (kok) hallitus leikkasi erityisesti ammattikorkeakoulutuksesta. Sipilän (kesk) hallitus leikkasi etenkin yliopistoilta ja ammattikoulutuksesta yhteensä noin 900 miljoonaa euroa. Suomen panostukset koulutukseen ja tutkimukseen vaikuttavat heikkenevän myös suhteessa muihin OECD-maihin. Jatka lukemista

Helsinki harppasi kohti maksutonta toista astetta

Köyhyys ja taloudellinen eriarvoisuus ovat asioita, jotka ovat lasten ja nuorten näkökulmasta monesti aikuiskatseiden ulottumattomissa. Se ilmenee nuorten keskuudessa esimerkiksi hienovaraisena ulossulkemisena, kun vaatteita ja tavaraa ja niiden puutetta arvioidaan esimerkiksi ystävyyden ehtona. Räikeimmillään taloudellinen eriarvoisuus pudottaa lapsia ja nuoria esimerkiksi koulutuksen ulkopuolelle ja kaventaa siten merkittävällä tavalla mahdollisuuksia hyvään elämään.

Suomen hallitus kiillotti kilpeään tämän vuoden huhtikuussa kehysriihipäätöksellä, jonka mukaan opintorahan vähävaraisuuskorotukseen oikeutetulle alle 20-vuotiaalle opiskelijalle myönnetään opintorahan oppimateriaalilisä 46,80 euroa kuukaudessa. Tällä pienoisella kosmeettisella muutoksella hallitus ilmoitti hoitaneensa maksuttoman toisen asteen vaatimuksen. Tämä tilanteessa, jossa opiskelijat kuuluvat niihin väestöryhmiin, jotka ovat kärsineet hallituksen talouspolitiikasta kuluneina vuosina kaikkein eniten. Jatka lukemista