Suomi sahaa koulutusoksaa, jolla istuu

Suomen menestys rakentuu vahvalle koulutukselle. Se on se vahva oksa, jolla koko yhteiskuntamme istuu. Edelliset hallitukset ovat kuitenkin tehneet oikein justeerivoimin töitä sahatakseen tämän oksan altamme.

Suomessa koulutuspolitiikkaa ajatellaan erillisenä tiedepolitiikasta. Tarkoituksenmukaisempaa olisi suunnitella koulutuspolitiikkaa kokonaisuutena alkaen varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta päätyen ammatilliseen ja yliopistolliseen korkeakoulutukseen sekä tieteeseen ja tutkimukseen.

Kaksi viimeistä hallitusta on leikannut koulutuksesta ja tieteestä lähes puolitoista miljardia euroa. Kataisen (kok) ja Stubbin (kok) hallitus leikkasi erityisesti ammattikorkeakoulutuksesta. Sipilän (kesk) hallitus leikkasi etenkin yliopistoilta ja ammattikoulutuksesta yhteensä noin 900 miljoonaa euroa. Suomen panostukset koulutukseen ja tutkimukseen vaikuttavat heikkenevän myös suhteessa muihin OECD-maihin.

Leikkaukset heikentävät koko koulutusjärjestelmän opetuksen laatua, vaarantavat työvoiman osaamisen ja heikentävät tutkimuksen edellytyksiä, koulutusmahdollisuuksien tasa-arvosta puhumattakaan. Juuri ne ovat tehneet oksastamme hyvän ja vahvan.

Muutokset koulutukseen näkyvät oppimistuloksissa muutaman vuoden sisällä, mutta vaikuttavat vuosikymmeniä muun muassa työvoiman osaamisen kautta. Suomen maine PISA-testien ihmemaana on jo aikaa sitten kääntynyt laskuun. Viime vuosien koulutusleikkausten jäljiltä voi odottaa myönteistä kehitystä vain jos vaalien jälkeen koulutukseen ja tieteeseen panostetaan kunnolla.

Erityisen tuhoisaa on varhaiskasvatuksesta leikkaaminen. Siihen panostaminen on keskeinen tapa edistää oppimista koko elämän aikana – ja lisätä hauraimmassa asemassa olevien perheiden lasten mahdollisuuksia edetä yhteiskunnassa.

Koulutus ei ratkaise kaikkia ongelmia, mutta varsin monia se lieventää – myös työttömyyttä. Pelkän peruskoulutuksen varassa olevia oli työttömänä 16,7 prosenttia. Heidän työttömyysasteensa oli 7 prosenttiyksikköä suurempi kuin toisen asteen tutkinnon suorittaneilla.

Puheissa ja ohjelmissa kaikki suomalaiset ovat sivistyksen ja koulutuksen puolella. Silti moni on valmis sahaamaan omaa oksaansa. On korkea aika olla sivistyksen ja koulutuksen puolella myös teoissa. Silloin oksamme vahvistuu ja kantaa hedelmää.

Koulutuksen ja tieteen tason nosto aloitetaan seuraavalla hallituskaudella muun muassa näin:

  • Parantamalla varhaiskasvatuksen laatua yli kolmevuotiaiden lasten ryhmäkokoja pienentämällä ja nostamalla varhaiskasvatuksen henkilöstön palkkoja työn vaativuutta vastaaviksi.
  • Pienentämällä perusopetuksen ryhmäkokoja.
  • Lisäämällä resursseja erityisluokanopettajien ja erityisopettajien palkkaamiseen.
  • Toteuttamalla toisen asteen maksuttomuus ja koulutustakuu.
  • Pidentämällä oppivelvollisuus koskemaan toista astetta.
  • Lisäämällä resursseja ammatillisen koulutuksen lähiopetukseen sekä henkilökohtaisten opetussuunnitelmien laadintaan perusrahoitusta korottamalla.
  • Varmistamalla, että jokaisessa maakunnassa on mahdollisuus yliopisto- tai ammattikorkeakoulutukseen.
  • Laittamalla yliopistojen ja tutkimuslaitosten perusrahoitus kuntoon.
  • Nostamalla tutkimus-, kehitys ja innovaatiorahoitus viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.
  • Palauttamalla yliopisto- ja ammattikorkeakouluindeksit osaksi rahoitusta.
  • Varmistamalla sektoritutkimuslaitosten rahoituksen riittävyys.
  • Siirtämällä valtion tutkimusrahoituksen painopiste yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen.
  • Parantamalla korkeakouluopiskelijoiden sosiaaliturvaa nostamalla opintorahaa 101 eurolla kuukaudessa.