Talousarvioaloite helsinkiläisten vapaan kentän taiteilijoiden tukemisesta koronakriisin yli

Taide- ja kulttuuriala ja luovat alat kokonaisuudessaan ovat kärsineet koronasta eniten heti lentoliikenteen jälkeen. Kaikkein vaikeimmassa asemassa ovat freelancetaiteiljat, joiden tulotaso on alhainen ja ansioperustainen sosiaaliturva poikkeuksellisen heikko heistä riippumattomista syistä. 

Teatteri- ja medialan ammattiliitto TEME:n selvityksen mukaan freelancerit ovat menettäneet 32 miljoonaa euroa koronavuoden aikana. Yleisradio uutisoi puolestaan laajassa selvityksessä, että kulttuurialoilta katosi kokonaisuudessaan satoja miljoonia euroja ja töitä tuhansilta. Samaan aikaan kunnat ovat säästäneet merkittävästi monissa palveluissa. 

Moni freelancetaiteilijoita ja taide- ja kulttuurialaa työllistävä taho on niin ikään kaatumassa koronaan, mikä johtaisi vähäisten työllistävien rakenteiden katoamiseen ja negatiivisiin aluetalousvaikutuksiin valtionosuus- ja myyntitulojen jäädessä kotiutumatta alueelle jatkossa. 

Helsingillä on rutkasti mahdollisuuksia omilla toimillaan huolehtia suoraan siitä, että taide- ja kulttuurikenttä selviää koronakriisin yli. 

Helsingissä taide- ja kulttuuritoiminta rakentuu vahvasti vapaan sektorin työn hyödyntämiselle. Jotta se on olemassa laadukkaana, moninaisena kaupunkilaisten hyvinvoinnin tukena ja alueen vetovoimana jatkossakin me tämän talousarvioaloitteen allekirjoittajat esitämme, että kaupunki varaa pikaisesti lisämäärärahan kulttuuripalveluille seuraaviin kohteisiin:

  • Kaupunki jakaa vähintään 40 kpl puolen vuoden työskentelyapurahoja taiteilijoille.
  • Kaupunki tarkistaa vapaan kentän taiteilijoita työllistävien tahojen toimintaedellytysten tuen tason, jotta ne selviävät koronarajoitusten ajan yli.
  • Kaupunki ostaa kevään ja kesän 2021 ajan merkittävästi lisää ulkoesityksiä päiväkoteihin, kouluihin ja vanhusten ja vammaisten palvelutaloihin näiden hyvinvoinnin tueksi.
  • Kaupunginhallitukselle tuodaan ennen vuotta 2022 koskevaa talousarviokäsittelyä selvitys helsinkiläisten vapaan kentän taiteilijoiden toimeentulotilanteesta koronapandemian aikana ja toimenpide-ehdotuksista, miten tilannetta pyritään parantamaan. 

Helsingissä 3.3.2021

Veronika Honkasalo

 

Valtion omistamien yhtiöiden oltava edelläkävijöitä vastuullisuudessa

Hallituksen antaman omistajaohjauslinjauksen mukaan vastuullisuuteen kuuluu muun muassa se, että johdon palkitsemisen pitää olla kohtuullista ja oikeudenmukaista.

Kysyin kirjallisessa kysymyksessä hallitukselta 19.2.2021, onko tämä kohtuullisuus ja oikeudenmukaisuus toteutunut, kun Finnairin toimitusjohtajalle maksettiin viime vuonna 400 000 euron bonukset.

Kirjallinen kysymykseni herätti odotetusti oikeistossa nurinaa. Esimerkiksi Liberan mielestä kyseessä bonuksista luopuminen olisi asettanut Finnairin ”kilpailullisesti epäedulliseen asemaan.”

Ensinnäkin korona on täysin poikkeuksellinen kriisi ja se on täysin poikkeuksellisella tavalla iskenyt juuri lentoliikenteeseen. Maaliskuussa (kun bonukset maksettiin) oli jo selvää, että korona tulee aiheuttamaan mittavia menetyksiä lentoyhtiöille. Koronavuoden ensimmäiset yt-neuvottelut Finnairissa aloitettiin jo helmikuussa. Kirjallisen kysymykseni jälkeen yhteydessä tuli vielä tieto siitä, että Finnairin 17. maaliskuuta järjestettävän yhtiökokouksen on määrä korottaa hallituspalkkioita pandemiaa edeltävälle tasolle vaikka niiden tiedotettiin aiemmin pysyvän ennallaan.

Olisiko Finnairin sisällä voitu siinä vaiheessa päätyä bonusten osalta toiseen ratkaisuun, samalla tavalla kuin Manner päätti myös leikata omaa palkkaansa? Olisiko tässä tilanteessa ollut perusteltua pidättäytyä bonuksista erityisesti tilanteessa, jossa yhtiöitä tuetaan veronmaksajien pussista sadoilla miljoonilla euroilla ja työntekijöitä odottaa lomautuksia ja irtisanomisia? Jatka lukemista

Kirjallinen kysymys Finnairin bonuksista

Eduskunnan puhemiehelle

Koronapandemian vuoksi erityisesti lentoliikenne on kohdannut ennenäkemättömiä tappioita. Suomen hallituksen kanta on ollut selvä: valtionyhtiö pitää auttaa pahimman yli, ja sen palveluksessa työskenteleviä 6 200:a työntekijää ei saa jättää yksin. Valtio pääomitti Finnairia viime vuonna lähes 300 miljoonalla eurolla ja takasi lainoja 600 miljoonalla eurolla. Tästä huolimatta yhtiön tappiot olivat niin suuret vuonna 2020, että se turvautui taloutensa tasapainottamiseksi mittaviin lomautuksiin sekä irtisanoi 1 000 työntekijää. YT-neuvotteluiden myötä Finnairin koko henkilöstön vuosiansiot myös laskivat 40 prosenttia.

Suomen Kuvalehden jutusta (18.2.2021) käy ilmi, että Finnairin toimitusjohtaja Topi Mannerille kuitenkin maksettiin vuonna 2020 lähes 400 000 euroa bonuksia. Mannerin kokonaisansio viime vuodelta nousi 46 prosenttia 1 125 233 euroon. Lisätulot tulivat lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinohjelmista, ja ne perustuivat ennen vuotta 2020 tehtyihin tuloksiin. Jatka lukemista

Koronakriisi voidaan hoitaa vain perusoikeuksia kunnioittamalla

Hyvät ystävät, 

Noin puoli vuotta Suomea ja muuta maailmaa runnellut koronakriisi on syventänyt jo ennen kriisiä ollutta eriarvoisuutta. Se on saattanut lisäksi pudottaa yhteiskunnan kyydistä myös ne, jotka ennen kriisiä olivat juuri ja juuri mukana. Tai se on ollut viimeinen niitti niille perheille, joissa jaksaminen on ollut jo ennen kriisiä koetuksella.

Koronakriisi on tehnyt raa’alla tavalla näkyväksi sen, kuka on lähtökohtaisesti turvassa ja kuka ei. Kenellä on valinnanvaraa suojautua, vetäytyä ja kenellä ei. Tai sen, mihin väestönryhmiin myös itse tauti on iskenyt raaimmin. Siirtolaisiin, pienituloisiin, köyhiin, asunnottomiin. Jatka lukemista

Vyönkiristyspolitiikka olisi sekä inhimillisesti kallista että myrkkyä talouskasvulle

Arvoisa puhemies,
Korona on aiheuttanut paitsi terveydellisen kriisin myös syvän taloudellisen ja sosiaalisen kriisin.

Vaikka epidemian hillitsemiseksi tehdyt rajoitustoimet ovat olleet välttämättömiä, on meidän myös tärkeä huomioida, että rajoitusten sosiaaliset vaikutukset ovat jakautuneet epätasa-arvoisesti.

Koronavirus ei katso kenet se tartuttaa, mutta samalla on myös selvää, että tartunnalle altistuvat enemmän ne, joille etätyö ei ole vaihtoehto.

Esimerkiksi sairaanhoitajat, laitoshuoltajat, varhaiskasvatuksen henkilöstö, opettajat ja kaupan alan työntekijät edustavat niin kutsuttuja “kriittisiä aloja”, joita ilman yhteiskuntamme ei pysy pystyssä. Nämä naisvaltaisten alojen työntekijät ovat käyneet töissä koko kevään ajan, viruksesta huolimatta.  Jatka lukemista

Symbolisista syistä ei perusoikeuksia tule rajoittaa

Arvoisa puhemies

Koronaepidemian hidastamiseksi on tehtävä kaikki ne toimet, jotka parhaaseen käytössä olevaan tietoon perustuen katsotaan tehokkaiksi ja järkeviksi. Toimet pitää myös tehdä oikea-aikaisesti. Kaikkein tärkeintä on suomalaisten turvallisuus.

Se, että joudumme keskustelemaan näin voimakkaista rajoituksista, johtuu siitä, että meidän on turvattava parhaan tehohoidon kapasiteetin riittävyys myös epidemiahuipussa.

Samalla on todettava, että vakaviin rajoituksiin joudutaan, koska hallituksen aiempia voimakkaita suosituksia ei ole kaikkien toimesta riittävästi noudatettu. Suurin osa suomalaisista on sisäistänyt vastuunsa ja toiminut sen mukaisesti. Valitettavasti kaikki eivät ole olleet yhtä vastuullisia, ja se on johtanut tähän tilanteeseen. Jatka lukemista

Kirjallinen kysymys koronaepidemian rajoitustoimien ihmisoikeusvaikutuksista

Eduskunnan puhemiehelle

Maailman terveysjärjestö WHO julisti SARS-CoV-2-viruspandemian 11.3.2020. Nopeasti leviävä ja vakavia infektioita aiheuttava tauti on saanut valtiot ja kansainvälisen yhteisön poikkeuksellisiin toimiin. Euroopan unioni on sulkenut Schengen-alueen ulkorajat, ja Suomessa hallitus otti valmiuslain käyttöön ensimmäistä kertaa rauhan aikana.

Valmiuslain käyttöönotto edellyttää, että maan todetaan olevan poikkeusoloissa. Laki mahdollistaa laajasti toimia, jotka rajoittavat kansalaisten oikeuksia ja vapauksia sekä vallan keskittämistä maan hallitukselle ja viranomaisille. Valmiuslakiin nojaten on rajoitettu muun muassa koulujen ja oppilaitosten lähiopetusta. Valmiuslaki mahdollistaa myös työaikalain ja vuosilomalain säännöksistä poikkeamisen kriittisen henkilöstön osalta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sisäisen turvallisuuden koulutettujen ammattihenkilöiden velvoittamisen tarpeen mukaan töihin. Valmiuslain mahdollistamien keinojen lisäksi koronaepidemiaan vastaamiseksi on otettu käyttöön lukuisia muita rajoitustoimenpiteitä, kuten tartuntatautilain mukaisia kokoontumisrajoituksia.

Valmiuslain toimenpiteillä ja muilla rajoitustoimilla on tuntuvat vaikutukset lukuisien ihmisryhmien päivittäiseen elämään. Toimenpiteiden vaikutusten ennakkoarviointi on äärimmäisen tärkeää, jotteivät esimerkiksi kaikkein hauraimmassa asemassa olevat kärsi rajauksista kohtuuttomasti. Jatka lukemista

Koronakriisi testaa rankasti hyvinvointivaltiota

Arvoisa puhemies,
Koronaepidemia iskee nyt kovaa niihin ihmisiin, jotka ovat jo valmiiksi hauraassa yhteiskunnallisessa asemassa. Nyt testataankin suomalaisen hyvinvointivaltion toimivuutta, näyttää nimittäin siltä, että ne yhteiskuntamme toiminta-alat, jotka jo valmiiksi kärsivät kroonisesta resurssipulasta, kärsivät nyt itse epidemiasta ja siihen liittyvistä rajoituksista kaikkein eniten. Tällaisia palveluita ovat muun muassa asunnottomien palvelut, päihde- ja mielenterveyspalvelut, lähisuhdeväkivaltaa kokevien palvelut, lastensuojelupalvelut.

Nostan nyt kuitenkin tässä erikseen yhden ryhmän, joka näyttää olevan erityisen haavoittuvassa asemassa, nimittäin omaishoitajat.

Mitä tapahtuu, jos omaishoitaja sairastuu Koronakriisin aikana? Mitä tapahtuu hoidettaville, joista valtaosa ei mitenkään pärjää itsekseen? Kestääkö terveydenhuolto sekä omaishoitajien että hoidettavien sairastumisen? Tämä on nyt kysymys, josta olen saanut useampia yhteydenottoja ja joka herättää suurta huolta.

Suomessa virallisia omaishoitajia on 45 000, epävirallisesti vielä enemmän. Ihan ehdoton valtaosa omaishoitajista on naisia ja he sinnittelevät hyvin pienellä toimeentulolla.

Vähän yli puolet omaishoitajista hoitaa ikääntyvää lähimmäistä ja valtaosa näistä omaishoitajista on itse ikäryhmässä 65-84. Vähän alle puolet omaishoitajista hoitaa puolestaan vammaista läheistä. Jatka lukemista