Symbolisista syistä ei perusoikeuksia tule rajoittaa

Arvoisa puhemies

Koronaepidemian hidastamiseksi on tehtävä kaikki ne toimet, jotka parhaaseen käytössä olevaan tietoon perustuen katsotaan tehokkaiksi ja järkeviksi. Toimet pitää myös tehdä oikea-aikaisesti. Kaikkein tärkeintä on suomalaisten turvallisuus.

Se, että joudumme keskustelemaan näin voimakkaista rajoituksista, johtuu siitä, että meidän on turvattava parhaan tehohoidon kapasiteetin riittävyys myös epidemiahuipussa.

Samalla on todettava, että vakaviin rajoituksiin joudutaan, koska hallituksen aiempia voimakkaita suosituksia ei ole kaikkien toimesta riittävästi noudatettu. Suurin osa suomalaisista on sisäistänyt vastuunsa ja toiminut sen mukaisesti. Valitettavasti kaikki eivät ole olleet yhtä vastuullisia, ja se on johtanut tähän tilanteeseen. Jatka lukemista

Ihmisoikeustuomioistuimen tuomio pakotti Suomen katsomaan peiliin

Eduskunnan ihmisoikeusverkosto kokosi perjantaina 6.3. viranomaisia, asiantuntijoita ja kansanedustajia pyöreän pöydän keskusteluun Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen marraskuussa Suomelle antaman tuomion vaikutuksista Suomen turvapaikka- ja palautuspolitiikkaan ja käytäntöihin. Tilaisuudessa kuultiin sisäministeriön maahanmuutto-osaston, Maahanmuuttoviraston, oikeusministeriön, korkeimman hallinto-oikeuden, Poliisihallituksen, Pakolaisneuvonta ry:n ja Turvapaikanhakijoiden tuki ry:n edustajia.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antoi 14.11.2019 tuomion, jossa Suomen todettiin ensimmäistä kertaa loukanneen Euroopan ihmisoikeussopimuksen oikeutta elämään koskevaa 2 artiklaa sekä kidutuksen ja epäinhimillisen kohtelun kieltoa koskevaa 3 artiklaa. Asiassa Suomi oli palauttanut niin sanotun vapaaehtoisen paluun järjestelmän puitteissa turvapaikanhakijan kotimaahansa Irakiin, missä hänet pian paluun jälkeen surmattiin. Tuomio herätti kysymyksiä muun muassa aikaisempien oikeudenloukkausten merkityksen arvioinnista turvapaikkatutkinnassa. Tuomion seurauksena eri viranomaistahot ilmoittivat ryhtyvänsä selvityksiin ja tarvittaviin korjauksiin, jotta vastaavaa ei enää tulevaisuudessa tapahtuisi. Ihmisoikeusverkoston puheenjohtaja Veronika Honkasalo korostaa ihmisoikeustuomioistuimen tuomion vakavuutta:

– Ihmisoikeustuomioistuimen Suomelle antama tuomio oli monella tapaa historiallinen. Toisaalta se surullista kyllä vain vahvisti niitä näkemyksiä, joita turvapaikkamenettelyn asiantuntijat, oikeusoppineet, aktivistit ja muut turvapaikkaprosessia läheltä seuranneet ovat yrittäneet kertoa vuosia. Tälläkin hetkellä Suomi myös palauttaa ihmisiä esimerkiksi Afganistaniin, jonka turvallisuustilanne näyttää olevan jälleen syöksykierteessä, Honkasalo muistuttaa.

Ihmisoikeustuomioistuimen marraskuisen tuomion jälkeen useat eduskunnan ihmisoikeusverkoston kansanedustajat pitivät tuomiota häpeällisenä ja kehottivat nykyistä hallitusta varmistamaan, että hallitusohjelmaan kirjatut turvapaikkapoliittiset parannukset toimeenpannaan viipymättä, niin ettei vastaavia kansainvälisen oikeuden ehdotonta palautuskieltoa loukkaavia tapauksia Suomessa enää tapahdu. 

– Hyvää on, että ihmisoikeustuomioistuimen tuomio on otettu vakavasti, ja siihen on reagoitu niin sisäministeriössä, Maahanmuuttovirastossa, poliisissa kuin tuomioistuimissakin. Maahanmuuttovirasto on arvioinut uudestaan lainvoimaisten turvapaikkapäätösten oikeellisuutta ja palautuskäytäntöjä on arvioitu yhdessä poliisin kanssa. Ministeriöissä aiotaan myös selvittää ulkomaalaislakiin tehtyjen useiden muutosten kokonaisvaikutuksia. Työ on käynnissä, mutta sitä on jatkettava määrätietoisesti ja tuomion on toimittava herätyksenä ja linjan ohjaajana tästä eteenpäin, ihmisoikeusverkoston jäsen Inka Hopsu sanoo.

Tilaisuudessa kuultiin myös turvapaikanhakijoita avustavien ja turvapaikkamenettelyä läheltä seuraavien järjestöjen edustajia, joiden puheissa korostui vakava huoli kotimaisen turvapaikkamenettelyn laadusta ja oikeusturvaongelmista viime vaalikaudella toteutettujen kiristysten seurauksena.

– Niin kauan kuin turvapaikkamenettelyn laatuongelmista, lainvoimaisten päätösten oikeellisuudesta, palautuskäytännöistä tai suomalaisen maahanmuuttopolitiikan isosta kuvasta esitetään perusteltua kritiikkiä ja huolta, on niin meillä lainsäätäjillä kuin viranomaisilla peiliin katsottavaa, ihmisoikeusverkoston jäsen Eva Biaudet sanoo.

Enemmistö osaa kriittisen keskustelun taidon ihmisarvoa kunnioittaen – vain perussuomalaisille se näyttää olevan mahdotonta

Sananvapautta uhataan tällä hetkellä suomalaisessa yhteiskunnassa monin eri tavoin. Kasvava vihapuhe ja verkkoviha rajoittavat varsinkin vähemmistöihin kuuluvien sananvapautta ja demokraattista osallistumista laajasti. Jyväskylän yliopiston tuoreen kuntapolitiikkaa tarkastelleen tutkimuksen mukaan naiset kärsivät vihapuheesta enemmän kuin miehet. Moni ei vihapuheen vuoksi uskalla lähteä ehdolle vaaleihin tai välttää tietoisesti tiettyjä poliittisia aiheita. Erityisesti maahanmuuttoon, yhdenvertaisuuteen ja sukupuolten tasa-arvoon liittyvät kysymykset ovat sellaisia poliittisia teemoja, joita esillä pitävät ihmisoikeuksien puolustajat saavat usein kokea vihapuhetta ja verkkovihaa. Tämä ei ole uutta kansainvälisten tutkimustenkaan perusteella, jotka osoittavat kuinka rasismi ja naisviha kietoutuvat tiukasti toisiinsa.

Jatka lukemista

Eduskunnan ihmisoikeusverkoston jäsenten kannanotto Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Suomelle antaman tuomion johdosta

Me allekirjoittaneet eduskunnan ihmisoikeusverkoston jäsenet haluamme ilmaista vakavan huolemme Suomen turvapaikkapolitiikan ja -prosessin ongelmista.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) antoi 14.11.2019 tuomion, jossa Suomen todettiin loukanneen Euroopan ihmisoikeussopimuksen 2 artiklaa ja 3 artiklaa palautettuaan irakilaisen turvapaikanhakijan kuolemaan. Mieheen kohdistuneista aiemmista murhayrityksistä huolimatta hänelle ei myönnetty turvapaikkaa ja hänet palautettiin Bagdadiin, jossa hänet surmattiin vain kolme viikkoa paluun jälkeen. Mies oli saanut kielteisen päätöksen Maahanmuuttovirastosta ja hallinto-oikeudesta, eikä korkein hallinto-oikeus ollut myöntänyt valituslupaa. Miehen tytär oli valittanut asiassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.

Jatka lukemista

Eduskunnan ihmisoikeusverkosto: Humanitaarisen avun pääsy ja avustusjärjestöjen toiminta Pohjois-Syyriassa on turvattava

Eduskunnan ihmisoikeusverkosto on erittäin huolissaan Turkin hyökkäyksen humanitaarisista seurauksista Pohjois-Syyrian kurdialueille. Syrian Observatory for Human Rights -järjestö arvioi Turkin operaatiosta koituneen ainakin 120 siviiliuhria. YK:n mukaan yli 180 000 ihmistä, mukaan lukien 80 000 lasta, on tähän mennessä paennut Turkin aloittamia sotatoimia. Nämä ihmiset ovat akuutin humanitaarisen avun tarpeessa. Vaikka suurin osa on etsinyt turvaa lähialueilta, tuhannet ovat myös paenneet Irakin puolelle. Samaan aikaan kuin humanitaarisen avun tarve alueella on kasvanut entisestään, humanitaariset toimijat ovat joutuneet vetäytymään taisteluiden tieltä. On äärimmäisen tärkeää, että kansainvälinen yhteisö vastaa tähän humanitaarisen avun akuuttiin tarpeeseen Pohjois-Syyriassa. Jatka lukemista

Sisäministeriltä vastaus kysymykseen turvapaikanhakijoiden palautuksista Afganistaniin – ”Ei juuri uutta”

– Tiedote –

Sisäministeri Maria Ohisalo vastasi tiistaina vasemmistoliiton kansanedustajan Veronika Honkasalon jättämään kirjalliseen kysymykseen turvapaikanhakijoiden palautuksista Afganistaniin.

– Vähän pettymyshän paperinmakuinen vastaus on. Vastaus ei sisällä juuri uutta. Kysymykseni koskivat sitä, miten hallitus aikoo toimia, mutta vastaus käsittelee lähinnä perusasioita turvapaikkalainsäädännöstä ja Maahanmuuttoviraston omasta toiminnasta. Poliittisiin valintoihin vastaus ei ota kantaa, Honkasalo kertoo. Jatka lukemista

Koulutuksen ja ihmisoikeuksien kunnianpalautus

Vasta omien lasteni kautta olen ymmärtänyt kunnolla, kuinka suuri merkitys vanhemmilla on lapsen koulunkäynnin tukemisessa. Myös tutkimuksissa näkyy vahvasti se, että vanhempien myönteinen suhtautuminen koulutukseen heijastuu lasten koulumenestykseen. 

On tietenkin hienoa, jos lapsella on kannustavat ja koulutuksen merkitystä korostavat vanhemmat, mutta viime vuosina Suomessa on ikävä kyllä menty vahvasti siihen suuntaan, että perheen ja vanhempien merkitys koulunkäynnin tukemisessa on vain korostunut ja eriarvoisuus lasten välillä kasvanut. Ylikorostunut riippuvuus vanhempien tuesta jättää helposti oman onnensa nojaan ne lapset ja nuoret, joiden vanhemmilla ei ole resursseja tukeen tai joiden vanhemmat itse tarvitsisivat tukea vanhemmuuteen.  Jatka lukemista

Tulevan hallituksen on toteutettava ihmisoikeusperustainen translakiuudistus

Vaikka Suomi on sitoutunut kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja niiden edistämiseen, Sipilän hallitus ei useista huomautuksista huolimatta edistänyt nykyistä, sukupuolen juridista vahvistamista koskevaa lainsäädäntöä ihmisoikeuksien mukaiseksi. Suomi on ainoa Pohjoismaa, joka ei kunnioita transihmisten itsemääräämisoikeutta, yksityiselämän suojaa ja oikeutta henkilökohtaiseen koskemattomuuteen.

Niin kauan kuin poliitikot välttelevät päätöksentekoa ja ummistavat silmänsä ihmisoikeusloukkauksilta, suomalaiset transihmiset joutuvat yhä uudelleen mahdottomien valintojen äärelle. Tämä ei ole oikein. Siksi translaki on uudistettava pikaisesti ensi hallituskaudella. Alla avaan hieman tarkemmin, mistä tarkalleen ottaen on kyse. Jatka lukemista

Ihmisoikeuksia puolustetaan kaikissa yhteiskunnallisessa olosuhteissa

Sitaatti

Hyvät valtuutetut,

Ihmisoikeuksia ja ihmisarvoista elämää on uskallettava puolustaa varsinkin silloin kun niitä kyseenalaistetaan kaikkein eniten. Ihmisoikeudet ovat asia, jonka suhteen ei tehdä kompromisseja minkään yhteiskunnallisen tilanteen vallitessa. Paineen ja pelon edessä ei anneta periksi. Tässä aloitteessa on kyse demokratian perusteista ja ennen kaikkea sen arvopohjasta. Paperittomat ovat jo Suomessa, he ovat olleet Helsingissä jo ennen syksyä 2015.

Tämä aloite on jatkoa sille työlle, jota Helsingin valtuustossa on paperittomien eteen tehty jo pitkään. Tämä aloite on valmisteltu huolellisesti sekä paperittomia kuullen että heidän parissaan toimivien ammattilaisten kanssa. Sote-lautakunta muokkasi aloitevastausta samoin huolellisesti konsultoiden eri asiantuntijoita, kuten terveysalan ammattilaisia ja oikeusoppineita ja se pohjaa myös THL:n suosituksiin paperittomien palveluiden suhteen. Aloite on myös sulassa sovussa Jussi Pajusen asettaman työryhmän kanssa ja molemmat tukevat toinen toisiaan. Kaupunginhallituksen esitys on siis osa tuon työryhmän työtä, ja valmisteltavaa riittää tämänkin jälkeen.  Jatka lukemista