Hakaristilipuilla ei ole sijaa Helsingin kaduilla

Viime viikonloppuna pieni joukko Kohti Vapautta! -järjestötunnuksin varustautuneita, järjestön hakaristilippuja heiluttavia ja vallankumousta julistavaa banderollia kantavia uusnatseja kokoontui mielenosoitukseen Helsingin Narikkatorille. Tempaus oli ajoitettu Kristalliyönä tunnetun Saksan vuoden 1938 juutalaisiin kohdistuneen väkivalta-aallon vuosipäiväksi. Kokoontumisen jälkeen läheisen synagogan sekä Israelin suurlähetystön tienoille oli liimailtu tarroja, joissa oli kuvattu sanalla jude merkitty keltainen daavidintähti eli merkki, jonka juutalaisten määrättiin ompelevan vaatteisiinsa natsi-Saksassa.

Jatka lukemista

Äärioikeiston logiikka ja median vastuu

Lukuisat tutkimukset (Suomen kontekstissa mm. Hatakka, Niemi, Välimäki) ovat jo pitkään tarkastelleet äärioikeiston poliittisia toimintatapoja ja retoriikkaa ympäri Eurooppaa. Tutkimusten keskeisenä havaintona on ollut, että äärioikeisto hyödyntää taitavasti perinteistä mediaa oman politiikkansa levittämiseen.

Usein hyödyntäminen tapahtuu niin, että tehdään huolella ennakkoon suunniteltu provokaatio esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Skandaalin keskeisenä elementtinä on antaa yksinkertaistettuja ja liioiteltuja vastauksia monimutkaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja pelata ihmisten pelolla. Seuraavaksi perinteinen media tarttuu äärioikeiston skandaaliin, joka pian nostetaan mediaan uutisaiheeksi sellaisenaan. Näin äärioikeisto on saanut syötettyä suoraan median lapaan ja kehystettyä mediakeskustelun toiveidensa mukaan. Jatka lukemista

Radikalisoitumista ehkäistään nuorisotyöllä

Pariisin järkyttävä verilöyly on kiivastuttanut keskustelua sananvapaudesta, monikulttuurisuudesta, maahanmuutosta ja islamista. Maahanmuuttovastaiset voimat ovat tarkoitushakuisesti levittäneet pelkoa islamin radikalisoitumisesta leimaten samalla kaikki Euroopassa asuvat muslimivähemmistöt. Myös esimerkiksi Helsingin Sanomien analyyseissä on tehty yksinkertaistavia johtopäätöksiä muslimiväestön koosta ja radikalisoitumisen asteesta.

Radikalisoitumisen astetta ei kuitenkaan voi mitata väestömäärillä, vaan taustalla vaikuttavat monimutkaiset sosiaaliset, taloudelliset ja geopoliittiset muuttujat. Väitän, että kohdennetulla työllä on paikkansa nuorten radikalisoitumisen ehkäisyssä.

Jatka lukemista