Arvoisa puhemies,
Meillä ei ole riskittömiä ratkaisuja tilanteessa, jossa kukaan asiantuntija ei voi varmuudella ennustaa tulevaa kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Meidän kansanedustajien on pitänyt tehdä analyysi parhaasta mahdollisesta turvallisuuspoliittisesta ratkaisusta asiantuntija-arvioiden pohjalta hyvin epävarmassa maailmanpoliittisessa tilanteessa.
Kun kävimme lähetekeskustelua ajankohtaisselonteosta turvallisuustilanteeseen liittyen korostin, että on Nato-jäsenyyden kannattajienkin etu, että mahdollinen jäsenyys on kaikista näkökulmista tarkkaan punnittu riskit ja uhkakuvat tiedostettu, tähän kuuluu myös Nato-jäsenyyden kielteisten vaikutusten pohdinta. Valitettavasti tämä on jäänyt hyvin vähälle. Emme esimerkiksi ole saaneet selkeää vastausta siihen, miten käy ihmisoikeuksien edistämisen uskottavuudelle, kun olemme liittymässä samaan liittoon ihmisoikeuksia raa’asti sekä omassa kotimaassaan että sen ulkopuolella loukkaavan Turkin kanssa.
Entä, millä tavalla punnitsemme mahdollisten tulevien Nato-operaatioiden vaikutuksia? Meille tätä asiaa kriittisesti punnitseville vastataan helposti, että mikään ei tule muuttumaan, sillä Nato-operaatioissa on oltu tätä ennenkin. Minusta tämä on hauras argumentti. Yksi Nato-historian ongelmallisimmista vaiheista oli toiminta Irakissa 2000-luvun alussa. Tuolloin, jokainen uusi Nato-maa, iso ja pieni, oli Yhdysvaltojen hankkeessa mukana. Muutama vanha Nato-maa kieltäytyi, yksikään uusi ei. Jos ja kun Suomesta tulee Naton jäsen meidän tulisikin korostaa yhteistyössä muiden pohjoismaiden kanssa, että jäsenyys Natossa on vahvasti puolustuksellinen, eikä maahan oteta ydinaseita, pysyviä sotilastukikohtia tai pysyviä Naton joukkoja emmekä edistä suurvaltojen sotilasoperaatioita.
Arvoisa puhemies,
Ydinaseisiin pohjaava turvallisuus on hauras ja ennakoimaton. Koko ydinasejärjestelmään nojautuminen on minulle yksi keskeinen syy siihen, miksi suhtaudun Nato-jäsenyyteen kriittisesti.
Ydinasepelote on osa Naton sisäänkirjoitettua doktriinia. Nato-jäsenyyden hyväksyminen tarkoittaa, että me myös hyväksymme ydinasepelotteeseen pohjautuvan turvallisuuspolitiikan. Itse en näe tätä pitkällä tähtäimellä turvallisuutta lisäävänä, vaan jännitteitä lisäävänä tekijänä. Ydinasejärjestelmään perustuva voimapolitiikka ei yksinkertaisesti ole tulevaisuuden kannalta kestävää. Sen sijaan meidän pitäisi kaikin tavoin edistää ydinaseriisuntaa. Hyvä muistaa, että yksikään Nato-maa ei ole allekirjoittanut ydinasekieltosopimusta.
Arvoisa puhemies,
Ongelmatonta ratkaisua ei ole.
Itse näen, että Nato jäsenyys lisää jännitteitä alueellamme. Osana Natoa Suomi tulee olemaan osana aivan uudenlaista turvallisuuspoliittista globaalia järjestystä. Tällä saattaa olla ennalta-arvaamattomia vaikutuksia. Nato-jäsenyyden myötä rakennetaan blokkeja ja vahvistetaan niitä. Asevarustelu kasvaa. Nato ei ole arvoyhteisö. Nato-jäsenyys ei ole osoitus siitä, että kuuluisimme länteen. Me olemme jo osa länttä.
Arvoisa puhemies,
On hyvä huomata, että emme me voi liittyä Natoon ilman sitoumuksia, enkä usko siihen, että Suomi tyytyisi olemaan Natossa vain passiivinen osapuoli, vaan nimenomaan hakisi aktiivista jäsenyyttä. Tälle tulee varmasti myös tulevaisuudessa poliittista painetta. Haluaahan Suomi usein olla kansainvälisessä yhteistyössä mallioppilas. Tämä tuo haasteita varsinkin meille vasemmistolaisille niin kuin muista pohjoismaista nähdään.
Arvoisa puhemies,
Terveen demokratian merkki on se, että se kestää kriittistä keskustelua ja erimielisyyksiä. Tämä koskee myös turvallisuuspoliittista keskustelua. Se on tärkeää nyt, mutta se on tärkeää myös tulevaisuudessa kun määrittelemme, minkälainen Nato-maa Suomi haluaa olla. Nato ei ole tunnettu läpinäkyvyydestään. Ei kuitenkaan voi olla niin, että keskeiset turvallisuuspoliittiset ratkaisut tehtäisiin tulevaisuudessa vain kulisseissa, vaan kansalaisyhteiskunta on otettava aktiivisesti mukaan näihin keskusteluihin. Paljon aktiivisemmin kuin tämän kevään aikana on tehty. Esimerkiksi nuoren sukupolven näkemykset ovat puuttuneet julkisesta Nato-keskustelusta lähes kokonaan.
Nato-jäsenyyteen liittyvien painavien riskien ja ongelmien takia en voi kannattaa liittymistä ja tulen äänestämään liittymistä vastaan.
Puheenvuoro eduskunnan täysistunnon käsitellessä Suomen Nato-jäsenyyttä, 16.5.2022