Arvoisa puhemies,
Oikeus hakea turvapaikkaa on ihmisoikeus. Tätä lausetta joutuu nykyään valitettavasti toistamaan päivästä toiseen. Tälle aikakaudelle ominaista on myös se, että aivan perustavanlaatuiset ihmisoikeudet kyseenalaistetaan. Turvapaikanhakijat ovat usein se ryhmä, josta on lupa puhua solvaten ja leimaten, niin että heidän oikeus olemassaoloon kiistetään. Sanat ovat tekoja ja solvaava puhe näkyy turvapaikanhakijoiden arjessa kiristyvinä asenteina ja loukkavana kohteluna. Siksi meillä kaikilla on vastuu siitä, miten me turvapaikanhakijoista täällä salissa puhumme.
Keskusteluilmapiiri, jossa yhä yleisemmin asetetaan vastakkain ihmisoikeudet ja turvallisuus sekä esitetään jokaista turvaavat sitovat ihmisoikeusvelvoitteet uhkana, on huolestuttava.
Ihmisoikeuksien nakertaminen turvallisuuden nimissä on arkipäivää autoritaarisissa valtioissa, mutta sama normalisoituu pelottavasti meillä. Tällainen keskustelu on vastuutonta. Turvallisuus on sisäänrakennettu ihmisoikeusjärjestelmään mm. hyväksyttävänä rajoitusperusteena, mutta on myös oikeuksia, joita ei voi rajoittaa.
Arvoisa puhemies,
Suomi valvoo rajojaan kansainvälisen oikeuden mukaisesti. Nyt esitetyt rajavartiolain tiukennukset yhdessä muiden toimien kanssa vastaavat ajankohtaisiin turvallisuusuhkiin.
Kuten hallituksen esityksessä tuodaan hyvin ilmi, valtion on valvottava rajojaan ja EU:n jäsenenä Suomella on velvoite valvoa unionin ulkorajaa. Tämä on kuitenkin tehtävä kansainvälisiä velvoitteita ja EU-lainsäädäntöä kunnioittaen siten, että kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden oikeuksia, erityisesti palautuskiellon osalta, ei loukata.
Niin kansainväliset sopimukset kuten pakolaisten oikeusasemaa koskeva Geneven pakolaisyleissopimus, YK:n kidutuksen vastainen yleissopimus kuin Euroopan ihmisoikeussopimus ja EU:n perusoikeuskirja, sääntelevät oikeudesta turvapaikkaan ja palautuskiellosta, josta poikkeaminen ei ole mahdollista.
Arvoisa puhemies,
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on todennut, että Schengen-alueen ulkorajalla Euroopan ihmisoikeussopimuksen oikeuksien tehokas toteutuminen edellyttää, että valtiot mahdollistavat laillisia väyliä maahan pääsemiseksi valtion rajalle saapuneille. Tämä tarkoittaa, että kansainvälistä suojelua hakevilla tulee olla tosiasiallinen mahdollisuus jättää suojelua koskeva hakemus. Kuten hallituksen esityksessäkin todetaan, Suomi ei voi missään tilanteessa kieltäytyä vastaanottamasta turvapaikkahakemuksia ilman, että toimenpiteellä loukattaisiin perustuslakiin, Suomea velvoittaviin EU-säädöksiin ja kansainvälisiin velvoitteisiin sisältyvää palautuskiellon periaatetta.
Tosiasiallinen mahdollisuus hakea turvapaikkaa on siis turvattava.
Arvoisa puhemies,
Hallituksen esityksessä esitetään, että valtioneuvosto voi päättää kansainvälisen suojelun hakemisen keskittämisestä Suomen valtakunnanrajalla yhteen tai useampaan rajanylityspaikkaan. Edellytyksenä olisi, että tämä on välttämätöntä, esimerkiksi lyhyessä ajassa tapahtuvasta poikkeuksellisen suuresta maahantulijoiden määrästä johtuen tai kansalliselle turvallisuudelle aiheutuvan vakavan uhan torjumiseksi.
On syytä huomioida, että jo Venäjän syöksy yhä autoritäärisemmäksi valtioksi ja kansalaisyhteiskunnan kohtelu voi hyvinkin tarkoittaa venäläisten turvapaikanhakijoiden määrän lisääntymistä rajallamme. Pelkkä poikkeuksellisen suurikaan maahantulijoiden määrä ei kuitenkaan ole peruste vaikeuttaa maahanpääsyä tai turvapaikanhakua eikä pelkkä maahantulijoiden suurikaan määrä itsessään luo vakavaa uhkaa kansalliselle turvallisuudelle. Maahantulijoiden määrä ei myöskään itsessään indikoi, onko kyse hybridivaikuttamisesta.
Arvoisa puhemies,
Hybriditoimenpiteiden tarkoitus on nimenomaan aiheuttaa epävarmuutta ja sekaannusta. Tällaisessa tilanteessa on entistä tärkeämpää, että seisomme yhtenä rintamana demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien takana. Mikäli alamme joustaa oikeudellisista velvoitteistamme ja periaatteistamme, rapautamme itse yhteiskuntamme vakautta. Vaikeina hetkinä ihmisoikeusjärjestelmää koetellaan, mutta on tärkeää, nyt ehkä enemmän kuin koskaan aiemmin, että varmistamme ihmisoikeuksien toteutumisen ja turvaamme demokratian vakauden. Me selviämme kyllä vaikeistakin tilanteista pitämällä ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaatteen johtotähtenämme ja pään kylmänä.
Kiitos.
Puheenvuoro eduskunnan lähetekeskustelussa 14.6.2022 eduskunnan käsitellessä rajalain muutosta.