-
Huumausainepolitiikka kaipaa uusia näkökulmia ja toimijoita
Huumausaineet, huumeita käyttävät ihmiset ja huumeiden käyttöön liittyvät ongelmat ovat nousseet Suomessa vilkkaaseen julkiseen keskusteluun yli vuosikymmenen tauon jälkeen. Huumausainepolitiikkaamme muutettiin radikaalisti 2000-luvun vaihteessa ja nyt siihen kohdistuu jälleen muutospaineita ja -toiveita, kuten käytön rankaisemisesta luopuminen, huumeiden testauksen salliminen sekä käyttöhuoneet. Uusien näkökulmien tuominen keskusteluun on kuitenkin usein hankalaa. Asiantuntijaksi huumekysymyksissä hyväksytään edelleen useimmiten poliisi,… Lue lisää
-
Tulevan hallituksen on toteutettava ihmisoikeusperustainen translakiuudistus
Vaikka Suomi on sitoutunut kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja niiden edistämiseen, Sipilän hallitus ei useista huomautuksista huolimatta edistänyt nykyistä, sukupuolen juridista vahvistamista koskevaa lainsäädäntöä ihmisoikeuksien mukaiseksi. Suomi on ainoa Pohjoismaa, joka ei kunnioita transihmisten itsemääräämisoikeutta, yksityiselämän suojaa ja oikeutta henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. Niin kauan kuin poliitikot välttelevät päätöksentekoa ja ummistavat silmänsä ihmisoikeusloukkauksilta, suomalaiset transihmiset joutuvat yhä uudelleen mahdottomien… Lue lisää
-
Annetaan työllistyneille turvapaikanhakijoille mahdollisuus
Melko tasan vuosi sitten Sipilän hallitus julkaisi maahanmuuttopoliittisen ohjelman. Sen tarkoitus oli edistää työvoiman maahanmuuttoa ja sitä tukevaa kotoutumista ja hyviä väestösuhteita eri ryhmien välillä. Tavoitteena oli myös hyödyntää nykyistä tehokkaammin maassa jo asuvien maahanmuuttajien työvoima- ja osaamispotentiaalia. Mutta kuinka kävikään? Helmikuun lopussa hallitus onnistui runnomaan läpi sarjan lakimuutoksia, jotka heikentävät turvapaikanhakijoina tänne tulleiden asemaa… Lue lisää
-
Ilmastonmuutosta ei torjuta nykyisen elämäntavan kevytversiolla
Joka vuosi käytämme yli kolme kertaa niin paljon luonnonvaroja kuin kestävä taso sallisi. Nykyisellä tavaroiden ja energian tuotannolla ja kulutuksella ilmasto lämpenee niin nopeasti, että kriittinen 1,5 asteen nousu näyttää vääjäämättömältä. Tarvitsemme nopeasti uuden tavan ajatella ja toimia: miten rakennamme hyvinvointia niin, ettemme samalla jatkuvasti ylitä ympäristön kantokykyä ja käytä tulevien sukupolvien hyvinvointia? Sillä sitä… Lue lisää
-
Oikeus oppikirjoihin on myös elämänkatsomustiedon opiskelijoilla
Helsingissä elämänkatsomustiedon oppilaita on tällä hetkellä noin 8 000. Et-opiskelijoiden määrä peruskouluissa on noussut tuhansilla viime vuosina, mutta voimakkaasta kasvusta huolimatta elämänkatsomustiedon oppilaat opiskelevat edelleen lähinnä omien muistiinpanojen varassa. Kun olen kysynyt koulutus- ja kasvatuksen toimialalta syytä kirjattomuuteen, olen saanut vastaukseksi muun muassa, että elämänkatsomustiedon opiskelun luonteeseen kuuluu keskustelevuus ja kirjattomuus. Kirjattomuutta on perusteltu myös sillä,… Lue lisää
-
On aika pysäyttää tasa-arvon taantuma!
Esikoulu-ikäisenä, vuonna 1982 osallistuin äitini ja pikkusiskoni kanssa päivähoitoliikkeen tempaukseen eduskunnassa. Kaulassani roikkui kyltti ”Haluan turvallisen hoitopaikan!” Tuolloin päivähoitopaikan saaminen oli kiven takana. Kamppailu subjektiivisen päivähoito-oikeuden puolesta kesti vuosikymmeniä. Se on yksi osoitus siitä, kuinka naiset sukupolvien ketjussa ovat tehneet töitä sukupuolten tasa-arvon eteen. Me unohdamme helposti edellisten sukupolvien ponnistelut. Se on sääli, sillä työ… Lue lisää
-
Kansalaisaloite ansaitsee arvokkaamman kohtelun
Viime päiviin asti Suomen eduskunta on kunnioittanut kansalaisaloitteita käsittelemällä ne asiallisesti. Ja hyvä niin, sillä kansalaisaloitteen avulla yhä useampi on voinut osallistua poliittisen asialistan laatimiseen ja vaikuttaa siihen, mitä asioita edustuksellisessa instituutiossa käsitellään ja mistä julkisuudessa keskustellaan. Mutta kun valiokunnassa hylätään aloite maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta yhden väärän sanan vuoksi, tai kun eduskunnan käsitellessä kansalaisaloitetta… Lue lisää
-
Jos rakastat
Rakkaus. Ei ole varmaan mitään muuta aihetta elämässä, jonka sisältöä ihmiset miettisivät yhtä paljon. Ei ole muuta kysymystä kuin ehkä elämän tarkoitus itsessään, jonka edessä ihmiset tuntevat samanlaista sanoinkuvaamatonta onnea, surua, autuutta. Usein ajattelemme, että rakkaus on romanttista rakkautta, mutta minusta se on paljon muuta. Se on elämää kannatteleva voima, joka toteutuu ystävyydessä, perheen parissa,… Lue lisää
-
Kasvisruoka joukkoruokailun lähtökohdaksi
Ruoka aiheuttaa neljäsosan ilmastonmuutosta kiihdyttävistä päästöistä. Vaikutus on yhtä suuri kuin liikenteellä. Ilmastopolitiikassa liikenteen ja energiantuotannon haitallisten vaikutusten vähentämisessä on päästy vauhtiin, mutta ruokatuotannossa laahataan pahasti perässä. Lihantuotannossa ja naudan, sian ja broilerin lihan syömisessä ei ole kyse vain tehotuotannon ongelmista ja eettisistä kysymyksistä, vaan myös siitä että lehmä on lehmä ja se tarvitsee laidunmaata.… Lue lisää
-
Talous kuuluu meille kaikille, ei vain virkamiehille
Eduskuntavaalitentissä 2015 MTV3:n studion seinällä tikitti valtava velkakello. Se osoitti valtionvelan reaaliajassa, mutta se myös kertoi konkreettisesti, mikä oli median talouspoliittinen agenda vaaleissa. Idean velkakellosta lanseerasi tuolloin Keskuskauppakamari. Noin kuukausi ennen vaaleja valtiovarainministeriön virkamiesjohto julkaisi oman arvionsa ja vaatii julkisiin menoihin kuuden miljardin leikkauksia. Arviossa ei sanallakaan viitattu aiemmin ilmestyneeseen Talouspolitiikan arviointineuvoston raporttiin, jossa varoiteltiin… Lue lisää
If Elon Musk, the richest man in the world, can arbitrarily fire hundreds of thousands of federal employees without cause, think of what he’ll do to workers in the private sector.
Today, it’s federal workers.
Tomorrow, it’s *your* job.
That’s what oligarchy is about.
Kun kyse on näin poikkeuksellisesta ja painavasta asiasta, olisi myös eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan pitänyt nähdä lopullinen väliintulokirje.
Suomi siis hakee käytännössä ”lupaa” rikkoa ihmisoikeuksia ja niiden ehdottominta ydintä.
Tässä on kyse paitsi maailmanluokan paradoksista, kun Mäkelä moittii muita puheiden harkitsemattomuudesta, niin ennen kaikkea myös hallituksen sisäiseksi ulkopoliittiseksi erilinjaisuudeksi tulkittava tilanne.
Aaltolan kommentointi rupeaa olemaan päivä päivältä omituisempaa ja opportunistisempaa. En tavoita ajettelukulkua enää yhtään.
Euroopan ohi ei pidä todellakaan neuvotella, tässä on kyse koko Euroopan tulevaisuudesta. Huh huh.