Arvoisa puhemies
Maailmalla tapahtuvat ihmisoikeusrikkomukset ovat myös meidän ongelmamme. Emme voi sulkea silmiämme muualla tapahtuvilta ihmisoikeusloukkauksilta tai kuvitella, että olisimme eristetty muusta maailmasta. Muualla tapahtuvat loukkaukset koskevat myös aina meitä.
Minä ja muut lakialoitteen allekirjoittajat esitämme säädettäväksi maahantuontikieltoa alueilta, joiden miehityksen yhteydessä rikotaan vakavasti kansainvälistä humanitaarista oikeutta tai ihmisoikeussopimuksia. Tarkoituksena olisi estää ihmisoikeusloukkauksia ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksia edistävän yritystoiminnan tukemista.
Arvoisa puhemies
Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan ja kansainvälisen oikeuden ytimessä on kansojen yhtäläisten oikeuksien ja kansojen itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen.
Tätä oikeutta kaikkien sopimusvaltioiden on osaltaan ja omilla toimillaan edistettävä ja kunnioitettava.
Maailmalla on kuitenkin käynnissä useita pitkittyneitä konflikteja, joissa valtio miehittää toisen aluetta eikä kansainvälinen yhteisö tunnusta valtion suvereniteettia alueella.
Miehitystilanteet loukkaavat miehitettyjen alueiden väestön itsemääräämisoikeutta.
Humanitaarista oikeutta eli sodan oikeussääntöjä sääntelevä Geneven neljäs sopimus suojelee miehitetyn alueen väestön oikeuksia. Sopimus sisältää muun muassa säännöksen, jonka mukaan valtaajavalta ei saa siirtää vallatulle alueelle osaa omasta siviiliväestöstään.
Räikeimmillään voi olla kyse miehittäjävaltion miehitetylle alueelle perustamista laittomista siirtokunnista, joiden tieltä alueen asukkaiden koteja puretaan ja väestöä häädetään tai pakkosiirretään. Miehitetyn alueen väestöön voi kohdistua moninaisia ihmisoikeusloukkauksia. Miehittävä valtio ei tyypillisesti tunnusta alueen alkuperäiselle väestölle vastaavia perusoikeuksia kuin kansalaisilleen.
Miehitetyillä alueilla yritystoiminnan kielteiset ihmisoikeusvaikutukset korostuvat. Yritystoiminta tukee suoraan tai epäsuorasti alueen väestön sortoa ja kansainvälisen oikeuden loukkauksia.
Esimerkiksi Israelin laittomissa siirtokunnissa toimii satoja erikokoisia yrityksiä. Yritystoiminta siirtokunnissa on kannattavaa, sillä maan vuokra on halpaa ja Israel myöntää siirtokunnissa toimiville yrityksille erilaisia kannustimia. Yritykset ovat hyötyneet myös ympäristö- ja työlainsäädännön heikosta valvonnasta. Siirtokunnissa toimivien yritysten maksamia veroja käytetään siirtokuntien infrastruktuurin kehittämiseen. Yritystoiminta ruokkii näin siirtokuntien kasvua ja vaikeuttaa Israelin ja Palestiinan välisen konfliktin ratkaisemista.
Miehitetyillä alueilla toimivat yritykset hyödyttävät ennen kaikkea miehittäjävaltiota ja sen harjoittamaa miehitystä.
Muilla valtioilla on velvollisuus olla tunnustamatta tai hyväksymättä tätä kansainvälisen oikeuden vastaista toimintaa. Lakialoitteeni ajaa juuri tätä tarkoitusta.
Jo nykyisin siirtokunnista peräisin olevia tuotteita koskee erityissääntely, ne on EU:ssa esimerkiksi erikseen merkittävä. Lakialoitteeni jatkaa tätä samaa sääntelyä.
Selkeät, lakiin perustuvat maahantuontikiellot myös auttaisivat yrityksiä ja kuluttajia toimimaan vastuullisesti.
Arvoisa puhemies,
Tämän kuun alussa maailman suurin ihmisoikeusjärjestö Amnesty International julkaisi raportin, jossa se katsoo Israelin valtion palestiinalaisiin kohdistamien sortotoimien täyttävän apartheidin tunnusmerkistön. Apartheid-järjestelmässä yksi rodullinen ryhmä järjestelmällisesti syrjii ja alistaa toista, tavoitteenaan sortohallinnon ylläpito. Kyse on rikoksesta ihmisyyttä vastaan.
Amnestyn raportti osoittaa, että Israel riistää palestiinalaisten oikeuksia monella tavalla, muun muassa liikkumisvapauden rajoituksilla, pakkosiirroilla, hallinnollisista pidätyksillä ja laittomista teloituksilla.
Amnesty muiden muassa toistaakin suosituksen valtioille kieltää Israelin laittomissa siirtokunnissa valmistettujen siirtokuntatuotteiden tuonti.
Arvoisa puhemies
Israelin laittomat siirtokunnat tuodaan aloitteen perusteluissa esiin yhtenä esimerkkinä tilanteesta, johon esittämäni laki olisi sovellettavissa. Palestiinalaisalueille perustettujen siirtokuntien asema on kansainvälisoikeudellisesti selvä: ne ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia ja ne on tuomittu laajasti niin Euroopan unionin, EU-tuomioistuimen, Kansainvälisen tuomioistuimen kuin YK:n turvallisuusneuvoston toimesta.
Toisena esimerkkinä mainitaan Marokon miehittämä Länsi-Sahara. Kansainväliseltä statukseltaan kiisteltyjä mutta laajasti miehitetyiksi tunnustettuja alueita ovat myös esimerkiksi Abhasia, Etelä-Ossetia, Badme, Pohjois-Kypros ja osa Pohjois-Syyria. Venäjän miehittämältä Krimiltä peräisin olevien tavaroiden tuonti Euroopan unioniin on onneksi Euroopan unionissa kielletty jo vuonna 2014.
Esittämässäni laissa itsessään ei kuitenkaan listattaisi alueita, joihin maahantuontikieltoa sovellettaisiin, vaan aloite on tässä suhteessa tarkoitettu neutraaliksi ja yleiseksi. Alueet, joilla valmistettuihin tuotteisiin tuontikieltoa sovellettaisiin, määriteltäisiin tarkemmin valtioneuvoston asetuksella lakiin kirjattavien edellytysten mukaisesti.
Siispä lakia sovellettaisiin maahantuontiin alueelta:
joka on vallattu neljännen Geneven sopimuksen tarkoittamalla tavalla;
jolla miehittävän valtion suvereniteettia ei ole tunnustettu;
ja jolle miehittävä valtio on mainitun sopimuksen vastaisesti siirtänyt siviiliväestöään;
tai jossa miehittävä valtio muulla tavoin syyllistyy tai on syyllistynyt vakaviin mainitun sopimuksen tai kansainvälisten ihmisoikeussopimusten loukkauksiin.
Arvoisa puhemies
Kiitän lämpimästi kaikkia aloitteen allekirjoittajia tuesta ja myös rohkeudesta, sen verran asiatontakin kielenkäyttöä olen aloitteen johdosta saanut osakseni. Samalla on kuitenkin todettava, että valtaosin aloitteen saama palaute ja huomio on ollut sydäntä lämmittävää.
Aloitetta ovat kiitelleet kansainvälisissä keskustelutilaisuuksissa useat kansainvälisen oikeuden asiantuntijat ja tukensa sille ovat antaneet myös lukuisat israelilaiset akateemikot, entiset diplomaatit ja yhteiskunnalliset vaikuttajat.
Mikä tärkeintä, kansainvälistä huomiota saanut aloite on jo nyt kannustanut vaatimaan vastaavaa muissa maissa. Vastikään on käynnistynyt myös eurooppalainen kansalaisaloite vastaavasta aiheesta, jonka Euroopan unionin tuomioistuin totesi olevan normaalia komission toimivaltaan kuuluvaa kauppapolitiikkaa ja täysin mahdollinen toimi.
Toivottavasti pian tähän saliin saadaan käsiteltäväksi myös niin kansallista kuin EU-tasoista yritysvastuulainsäädäntöä, joka velvoittaa yrityksiä huomioimaan toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia. Yksittäinen kuluttaja voi pyrkiä toimimaan vastuullisesti, mutta todellinen vastuu on viime kädessä yritysten ja meidän lainsäätäjien. Reilu pelikenttä ja reilut säännöt ovat myös reilun yrityksen etu.
Arvoisa puhemies,
Suomi ei ole erillinen saareke, vaan osa globaalia maailmaa. Osana länsimaita meidän on katsottava myös peiliin ja tunnustettava, että toimintamme osaltaan mahdollistaa monien ihmisoikeusongelmien jatkumisen.
Tuemme ihmisoikeusloukkauksia ja kansainvälisen oikeuden loukkauksia, jos paremmasta tiedosta huolimatta nostamme kädet ilmaan, katsomme sivusta ja asetamme taloudelliset intressit etusijalle.
Suomen tulee kantaa vastuunsa ja puolustaa ihmisoikeuksia itsenäisesti ja yhdessä EU:n kanssa. Siirtokuntatuotteiden tuonnin kieltämällä seisomme sorrettujen rinnalla ihmisoikeusloukkauksia vastaan. Kiitos.
(Puheenvuoro täysistunnossa 24.2.2022).