Veronika Honkasalo

Koulun joulujuhlat kirkossa? Konservatiivit riemuitsevat, perustuslakivaliokunta siunaa

Eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi eilen viivästyneen mietinnön eduskunnan oikeusasiamiehen kertomuksesta vuodelta 2019. Oikeusasiamies, joka ylimpänä laillisuusvalvojana valvoo perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista ja lain noudattamista julkisissa tehtävissä, antaa vuosittain eduskunnalle kertomuksen toiminnastaan ja valvonnassa esiin tulleista ongelmista. Eduskunnan valiokunnilla on tapana kiinnittää kertomuksen valiokuntakäsittelyssä huomiotaan kertomuksen esiin nostamiin keskeisiin teemoihin ja perusoikeusongelmiin.

Kertomusvuoden aikana oikeusasiamies ja apulaisoikeusasiamiehet ratkaisivat yli 6000 kantelua, ja vuosikertomus käsittelee laajasti kotimaisia perus- ja ihmisoikeuskysymyksiä. Yli puolet perustuslakivaliokunnan mietinnöstä keskittyy kuitenkin apulaisoikeusasiamiehen yksittäisen valvontaratkaisun kommentoimiseen.

Vuoden 2019 kertomuksen käsittely kesti poikkeuksellisen pitkään ja yksi kertomuksessa käsitelty ratkaisu sai osakseen poikkeuksellista kiinnostusta konservatiivisten tahojen suunnalta. Esimerkiksi sekä sivistysvaliokunnassa että perustuslakivaliokunnassa istuva vanhoillislestadiolainen pappi Mikko Kinnunen otti jo kauan ennen perustuslakivaliokunnan mietintöä julkisuudessa kantaa asiaan ja katsoi apulaisoikeusasiamiehen tehneen uuden tulkinnan, joka Kinnusesta oli ”tarpeen oikaista”. Myös esimerkiksi kokoomuslainen sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikko on ottanut aktiivisesti kantaa asiaan. Perustuslakivaliokunnan varajäsen Markus Lohi peräti väittää, että joku Suomessa olisi ollut kieltämässä kristittyjen omia perinteitä.

On hämmentävää, että samat henkilöt, jotka painottavat koulujen kirkossa järjestettävien tilaisuuksien olevan tärkeitä heidän uskontonsa kannalta, esittävät, että nämä tilaisuudet eivät ole uskonnollisia.

Apulaisoikeusasiamies oli ratkaisussaan katsonut koulun menetelleen lainvastaisesti järjestämällä koulun joulujuhlan uskonnollisena tilaisuutena. Menettely oli voinut loukata oppilaiden uskonnon ja omantunnon vapautta ja oikeutta osallistua yhdenvertaisesti koulun joulujuhlaan. Kyse on kaikille oppilaille yhteisestä opetukseen kuuluvasta juhlasta, joka on järjestettävä siten, että kaikki oppilaat voivat siihen osallistua vakaumuksestaan riippumatta. Apulaisoikeusasiamies piti oppilaiden yhdenvertaisuuden, uskonnonvapauden sekä julkiselta vallalta uskontojen ja vakaumusten suhteen edellytettävän neutraaliuden ja tasapuolisuuden näkökulmasta lähtökohtaisesti ongelmallisena koulun lukukauden päättäjäisjuhlan järjestämistä kirkkosalissa.

Eduskunnan sivistysvaliokunnan antaessa helmikuussa kertomuksen tiimoilta lausunnon perustuslakivaliokunnalle valiokunnan enemmistö halusi kommentoida kyseistä ylimmän laillisuusvalvojan ratkaisua valiokunnan lausunnossa. Valiokunnan enemmistö katsoi lausunnossa, että apulaisoikeusasiamiehen kanta jättää osin edelleen avoimeksi kysymyksen siitä, tekeekö kirkkotila automaattisesti koulun juhlasta uskonnollisen, ellei juhlan ohjelma ole sisällöltään uskonnollinen. Valiokunnan enemmistö vaati perustuslakivaliokuntaa ottamaan mietinnössään kantaa tähän kysymykseen.

Jätimme helmikuussa sivistysvaliokunnan lausuntoon poikkeuksellisen eriävän mielipiteen yhdessä vihreiden kollegan Saara Hyrkön kanssa. Pidimme sivistysvaliokunnan ottamaa roolia perustuslain tulkinnassa ja toisaalta ylimmän laillisuusvalvojan kannanoton kommentoinnissa ongelmallisena. Asiassa on kyse puhtaasti perustuslain perusoikeussäännösten tulkinnasta. Perusoikeussäännösten tulkinta on lakiesitysten perustuslainmukaisuuden ennakkovalvonnassa perustuslakivaliokunnan ja toisaalta jälkikäteen lakien soveltamista ylimpinä laillisuusvalvojina arvioivien eduskunnan oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiesten sekä valtioneuvoston oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin tehtävä.

Kuten apulaisoikeusasiamies toteaa, kirkko on nimenomaan jumalanpalvelusten toimittamiseen tarkoitettu paikka, ja siitä välittyy näin jo itsessään uskonnollisia merkityksiä. Kunnalla perusopetuksen järjestäjänä taas on osaltaan velvollisuus huolehtia siitä, että koulun yhteiset juhlat järjestetään siten, ettei kukaan vastoin tahtoaan joudu osallistumaan itselleen vieraan uskonnon harjoittamiseen.

Perustuslain suojaama uskonnon ja omantunnon vapaus suojaa niin kaikkiin uskontokuntiin kuuluvia kuin uskonnottomia perheitä ja lapsia. Perustuslain 11 §:n mukaan jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus. Tähän sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Pykälän mukaan kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Negatiivinen uskonnonvapaus eli vapaus uskonnosta on keskeinen oikeus muun muassa uskonnottomien lasten ja perheiden itsemääräämisoikeuden kannalta.

Negatiivisen uskonnonvapauden kunnioittaminen ei ole pois keneltäkään muulta.

Mietinnössään perustuslakivaliokunta muun muassa toteaa, ettei se ei toimi oikeusasiamiehen ratkaisujen muutoksenhakuasteena. Niin ikään se toteaa, ettei perustuslakivaliokunta hyvin vakiintuneen käytännön mukaisesti ole yleensä oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen kertomuksia käsitellessään erikseen arvioinut ylimpien laillisuusvalvojien yksittäisiä ratkaisuja tai kannanottoja. Perustuslakivaliokunta myös täysin oikein painottaa ylimpien laillisuusvalvojien riippumattomuutta ja huomauttaa itsekin, ettei pidä valtiosääntöisesti asianmukaisena, että eduskunnan erikoisvaliokunnatkaan käsittelevät perustuslakivaliokunnalle antamissaan lausunnoissa yksittäisiä kanteluratkaisuja.

Tämän jälkeen perustuslakivaliokunta kuitenkin päätyi tekemään juuri näin, aivan kuten se oli tehnyt vuonna 2014 ottaessaan tehtäväkseen ohjeistaa kouluja siten, että koulun perinteisiin juhliin voidaan sisällyttää uskonnollista alkuperää olevia traditioita.

Lopulta perustuslakivaliokunta katsoo eilen julkaistussa mietinnössään, että juhlan järjestäminen kirkossa ei sellaisenaan tee tilaisuudesta uskonnollista eikä sen sisällöstä uskonnon harjoittamista, eikä kirkkotilan tai muun uskonnollisen tilan käyttöä juhlaa järjestettäessä voida pitää lähtökohtaisesti perustuslainvastaisena.

Perustuslakivaliokunta toki myös muistuttaa, että julkisen vallan neutraalisuuden kannalta merkitystä on muun muassa sillä, minkälaisia vaihtoehtoja kouluilla juhlien pitopaikkaa harkittaessa on tosiasiallisesti käytössään. Valiokunta myös korostaa, että kirkkotilan tai minkä tahansa selvästi uskonnollisen tilan käyttöön juhlan pitopaikkana liittyy uskonnonvapauden, yhdenvertaisuuden ja julkisen vallan neutraalisuuden kannalta jännitteitä, jotka vaikuttavat myös esimerkiksi siihen, minkälaista sisältöä voidaan pitää hyväksyttävänä järjestettäessä opetukseen kuuluvia juhlia tällaisessa tilassa. Perustuslakivaliokunta vaatii, että käytettäessä kirkkotilaa tai muuta uskonnollista tilaa koulun juhlien järjestämiseen on kokonaisuutena varmistuttava siitä, että oppilaiden uskonnon ja omantunnon vapaus tulee yhdenvertaisesti turvatuksi.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan pääasiallinen tehtävä on suorittaa ennakkovalvontaa eli antaa lausuntonsa sen käsittelyyn tulevien lakiesitysten tai muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta. Sen sijaan sen tehtävänä ei ole opponoida perustuslakia valvovien ylimpien laillisuusvalvojien tulkintaratkaisuja. Perustuslakivaliokuntaan valituilla kansanedustajilla on erityinen vastuu käsitellä eteensä tulevia asioita ennen kaikkea perusoikeusjuridiikan valossa asiantuntijoiden näkemyksiin ja perustuslain tulkintakäytäntöön tukeutuen, omat ennakkokäsitykset ja poliittiset tavoitteet syrjään laittaen. Yleensä tässä on melko hyvin onnistuttu.

Minusta suomalaisen koulun tehtävänä ei ole järjestää oppilaiden yhteisiä, perinteisiä juhlia sen enempää moskeijassa, synagogassa kuin kirkossa, vaikka näille nyt perustuslakivaliokunnan hyväksyntä onkin. Mutta uskonnonvapaudesta ei ole helppoa käydä keskustelua maassa, jossa lakeja säätävä elinkin järjestää istuntokausien avajaisjuhlallisuuksien yhteydessä jumalanpalveluksia.