Arvoisa puhemies,
Olemme historiallisen päätöksen äärellä. Kukaan ei tämän eduskuntakauden alussa osannut kuvitellakaan, kuinka dramaattinen kaudesta tulisi. Alussa oli pääministerin vaihtuminen, sitten Alhol, sitten alkoikin kaksi vuotta piinaava pandemia, sitten Afganistanin historiallinen evakuointi ja nyt Euroopassa on Venäjän aloittama hyökkäyssota. Koko tänä aikana eduskunnan asemasta ylimpänä päättävänä elimenä on pidetty kiinni ja vaalittu demokratiaa. Siitä iso kiitos erityisesti puhemiehistölle, sillä aina tämä eduskunnan asema ei ole instituution ulkopuolella ollut selviö. Pelon, ahdistuneisuuden, paniikin, epävarmuuden täyttämällä aikakaudella on ymmärrettävääkin, että asiat halutaan nopeasti pois päiväjärjestyksestä, mutta meidän jos kenen, tulee vaalia demokratiaa viimeiseen asti.
On demokratian kannalta erittäin tärkeää, että sodasta, sen vaikutuksista Suomelle ja erilaisista vaihtoehdoista voidaan puhua avoimesti, ilman välitöntä leimaamista ja solvauksia. Demokraattisessa yhteiskunnassa on äärettömän tärkeää, että isoista ratkaisuista voidaan keskustella ja eri vaihtoehtoja punnita rauhallisesti. Se, että asiassa toimitaan viivyttelemättä ei saa tarkoittaa, että päätökset tehdään ilman huolellista harkintaa ja parhaaseen asiantuntijatietoon pohjautuen.
Kiire ja hätiköinti ei ole perusteltua, vaan jopa uhka turvallisuudelle. Teemme nyt päätöstä, joka tulee kantamaan vuosien ja vuosien päähän. On tarkoin pohdittava eri skenaariot. Emme ole pitkään aikaan Suomen historiassa olleet näin tärkeän asian äärellä. Siksi onkin äärimmäisen tärkeää, että Nato-jäsenyyteen perehdytään nyt valiokunnissa joka kulmalta huolellisesti punniten ja laajasti eri asiantuntijoita kuullen. On huolehdittava siitä, että jokainen kansanedustaja tässä salissa pääsee tarvittavan tiedon äärelle ja tiedonsaantioikeuksista pidetään kiinni.
Arvoisa puhemies,
Selonteossa kirjataan, että eduskuntakäsittelyn aikana valtioneuvosto tarkentaa eduskunnalle yksityiskohtia ja arvioita, joita ei ole mahdollista kirjata julkiseen selontekoon. Luen kohtaa niin, että tämä koskee erityisesti Nato-jäsenyyden kriittisiä kohtia. On Nato-jäsenyyden kannattajienkin etu, että mahdollinen jäsenyys on kaikista näkökulmista tarkkaan punnittu riskit ja uhkakuvat tiedostaen. Siksi on oleellista, että valiokuntakuulemisissa saadan vastaus siihen, millä tavalla Suomen turvallisuustilanteeseen vaikuttaisi esimerkiksi se, että olisimme Nato-jäsenenä osallisena konflikteissa sotatilanteessa, olivat konfliktit sitten lähellä tai kaukana? Entä miten Nato-jäsenyys vaikuttaisi asevarusteluun, sotilaallisiin jännitteisiin lähialueilla? Entä, mitä olisivat ne konkreettiset skenaariot, jos viidenteen artiklaan jouduttaisiin turvautumaan? Saisimmeko todella kaiken sen tuen, jota odotamme saavan, vai ovatko suurvaltojen intressit muualla? Entä mitä Nato-jäsenyys merkitsisi Suomen pitkään harjoittamalle rauhanpolitiikalle, diplomatiaosaamiselle ja ihmisoikeusperustaiselle ulkopolitiikalle? Mikä olisi Suomen vaikutusvalta Natossa? Entä miten suhtaudumme siihen, että olisimme samassa liitossa ihmisoikeuksia raa’asti polkevien Turkin ja Unkarin kanssa? Naton omat operaatiotkaan eivät aina kestä päivänvaloa, tästä tuorein esimerkki on Afganistanissa. Miten näitä vaikutuksia on arvioitu mahdollisen jäsenyyden yhteydessä?
Arvoisa puhemies,
Minusta on arvokasta, että tämä ajankohtaisselonteko käsittelee Suomen turvallisuustilannetta laajasta näkökulmasta, myös yksilöiden kriisinsietokyvyn kautta. Olemme viimeiset kaksi vuotta eläneet erikoistilanteessa koronan takia. Ilmasto kuumenee. Nyt on sota Ukrainassa. Ihmisten kestävyys ja mielenterveys alkavat olla todellisella koetuksella. Kaikkein vaikeinta on niillä ihmisillä, joilla on entuudestaan vaikeaa. Pidänkin erittäin arvokkaina niitä selonteon kohtia, joissa alleviivataan sitä, että parasta kriisinsietokykyä on myös se, että pidämme huolta laadukkaista peruspalveluista ja perusturvasta. Kun ihmisten elämän perusedellytykset on turvattu, on myös helpompi keskustella kaikesta siitä, mikä tässä maailmantilanteessa pelottaa ja ahdistaa. Meidän tuleekin nyt huolehtia kaikin keinoin siitä, että kaikki, jotka haluavat purkaa sotaan liittyviä ajatuksiaan ja pelkojaan on mahdollista niin tehdä. Erityisesti on huolehdittava lasten ja nuorten keskustelumahdollisuuksista. Kun jokainen kokee tulevansa kuulluksi, lisäämme osallisuutta yhteiskunnassa ja luomme vakautta ja yhtenäisyyttä. Näin olemme vahvempia sietämään kriisejä myös tulevaisuudessa.
Puheenvuoro eduskunnan täysistunnossa 20.4.2022 eduskunnan käsitellessä ajankohtaisselontekoa turvallisuusympäristön muuttumisesta.