Kaikilla on oikeus osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ilman pelkoa

Arvoisa puhemies, 

Suomessa naisen turvattomin paikka on oma koti. Yhteiskunnassamme voimistuva vihapuhe on puolestaan vahvasti seksualisoitunutta ja ilmiö, jonka uhriksi erityisesti naiset joutuvat.

Tällä hetkellä lukuisat nuoret ja vähemmistöihin kuuluvat naiset eivät uskalla lähteä vaaleihin ehdolle juuri vihapuheen takia. Naisiin kohdistuva vihapuhe on ilmiönä selvitystenkin mukaan lisääntynyt merkittävästi. Erityisesti vähemmistöön kuuluminen on altistanut varsinkin naisia vihapuheelle.

Me emme voi ajatella niin, että tämä on vain taakka, johon jokaisen yhteiskunnalliseen keskusteluun lähtevän naisen tulee kestää. Että on paksunnettava nahkaa, valittava keskustelunsa ja kamppailunsa. Että on vain siedettävä huorittelua, seksuaalisella väkivallalla uhkailevaa palautetta. 

Ei, tämä ei ole yksilöasia. Tämä ei ole asia, johon on vain sopeuduttava. 

Meillä kaikilla on sukupuoleen ja taustaan katsomatta oikeus osallistua ilman pelkoa kaikkiin yhteiskuntaa koskeviin keskusteluihin. 

Valtion tulee suojata kansalaisia järjestelmälliseltä, sukupuoleen perustuvalta häirinnältä, uhkailulta ja maalittamiselta.

Nämä loukkaukset uhkaavat sananvapautta, viranomaistoimintaa, tutkimusta ja tiedonvälitystä. 

Demokratian toimimisen kannalta on välttämätöntä, että hiljentämistä ei hyväksytä.  Jatka lukemista

Pelko ei ole yksityisasia

Pelko estää tällä hetkellä monia ihmisiä osallistumasta yhteiskunnalliseen keskusteluun. Pelko ohjaa sitä, mistä ylipäätään käydään keskustelua ja ketkä siihen osallistuvat. Pelko estää ihmisiä asettumasta ehdolle. Pelko lamaannuttaa. Pelko hiljentää. Pelko tuntuu koko kehossa. 

Arvoisa puhemies, 

Monesti sanotaan, ettei pelolle tule antaa valtaa. Olen miettinyt tuota sanomaa usein. Miltä se tuntuu siitä ihmisestä, joka jatkuvasti joutuu pelkäämään, minkälaista palautetta hänen yhteiskunnallinen osallistumisensa saa aikaan. Olenko jotenkin hauras ja heikko, jos tunnen pelkoa kymmenien ja kymmenien solvaavien vihaviestien keskellä ja niiden jälkeen, joissa revitään koko naiseuteni kappaleiksi, uhkaillaan ja viedään ihmisarvo? Eikö pikemminkin ole niin, että tämän yhteiskunnan pitäisi pystyä suojelemaan jokaista yksilöä niin, ettei kenenkään tarvitsisi pelätä yhteiskunnallisen aktiivisuuden edessä? Ei voi olla pelkästään yksittäisistä henkilöistä kiinni, pystytäänkö pelko kääntämään voimavaraksi ja astumaan sen yläpuolelle.  Jatka lukemista

Kansanedustajat eivät ole lain yläpuolella

Arvoisa puhemies,
Perustuslaissa säädetty immuniteetti turvaa demokratiassa välttämätöntä laajaa sananvapautta ja kriittistä yhteiskunnallista keskustelua. Kansanedustajat eivät kuitenkaan ole lain yläpuolella. Ja hyvä niin, olisi hyvin elitististä lähettää eduskunnasta viesti, että estäisimme rikosoikeuden toteutumisen, että kansanedustajina rikosoikeudellinen vastuu ei koskisi meitä.

Me olemme tänään tämän käsiteltävän asian johdosta oikeusvaltion ytimessä. Kiihottaminen kansanryhmää vastaan on ihmisoikeusrikos ja sananvapaus perusoikeutena ihmisoikeuksien ydintä. Sananvapaus ei koske kuitenkaan ihmisarvoa ja yhdenvertaisuutta loukkaavaa puhetta.

Arvoisa puhemies,
Meistä ihan jokaisen on kannettava vastuu sanoistamme. Kansanedustajilla on tässä ihan erityinen vastuu. Me asetamme usein askelmerkit sille, mikä yhteiskunnassa laajemmin on hyväksyttyä ja kuinka pitkälle normaliuden rajoja voidaan venyttää.

Suurimmalle osalle kansanedustajista vastuu omista sanoista ei näytä tuottavan ongelmia.

Arvoisa puhemies,
Sanat ovat tekoja, varsinkin poliittisessa retoriikassa. Ja sanoilla on seurauksia ihmisten arkielämään. Esimerkiksi rasistisilla sanoilla, kielikuvilla ja itsetarkoituksellisesti kontekstistaan irrotetuilla lauseilla oikeutetaan arjessa ihmisten eriarvoistava, syrjivä ja rasistinen kohtelu. Usein tämä tapahtuu niin, että tietyiltä ihmisryhmiltä riisutaan ensiksi ihmisarvo, sitten heidät dehumanisoidaan ja sen jälkeen heihin kohdistuva väkivalta nähdään oikeutettuna. Meillä on tästä historiasta karmivia esimerkkejä, mutta ei tarvitse edes mennä historiaan kun sama toistuu myös tänään. Myös siksi tämä päivä on niin merkityksellinen.

Arvoisa puhemies,
Toisin kuin monet täälläkin usein väittävät, ei sananvapaustilanne Suomessa ole ongelma, vaan maa on mittausten kärjessä sananvapauden toteutumisessa. Sen sijaan sananvapautta uhkaa tällä hetkellä etupäässä verkossa leviävä rikollinen vihapuhe, ahdistelu ja häirintä, jolla pyritään pelottelemalla vaientamaan ihmisoikeuksia puolustavia.

Arvoisa puhemies,
Vihapuheen kriminalisoinnit eivät myöskään rajoita ärhäkästä, poliittista ja yhteiskunnallista kannanottamista. Kriittinen yhteiskunnallinen keskustelu on edelleenkin erittäin tervetullutta. Valtaosalle kansasta on täysin mahdollista käydä aroista yhteiskunnallisista aiheista keskustelua ihmisarvoa kunnioittaen ilman vihapuheen lietsomista – kun taas tietyille ryhmittymille se näyttää olevan lähes mahdotonta.

Puheenvuoro eduskunnan täysistunnon käsitellessä valtakunnansyyttäjän syyttämislupaa koskevaa pyyntöä asettaa kansanedustaja Mäenpää (ps) syytteeseen, 24.6.2020.

Enemmistö osaa kriittisen keskustelun taidon ihmisarvoa kunnioittaen – vain perussuomalaisille se näyttää olevan mahdotonta

Sananvapautta uhataan tällä hetkellä suomalaisessa yhteiskunnassa monin eri tavoin. Kasvava vihapuhe ja verkkoviha rajoittavat varsinkin vähemmistöihin kuuluvien sananvapautta ja demokraattista osallistumista laajasti. Jyväskylän yliopiston tuoreen kuntapolitiikkaa tarkastelleen tutkimuksen mukaan naiset kärsivät vihapuheesta enemmän kuin miehet. Moni ei vihapuheen vuoksi uskalla lähteä ehdolle vaaleihin tai välttää tietoisesti tiettyjä poliittisia aiheita. Erityisesti maahanmuuttoon, yhdenvertaisuuteen ja sukupuolten tasa-arvoon liittyvät kysymykset ovat sellaisia poliittisia teemoja, joita esillä pitävät ihmisoikeuksien puolustajat saavat usein kokea vihapuhetta ja verkkovihaa. Tämä ei ole uutta kansainvälisten tutkimustenkaan perusteella, jotka osoittavat kuinka rasismi ja naisviha kietoutuvat tiukasti toisiinsa.

Jatka lukemista