Veronika Honkasalo

Kaikilla on oikeus osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ilman pelkoa

Arvoisa puhemies, 

Suomessa naisen turvattomin paikka on oma koti. Yhteiskunnassamme voimistuva vihapuhe on puolestaan vahvasti seksualisoitunutta ja ilmiö, jonka uhriksi erityisesti naiset joutuvat.

Tällä hetkellä lukuisat nuoret ja vähemmistöihin kuuluvat naiset eivät uskalla lähteä vaaleihin ehdolle juuri vihapuheen takia. Naisiin kohdistuva vihapuhe on ilmiönä selvitystenkin mukaan lisääntynyt merkittävästi. Erityisesti vähemmistöön kuuluminen on altistanut varsinkin naisia vihapuheelle.

Me emme voi ajatella niin, että tämä on vain taakka, johon jokaisen yhteiskunnalliseen keskusteluun lähtevän naisen tulee kestää. Että on paksunnettava nahkaa, valittava keskustelunsa ja kamppailunsa. Että on vain siedettävä huorittelua, seksuaalisella väkivallalla uhkailevaa palautetta. 

Ei, tämä ei ole yksilöasia. Tämä ei ole asia, johon on vain sopeuduttava. 

Meillä kaikilla on sukupuoleen ja taustaan katsomatta oikeus osallistua ilman pelkoa kaikkiin yhteiskuntaa koskeviin keskusteluihin. 

Valtion tulee suojata kansalaisia järjestelmälliseltä, sukupuoleen perustuvalta häirinnältä, uhkailulta ja maalittamiselta.

Nämä loukkaukset uhkaavat sananvapautta, viranomaistoimintaa, tutkimusta ja tiedonvälitystä. 

Demokratian toimimisen kannalta on välttämätöntä, että hiljentämistä ei hyväksytä. 

Arvoisa puhemies, 

Jokaisen tässä yhteiskunnassa tulee voida elää ja hengittää, olla turvassa ja toimia ilman pelkoa sukupuoleen kohdistuvasta häirinnästä ja väkivallasta.

Valtion on turvattava näiden oikeuksien toteutuminen.

Arvoisa puhemies, 

Nyt esitetty sukupuoli rangaistuksen koventamisperusteena on tarvittava muutos. Sukupuoli tulee nähdä jatkossa myös moninaisemmin, jokaisella on oikeus vapauteen, koskemattomuuteen ja sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun katsomatta. 

Lakiesityksessä koventamisperusteita sovellettaisiin kaikkiin rikoksiin. Esityksen mukaan sukupuoleen kohdistuvaa vihaa on perusteltua arvioida lainsäädännössä samoin kuin rasismia. Lakiesityksessä on pidetty tärkeänä sitä, että uhrin sukupuolen nimenomainen mainitseminen teon vaikuttimena selkeyttäisi oikeustilaa nykyiseen verrattuna.

Lain soveltamiseen liittyy toki myös haasteita. Rikoksesta tuomiota antaessaan tuomarin tulee jatkossa arvioida onko rikolliseksi katsottu teko tehty uhrin sukupuolen takia – eli onko rikoksella sukupuoleen liittyvä vaikutin eli motiivi. Tämä voi käytännössä olla hankalaa. Tuomarin tulee arvioida tätä sukupuolen aiheuttamaa vaikutinta muun muassa sen perusteella onko tekijällä ollut aiemmin naisvihamielisiä kirjoituksia, onko hän ollut aktiivinen naisiin kohdistuvissa viharyhmissä tai syyllistynyt aiempiin naisvihamielisiin tekoihin. Tämän selvittäminen ja arvioiminen voi olla käytännössä hankalaa.

Arvoisa puhemies,

Lisäksi on todettava, että vaikka esitys tuleekin tarpeeseen etenkin naisiin kohdistuvaa vihapuhetta kitkettäessä, kohdistuu naisiin myös paljon rikoksia, jotka luultavasti eivät jää esitetyn lainsäädännön haaviin. On tutkittu, että naisiin kohdistuu lähisuhdeväkivaltaa huomattavasti miehiä enemmän. Viime vuosina lähisuhdeväkivallan uhriksi on joutunut vuosittain noin 7 000 naista. Miehiä 3000. Vuonna 2018 poliisin tietoon tulleiden raiskausrikosten uhreista 97 prosenttia naisia ja kolme prosenttia miehiä. 

Luvut ovat isoja… Ja valtava määrä tapauksia jää vielä tilastojen ulkopuolelle.

Olisi erittäin tärkeää, että Suomessa vihdoinkin tartuttaisiin “härkää sarvista” ja varmistettaisiin ettei yksikään nainen joudu väkivallan kohteeksi kotonaan. On siis todettava, että vaikka nyt esitetty lainsäädäntö onkin tarpeellinen ja kaivattu, on meillä paljon työtä tehtävänä sen eteen, että lähisuhdeväkivalta saataisiin ilmiönä eliminioitua Suomesta. Naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi tarvitaan siis lisäksi myös muita toimia: naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaan ja selvittämiseen tarvitaan riittävät resurssit sekä osaaminen. Tarvitaan kattava seksuaalirikosuudistus. Näihin hallitus onkin tällä vaalikaudella jo panostanut, kiitos siitä. 

Itse näen, että voisi olla tarpeen selvittää sitä, voitaisiinko myös lähisuhdeväkivalta käsitteenä lisätä rangaistuksen koventamisperusteeksi rikoslakiin. Näin saataisiin selvennettyä sitä oikeustilaa, joka mahdollisesti jää nyt esitetyn lainsäädännössä vaikeasti sovellettavaksi. Näin myös kotioloissa tapahtuvaan naisiin kohdistuvaan väkivaltaan pystyttäisiin puuttumaan ankarammin. 

Joka tapauksessa, nyt annettu esitys pureutuu vihan ytimeen, sillä vihapuheesta on lyhyt matka vihatekoon. Säätämällä sukupuoleen kohdistuvan vihapuheen rangaistukset kovemmaksi, osoitamme, että emme salli yhteiskunnassamme minkäänlaista sukupuoleen perustuvaa uhkailua, häirintää, nöyryyttämistä, brutaaleja ja seksualisoituja uhkauksia kuolemasta, raiskauksesta tai väkivallasta. 

Nyt annetulla esityksellä osoitamme, että jokainen on sukupuolesta riippumatta arvokas. Jokaista kunnioitetaan. Jokaisella on oikeus turvallisuuteen. Jokaisen panosta tarvitaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. 

Vihapuheesta on lyhyt matka vihatekoon. On tärkeää, että me päättäjinä osoitamme suunnan, johon edetä. 

(Puheenvuoro eduskunnan täysistunnossa 25.2.2021 eduskunnan käsitellessä hallituksen esitystä lisätä sukupuoli rikosten koventamisperusteeksi).