Helsinki ei halua hallituksen lehmänkaupan tuloksena syntynyttä sote-uudistusta

Sote- ja maakuntauudistus on Suomen historian suurin aluehallintouudistus. Se on myös Euroopan mittakaavassa ennennäkemättömän jättimäinen pyrkimys markkinaehtoistaa hyvinvointivaltion keskeiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Toteutuessaan valinnanvapauslaki avaisi miljardien markkinat terveysyrityksille.

Näistä lähtökohdista käsin tuntuu oudolta, että Helsingin kritiikkiin sote ja maakuntauudistukseen liittyen suhtaudutaan joko pormestari Vapaavuoren henkilökohtaisena ristiretkenä tai helsinkiläisten yleisempänä ylimielisenä kiukutteluna.

Ei, Helsingin kanta ei ole yksinomaan pormestarin kanta, vaan me kaikki kaupunginhallitusryhmät seisoimme yksimielisesti nyt käsittelyssä olevan kriittisen lausunnon takana. Ja kyllä, me helsinkiläiset kuntapäättäjät olemme totisesti huolissamme siitä, millä periaatteilla ja kenen ehdoilla hyvinvointivaltiotamme kehitetään.  

Hyvät valtuutetut,

Meitä valtaosaa täällä yhdistää tänä iltana se, että me yhdessä näemme, mitä maan hallituksen kaavailema sote- ja maakuntauudistus merkitsisi ihan konkreettisesti Helsingille. Se tarkoittaisi mittavia säästöjä ja leikkauksia palveluihin, joita on pyritty Helsingissä pitkäjänteisesti asiantuntemuksella kehittämään. Se tarkoittaisi kaikkien haavoittuvaisemmassa asemassa olevien erityisryhmien (mm. vanhusten, päihderiippuvaisten, mielenterveyspotilaiden, vammaisten) sosiaalisten ja somaattisten tarpeiden ohittamista, kun jo nyt toimivat integroidut palvelut hajotettaisiin.

Hyvät valtuutetut,

Koko hallituksen sote- ja maakuntauudistus tuleekin nähdä massiivisena uusliberalistisena säästöprojektina, jonka tavoitteena on leikata sosiaali- ja terveyspalveluista ja sen kautta kasvattaa ihmisten välisiä hyvinvointieroja entisestään. Hallitus on sote-uudistuksen kautta luokittelemista ihmisiä niihin, jotka voivat laajasti ostaa itselleen haluamansa palvelut ja niihin, jotka suljetaan kohoavien asiakasmaksujen takia kokonaan palveluiden ulkopuolelle. Kaikkein huolestuttavin tilanne on vanhuspalveluiden osalta. Sote-uudistusta vetävä Nerg ja talouspuolesta vastaava Hetemäki ovatkin suoraan todenneet, että sote-uudistuksen ensisijaisena tavoitteena on tehostaa ja hillitä sote-kustannuksia ja tämä halutaan tehdä ensisijaisesti vanhuspalveluista säästämällä. Hetemäki on konkretisoinut tämän sanomalla, että vanhustenhoidosta on varaa karsia 10 000 laitospaikkaa lisää. Ihmettelen siksi suuresti keskustan Pekka Puskan näkemystä että sote-uudistus parantaisi vanhustenpalveluiden tilannetta. Ei parantaisi, sen sijaan se siirtäisi yhä suuremman määrän huonokuntoisia vanhuksia kotihoitoon.

Uusliberalistinen retoriikka, jolla uudistusta nyt väkipakolla ajetaan läpi, on vanhaa tuttua: Uudistetaan uudistamisen vuoksi, demonisoidaan jo nyt toimivat julkiset palvelut, jotta niitä voidaan rapauttaa vielä enemmän ja tehdä tilaa yksityisille voittoa tavoitteleville terveysjäteille, jotka syövät pienemmät toimijat alta pois. Luodaan harhakuva voittoa tavoittelevien terveyspalveluiden auvoisuudesta ja tehokkuudesta, ja jätetään mainitsematta että tosiasiassa ne pyrkivät voittoon nimenomaan henkilökunnan työehtoja ja palkkoja polkemalla.

Hyvät valtuutetut,

Maan hallitus ajaa sote-uudistusta läpi tilanteessa, jossa hallituksessa istuu puolue, jota kansa ei ole äänestänyt ja jonka kannatus lipoo yhden prosentin liepeillä. Maan hallitus runnoo läpi sote-uudistusta, vaikka lähes kolme viidestä suomalaisesta haluaisi keskeyttää sote-uudistuksen valmistelun.

Hyvät valtuutetut,

Sote-uudistus on todella vakava paikka Helsingille, näin totesi Sanna Vesikansa omassa puheenvuorossaan. Olen täysin samaa mieltä. Mutta ehkä juuri tämä vaikeus on liimannut rivejä yhteen täällä valtuustossa ennennäkemättömällä tavalla. Kiitos siis kaikille valtuustokollegoille yli puoluerajojen hienosta yhteistyöstä ja vaikuttamisesta tähän asti. Kiitos myös valmistelijoille huolella laaditusta lausunnosta.

(Puheenvuoro Helsingin kaupunginvaltuustossa 4.4.2018).

 

Vastaa