Kuntavaalit 2021 Helsingissä toivat esille monta alueiden segregaatioon liittyvää näkökulmaa. Koko kaupungin äänestysprosentti jäi edelleen alhaiseksi (62 %), mutta erityisesti äänestysprosenttien voimakkaat erot eri kaupunginosien välillä ovat hyvin huolestuttava signaali demokratian toteutumisesta Helsingissä ja siihen liittyvästä vahvasta polarisaatiosta. Korkein äänestysprosentti oli Munkkiniemessä (80 %) ja alhaisin prosentti Kivikossa (37 %). Eri äänestysalueiden välisiä eroja selittävät tutkimuksenkin mukaan mm. alueiden ikärakenne, sosioekonominen rakenne ja koulutustausta. Alhainen äänestysprosentti on kuitenkin vain yksi merkki huono-osaisuuden kasautumisesta. Segregaatio näkyy vahvasti Helsingissä myös terveys- ja oppimiseroissa. Äänestysprosenttien voimakas vaihtelu kertoo kuitenkin osaltaan myös siitä, että kaupungin asukkaat kokevat osattomuutta, ulkopuolisuutta ja tunnetta siitä, ettei heidän äänellään ole vaikutusta.
Segregaation vaikutuksia ja ilmenemismuotoja on Helsingissä tutkittu vuosien varrella moninaisesti. Demokratian edistämiseksi tarvitaan kuitenkin lisää akateemista tutkimustietoa, jota kerätään monimenetelmällisesti. Erityisesti laadullisen tutkimustiedon tarve on selkeästi olemassa. Asukkaiden syyt jättää äänestämättä ovat moninaiset ja myös koronapandemialla on ollut tähän oma vaikutuksensa. Siksi tarvitaan asukkaiden omia näkökulmia esille nostavaa laadullista tutkimustietoa, jotta äänestysvilkkauden polarisaatioon osataan tarttua tutkimuspohjaisesti.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Helsingin kaupunki käynnistää demokratian edistämiseksi lähiöissä monitieteellisen akateemisen tutkimushankkeen, joka kokoaa yhteen jo olemassa olevan tutkimustiedon ja jonka yhteydessä kerätään uutta aineistoa erityisesti laadullisia menetelmiä hyödyntäen. Tämän lisäksi osana hanketta ja sen jälkeen toteutetaan Helsingin lähiöissä demokratiaa edistävä interventiohanke, jossa pyrkimyksenä on asukkaiden osallisuuden ja demokratian vahvistaminen. Osana johtamisjärjestelmän uudistamista ja sen arvioimista toteutettiin onnistunut akateeminen tutkimushanke, joka osoitti osaltaan, että tieteellisen tutkimustiedon tuottaminen osaksi päätöksentekoa on ensiarvoisen tärkeää ja hyödyllistä, jotta yhteiskunnalliseen epäkohtiin osataan tarttua oikea-aikaisesti.
Helsingissä 23.6.2021
Veronika Honkasalo