Arvoisa puhemies,
Helmikuun 24. päivän muistavat kaikki. Venäjän aggressiivinen ja kansainvälistä oikeutta räikeästi rikkova hyökkäys itsenäiseen Ukrainaan on ollut niin raaka, ettei sitä rationaalisesti ole voinut jäsentää. Venäjä toi Eurooppaan sodan.
Tällaista aikakautta ei kukaan olisi halunnut kokea. Ukrainan tukemista on jatkettava vankkumattomasti. Sodan pitkittyessä ukrainalaiset tarvitsevat solidaarisuuttamme enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Suomen ja EU:n on tehtävä kaikkensa, jotta Ukrainaan saataisiin rauha.
Venäjän hyökkäyssota ravisteli suomalaisten turvallisuudentunnetta fundamentaalilla tavalla. Toukokuussa eduskunnan ehdoton enemmistö päätti, että turvallisuuden takaamiseksi paras ratkaisu on sotilasliitto Natoon hakeminen. Demokraattinen päätös on tehty, nyt on aika katsoa eteenpäin, minkälainen jäsen Suomi Natossa haluaa olla ja minkälaiset tekijät jäsenyyttä rajaavat.
Jäsenyys Natossa tulee olemaan suuri suunnanmuutos siihen pitkään ulko- ja turvallisuuspoliittiseen linjaan, jota Suomessa on yhdessä harkiten rakennettu ja sovellettu vuosikymmenten ajan. Vasemmistoliitolle on tärkeää, että jäsenyys Natossa on puolustuksellinen, eikä maahan oteta ydinaseita, pysyviä sotilastukikohtia tai pysyviä Nato-joukkoja.
Naton tulee keskittyä jäsenmaidensa alueellisen koskemattomuuden puolustamiseen ja Suomen osallistumisesta sotilaallisiin operaatioihin ulkomailla tulee tehdä aina tapauskohtainen päätös eduskunnassa. On tärkeää, että kaikista interventioista päätetään demokraattisesti ja avoimesti.
Meidän on pidettävä huolta siitä, että Suomi Nato-jäsenenä todella jatkaa laajaan turvallisuuskäsitykseen ja ihmisoikeuksiin perustuvaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja toimii aktiivisena rauhanvälittäjänä ja aseidenriisunnan edistäjänä maailmalla.
Omaa kriittistä suhtautumistani Natoon on pohjustanut ennen kaikkea se, että arvioin keväällä Nato-jäsenyyden kaventavan Suomen ulkopoliittista liikkumatilaa ja ihmisoikeusperustaisen ulkopolitiikan mahdollisuuksia.
Nyt varsinkin ihmisoikeudet tuntuvat olevan ikävällä tavalla kaupan. Toukokuussa pohdin tässä salissa pitämässäni puheessa, mitkä mahdollisuudet Suomella on tulevaisuudessa vaatia esimerkiksi Turkilta ihmisoikeuksien noudattamista. Nyt tuo kysymys on konkretiaa.
Syksyllä 2019 kun Turkki hyökkäsi Pohjois-Syyrian kurdialueille, eduskunnassa oltiin järkyttyneitä. Suomi ei ole myöntänyt uusia asevientilupia Turkkiin.
Tänä vuonna Turkki on jatkanut samalla linjalla: Turkki teki marraskuussa poikkeuksellisen laajan ilmahyökkäyksen Pohjois-Syyrian ja Pohjois-Irakin kurdialueille. Turkin presidentti Erdogan uhkasi myös jälleen lähettää Syyrian kurdialueille maajoukkoja.
Hiljaisuus eduskunnassa sattuu korviin. Ulkopolitiikka, joka ohittaa ihmisoikeudet pragmaattisuuteen vedoten ei ole mitään muuta kuin uussuomettumista. Ihmisoikeudet kuuluvat myös kurdeille. Turkin ei voi antaa käydä hyökkäyssotaansa kurdeja vastaan. Kansainvälisen yhteisön on reagoitava. Pohjois-Syyrian kurdit ovat olleet keskeisessä roolissa terroristijärjestö Isisin vastaisessa taistelussa.
Ihmisoikeuksia ei edistetä valikoiden vaan aina ja johdonmukaisesti. On tärkeää, että Suomen Nato-prosessi kestää myöhempääkin tarkastelua. Emme voi heti kättelyssä myydä periaatteitamme oikeusvaltiota rikkovan Unkarin tai laitonta hyökkäyssotaa käyvän Turkin edessä.
Arvoisa puhemies,
“Ydinaseiden käyttäminen on meidän kaikkien loppu”, näin totesi presidentti Niinistö puhuessaan Pohjoismaiden neuvostolle marraskuun alussa. On hyvä tunnustaa, että myös ydinaseriisunta on entistä haastavampaa sotilasliitossa, joka pohjautuu ydinasedoktriinille.
Suomen pitää edistää ydinaseriisuntaa voimallisesti. Nyt suunta näyttää kuitenkin muuttuneen kun Suomi ensimmäistä kertaa pidättäytyi äänestämästä YK:ssa ydinaseriisuntaa koskevasta päätöslauselmasta. Lisäksi Suomi muutti kantaansa ydinasekieltosopimusta tukevan päätöslauselman kohdalla ja äänesti vastaan. Näin isot paradigman muutokset olisivat vaatineet perusteellisen demokraattisen käsittelyn.
Meidän on rakennettava yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa ydinaseetonta Pohjolaa. Ydinräjähteet ovat Suomessa kiellettyjä ja tämän takaava lainsäädäntö on pidettävä voimassa. Meidän on toimittava aktiivisesti ydinaseriisunnan edistämiseksi ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseksi. Suomen on allekirjoitettava ja ratifioitava YK:n ydinasekieltosopimus.
Arvoisa puhemies,
Nato ei ole kuuluisa avoimuudesta ja demokraattisesta päätöksenteosta. Suomen on kuitenkin yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa vahvistettava ääntään Naton sisällä ja edistettävä sitä, että myös ei-sotilaalliset uhat huomioidaan aikaisempaa paremmin. Ilmastonmuutos, pandemiat ja luontokato ovat eksistentiaalisia uhkia, joihin myös Naton sisällä on oltava valmius vastata.
Arvoisa puhemies,
Ulkoministeriö järjesti tänä syksynä feminististä ulkopolitiikkaa koskevan laajan seminaarin. Tuossa yhteydessä tuotiin esille, että Suomen Nato-jäsenyyttä käsittelevä laaja ajankohtainen turvallisuuspoliittinen selonteko ei käsitellyt lainkaan sukupuolten tasa-arvoa, edes maininnan tasolla.
Kun Suomen yksi kärki ulkopolitiikassa on naisten oikeuksien parantaminen, ei suomalainen turvallisuuspolitiikka voi olla alue, josta naiset on suljettu kokonaan pois. Ulko- ja turvallisuuspoliittisen keskustelun tulee olla mukaanottavaa ja sen tulee edistää myös sukupuolten tasa-arvoa kunnianhimoisesti.
Arvoisa puhemies,
Jatkan presidentti Niinistön siteeraamisella. Hän totesi osuvasti Pohjoismaiden neuvoston istunnossa marraskuussa, että “Lopulta vain rauha on kestävän turvallisuuden perusta.” Rauhan brändiä ei ole varaa hukata, vaan vahvistaa entisestään.
Uskottavaa turvallisuuspolitiikkaa on nimenomaan oikeusvaltion ja demokratian vaaliminen, hyvinvointivaltiosta huolehtiminen ja ihmisoikeuksien edistäminen. Tämä on turvallisuuspolitiikan kovinta ydintä.
Puheenvuoro eduskunnan käsitellessä Nato-jäsenyyteen liittyvää lakiesitystä, 13.12.2022