Veronika Honkasalo

Valtuustopuhe: Soteviranomaiset eivät ole poliiseja

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Miltä teistä tuntuisi, jos pelkästään ulkonäkönne perusteella joutuisitte jatkuvasti todistamaan oikeutenne elää ja asua Suomessa? Tai joutuisitte varmuuden vuoksi pitämään passia mukana siltä varalta, että joku viranomainen epäilisi, ettette ole oikeutettuja kaupungin palveluihin?

Sosiaali- ja terveysvirasto lähetti 13.6.2013 henkilöstölleen tiedotteen, jossa se ohjeisti henkilökuntaa pyytämään ulkomaalaiselta asiakkaalta oleskelulupaa nähtäväksi. Asian tultua julkisuuteen, monet oikeusoppineet (esim. professori Martin Scheinin ja professori Elina Pirjatanniemi, HS 20.8.2013) kritisoivat ohjeistusta ongelmallisena yhdenvertaisuuden, syrjintäkiellon ja tietoturvan näkökulmista.

Tämän vuoden tammikuussa vähemmistövaltuutettu lausui, että sote-viraston ohjeistus sisältää monia vakavia ongelmia. 5 sivua pitkässä lausunnossa todetaan muun muassa, että käytännössä tiedote ohjaa erottelemaan ulkomaalaiset ja suomalaiset asiakkaat toisistaan, mikä saattaa johtaa etniseen profilointiin. Yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden näkökulmasta on kestämätöntä, että ihmiset joutuisivat ulkonäkönsä perusteella todistamaan suomalaisuuttaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa.

Kaupunki perustelee oikeuttaan pyytää oleskelulupaa nähtäväksi sillä, että sille kuuluvat valtion korvaukset jäävät saamatta, jos se tarjoaa palveluita henkilöille, joilla oleskelulupaa ei ole. Tämä on siis perustelu sille, että sotevirasto katsoo lainsäädäntöä tuntematta, että sille kuuluu samat oikeudet kuin poliisille ja rajatarkastusviranomaisille. Korvaukset tulee saada siis siitä huolimatta, vaikka kaupunki syyllistyisi etniseen profilointiin. Ohjeistus tarkoittaisi käytännössä sitä, että 42 000 Helsingissä asuvaa ulkomaalaista joutuisivat jatkuvasti kantamaan passia mukanaan. Tai ne tuhannet Suomen kansalaisuuden saaneet ihmiset, jotka pelkäisivät, että he joutuvat ulkonäkönsä perusteella viranomaisten tarkkailun haaviin.

Mandelan kuoleman yhteydessä monet täällä valtuustosalissa istuvistakin valtuutetuista muistivat suurta ihmisoikeustaistelijaa kunnioituksella. Tässä yhteydessä on ehkä hyvä muistaa, että Mandela osallistui lukuisiin mielenosoituksiin, joissa vastustettiin 1950-luvulla säädettyä passilakia, joka määräsi mustat kantamaan asuinalueensa ulkopuolella passia. Haluaako siis Helsinki elää 1950-luvun Etelä-Afrikan hengessä? Arvelen, ettei halua.

Siksi esitän asian palauttamista valmisteluun siten, että

– arvioidaan, millaisia muutoksia nykyiseen käytäntöön on aihetta tehdä, jotta vähemmistövaltuutetun 8.1.2014 antamat suositukset tulevat otetuiksi huomioon

– esitetään valtuustolle selvitys em. muutosten toteuttamisesta.