Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 10.2.2014.
Helsingin kaupunginvaltuuston strategia linjaa, että lapsen on tultava autetuksi lähiympäristössään ja että lastensuojelun pitkät asiakkuudet ja kodin ulkopuoliset sijoitukset tulee saada vähenemään. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi neuvolapalveluiden asemaa on haluttu vahvistaa.
Neuvoloiden terveydenhoitajien palaute kuitenkin paljastaa, ettei tässä tehtävässä ole onnistuttu. Marraskuussa 2013 sosiaali- ja terveysviraston ja lautakunnan johdolle lähetettiin 184 neuvolan terveydenhoitajan allekirjoittama adressi, jossa hoitajat toivat esille, että työn vaatimusten kasvaminen on vienyt hoitajat uupumuksen partaalle. Työaika ei riitä kaikkien tehtävien suorittamiseen. Lisäksi lähes kaikkien hoitajien asiakasmäärät ylittävät valtakunnallisesti asetetut suositusmäärät.
Aikoja terveydenhoitajille on tästä syystä vaikea saada tai ne menevät pitkän ajan päähän. Takaisinsoittopalvelujen soittoaika on venynyt, ja usein hoitajat ehtivät soittamaan takaisin vasta seuraavana päivänä. Terveydenhoitajien huoli on, että hoidon laatu kärsii ja viime kädessä lapset ja vanhemmat joutuvat maksamaan hyvinvoinnillaan siitä, että hoitajien työ on vedetty niin tiukoille.
Valtuusto osoitti vuoden 2013 lopulla 1,4 miljoonaa euroa lisää neuvoloihin budjettiraamin päälle, mutta lisäystä terveydenhoitajien määrään tuli vain kolme hoitajaa, koska loppurahalla paikattiin muuten uhkaavia leikkauksia. Tämä tarkoittaa sitä, että lakkautusuhan alla olleet 17,5 hoitajan vakanssit saatiin rahoitettua. Sosiaali- ja terveysviraston jatkuvasta alibudjetoinnista kertoo siis se, että 1,4 miljoonalla eurolla saatiin lisättyä vain kolme terveydenhoitajaa.
Toimivat neuvolapalvelut turvaavat perheiden ongelmien ennaltaehkäisyn ja varhaisen tuen. Nykytilanne uhkaa johtaa siihen, etteivät perheet saa ajoissa tarvitsemaansa tukea. Tämä ilmenee tulevaisuudessa lastensuojelun ja terveydenhuollon kustannusten kasvuna.
Veronika Honkasalo
kaupunginvaltuutettu (vas), Helsinki