Veronika Honkasalo

Kirjallinen kysymys Israelin-Palestiinan konfliktista

Kirjallinen kysymys Israelin-Palestiinan konfliktista

Eduskunnan puhemiehelle

Israelin ja palestiinalaisten välinen aseellinen konflikti on jatkunut jo yli viikon, ja sen seurauksena mediatietojen mukaan on Gazassa kuollut yli 220 ihmistä, joista ainakin 60 lapsia, miehitetyllä Länsirannalla surmansa saaneita on ainakin 20 ja Israelissa 12. Gazassa yli 1500 ihmistä on haavoittunut ja kotinsa on joutunut jättämään ainakin 52000 palestiinalaista.

Suomen ja EU:n tässä tilanteessa antamat lausunnot, jotka ovat todenneet Israelin valtion oikeuden suojella kansalaisiaan terroristisilta iskuilta, vedonneet Israeliin liiallisen voimankäytön välttämiseksi ja tuominneet siviileihin kohdistuneet iskut, ovat jääneet merkityksettömiksi ja vaille minkäänlaista sitoutumista toimintaan. Konfliktissa kuolleiden siviilien lukumäärä ilmentää selvästi Israelin suhtautumisesta kansainvälisen yhteisön kannanottoihin, joiden huomiotta jättämisestä sille ei ole tullut mitään seuraamuksia.

Väkivalta Israelissa ja miehitetyillä palestiinalaisalueilla ei myöskään eskaloitunut yhtäkkiä, vaan aseellisen konfliktin syttymistä edelsivät viikkoja jatkuneet levottomuudet Jerusalemissa. Varsinaiset juurisyyt löytyvät palestiinalaisten yhä sietämättömämmäksi käyneestä tilanteesta ja pienenevästä elintilasta. Tähän kokonaisuuteen liittyy mm. Israelin palestiinalaisiin kohdistama systemaattinen syrjintä, jonka mm. Human Rights Watch tuoreessa tutkimuksessaan on määritellyt täyttävän apartheidin tunnusmerkit, sekä kansainvälisen oikeuden vastaiset pakkosiirrot, kotien ja muun omaisuuden tuhoaminen ja kiihtyvä siirtokuntarakentaminen. Myös Gazan saarto itsessään on usean ihmisoikeusjärjestön mukaan kansainvälisen oikeuden vastainen, siviilejä kollektiivisesti rankaiseva, ja oli ajanut Gazan humanitääriseen katastrofiin jo ennen tämänhetkisen konfliktin alkamista.

Kansainvälinen rikostuomioistuin ICC ilmoitti tämän vuoden maaliskuussa aloittavansa tutkinnan epäillyistä sotarikoksista Israelin miehittämillä palestiinalaisalueilla. Tämänhetkiseen konfliktiin liittyen Amnesty International ja Toimittajat ilman rajoja -järjestö (RSF) ovat vaatineet ICC-tutkintaa Israelin iskuista siviilien asuinrakennuksiin ja median toimipaikkana toimineeseen kerrostaloon sotarikoksena.

Hallitusohjelma linjaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan olevan ihmisoikeusperustaista ja, että Suomi ei vie puolustusmateriaalia sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin. Suomi käy kuitenkin asekauppaa Israelin kanssa ja sallii Israelin siirtokunnissa tuotettujen tuotteiden maahantuonnin huolimatta siitä, että kansainvälinen yhteisö pitää Israelin miehitetyille palestiinalaisalueille perustamia siirtokuntia laittomana.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten Suomi suhtautuu ihmisoikeusjärjestöjen raportteihin Israelin harjoittamasta systemaattisesta etnisestä syrjinnästä ja toiminnasta käynnissä olevassa konfliktissa?

Miten Suomi ja EU suhtautuvat Israelin välinpitämättömyyteen kansainvälisen yhteisön vetoomuksia kohtaan?

Onko Suomella ja EU:lla valmius reagoida Israelin ihmisoikeusloukkauksiin ja kansainvälisen oikeuden rikkomuksiin vastaavanlaisilla toimilla kuin mitä on reagoitu esimerkiksi Venäjän tai Kiinan rikkomuksiin ja ihmisoikeusloukkauksiin?

Miten Suomi pitää huolen siitä, että se myös Israelin suhteen noudattaa hallitusohjelmaan kirjattua ulko- ja turvallisuuspolitiikan ihmisoikeusperustaisuutta ja periaatetta olla harjoittamatta asekauppaa ihmisoikeuksia polkevien maiden kanssa?

Helsingissä 20.5.2021

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­Veronika Honkasalo [vas]
Eduskunnan Palestiina-ystävyysryhmän puheenjohtaja

Paavo Arhinmäki, vas

Heli Järvinen, vihr

Satu Hassi, vihr

Hussein Al-Taee, sdp

Anna Kontula, vas

Hanna Sarkkinen, vas

Pia Lohikoski, vas

Inka Hopsu, vihr