Joka vuosi käytämme yli kolme kertaa niin paljon luonnonvaroja kuin kestävä taso sallisi. Nykyisellä tavaroiden ja energian tuotannolla ja kulutuksella ilmasto lämpenee niin nopeasti, että kriittinen 1,5 asteen nousu näyttää vääjäämättömältä. Tarvitsemme nopeasti uuden tavan ajatella ja toimia: miten rakennamme hyvinvointia niin, ettemme samalla jatkuvasti ylitä ympäristön kantokykyä ja käytä tulevien sukupolvien hyvinvointia?
Sillä sitä me teemme juuri nyt. Me varastamme nuorilta. Ruotsalainen 16-vuotias koululainen Greta Thunberg syyttää oikeutetusti tämän päivän päättäjiä toimettomuudesta pysäyttää ilmaston lämpeneminen. Eikä Greta ole ainoa. Nimenomaan nuori sukupolvi on syystä pettynyt aikuisen sukupolven kyvyttömyyteen ottaa ilmastonmuutos vakavasti. Ilmastonmuutos on tutkimustenkin mukaan nuorten suurin tulevaisuuteen liittyvä huoli.
Energiatehokkaampi tuotanto, resurssien kierrättäminen ja älykkäät teknologiat ovat osa ratkaisua, mutta myös vihreä tuotanto kuormittaa ympäristöä. Jos kokonaistuotanto kasvaa, resurssitehokkuus ei riitä kestävyyden saavuttamiseen. Jos haluamme torjua ilmastonmuutosta kunnianhimoisesti, emme voi tehdä markkinaehtoista ilmastopolitiikkaa, vaan ilmaston pelastaminen edellyttää reilumpaa talousjärjestelmää.
Ilmastopolitiikkaa ei voi sysätä yksittäisten ihmisten harteille, vaan ilmastonmuutosta torjutaan rakenteiden kautta. Planeetallamme ei yksinkertaisesti ole aikaa odottaa, että joku innovoi teknologisen ratkaisun monisyiseen ilmastonmuutokseen. Loputtoman talouskasvun jahtaaminen ja varallisuuden kasaantuminen yhä pienemmälle osalle maailman ihmisiä ei ole kestävää millään mittarilla. Emme voi myöskään ulkoistaa ylikulutustamme muiden maiden ongelmaksi suuripäästöistä tuontia lisäämällä.
Siksi ilmastonmuutoksen torjuminen ja kapitalismikritiikki kulkevat käsi kädessä. On itsepetosta ajatella, että ilmastonmuutosta voidaan torjua nykyisen elämäntavan päivitetyllä versiolla. Kasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vauhdittaminen tai velkaantumisen taittaminen kasvattamalla ekologista velkaa on kestämätöntä. Tarvitaan ekologinen rakennemuutos, siirtymä kohti fossiilivapaata yhteiskuntaa.
Tarvitaan perinpohjainen muutos siihen tapaan, jolla rakennamme hyvinvointia. Ilmastonmuutoksen kunnianhimoinen torjuminen ei ole mahdollista, ellemme samalla torju eriarvoisuutta ja taloudellista epätasa-arvoa ja köyhyyttä. Hyvinvoivan yhteiskunnan rakentaminen vaatii ennen kaikkea tahtoa suunnata resursseja tasa-arvoisesti hyvän elämän tueksi.
Loputtoman talouskasvun tavoittelun sijaan ilmastonmuutosta torjutaan tavoittelemalla kaikille mahdollisuutta merkitykselliseen, turvalliseen ja oikeudenmukaiseen elämään ympäristön kantokyvyn rajoissa. Siksi työn ja vapaa-ajan, yhteisöllisen toiminnan, hoivatyön ja muun elämän yhdistämistä pitää helpottaa kaikin keinoin. Hyvinvointipalvelujen turvaaminen ei saa enää riippua talouskasvusta. Se ei voi riippua. Planeettamme ei kestä sitä.
Ilmastonmuutoksen kiihtyessä poliitikkoja tarvitaan enemmän kuin koskaan purkamaan niitä rakenteita, jotka tuottavat eriarvoisuutta ja tuhoavat ympäristöä ympäriltämme. Se on tulevan eduskunnan tärkein tehtävä.