Olen Veronika Honkasalo – kansanedustaja, Vasemmistoliiton 1. varapuheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu, nuorisotutkija ja kahden koululaisen äiti Helsingin Pukinmäestä.
Teen tiukasti töitä sen eteen, että koko yhteiskuntamme on tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen, ja ihan jokaiselle taataan ihmisarvoinen arki.
Suomi tarvitsee päättäjiä, joilla on rohkeutta kyseenalaistaa talouden vaihtoehdoton politiikka ja kykyä puuttua rakenteisiin, jotka tuottavat eriarvoisuutta ja tuhoavat ympäristöä. Siksi olen mukana politiikassa.
Hyvät ystävät, Ensimmäinen taival oppositiossa 2023 eduskuntavaalien jälkeen on näyttänyt toden teolla, mitä tapahtuu kun oikeisto vallanhimoissaan myy periaatteensa ja liittoutuu parlamentaarisen äärioikeiston kanssa: vaalilupaukset petetään ja kylmää kyytiä annetaan niin tavallisille suomalaisille, maahanmuuttajille, kulttuurille ja taiteelle, koko kansalaisjärjestökentälle, ay-liikkeelle kuin ilmastolle ja luonnollekin. Oikeisto se on kautta historian ajatellut, että äärioikeisto tainnutetaan tekemällä yhteistyötä… Lue lisää
Arvoisa puhemies, Minulle yksi tärkeimmistä syistä lähteä mukaan puoluepolitiikkaan 2012 oli nousevan rasismin vastustaminen. Tätä ennen olin vuosia tutkijana ja kansalaisaktivistina seurannut, kuinka rasismi vahvistui suomalaisessa yhteiskunnassa, sekä arkipäivän rasismin että rakenteiden kautta. Rasismin normalisoitumista vauhditti sen leviäminen osaksi myös muiden kuin avoimesti maahanmuuttoa vastustavien puolueiden agendaa. Ja sama on tapahtunut muissa Pohjoismaissa – Tanska… Lue lisää
Arvoisa puhemies, Turvapaikanhakijat ovat pitkään leimanneet suomalaista maahanmuuttokeskustelua – vuosikausia. Tämä siitä riippumatta, kuinka paljon Suomesta on haettu turvaa. Tämä siitä riippumatta, että turvapaikanhakijat muodostavat suomalaisesta maahanmuutosta vain pienen osan. Suomeen muutetaan ennen kaikkea perheen, työn ja opiskelun vuoksi. Näiden viiden eduskuntavuoteni aikana olen myös pistänyt merkille, että turvapaikanhakijat muodostavat eduskunnassa sellaisen ihmisryhmän, josta on… Lue lisää
Arvoisa puhemies! Suomen ja Yhdysvaltojen välinen puolustusyhteistyösopimus, DCA-sopimus, allekirjoitettiin jo viime joulukuussa, mutta sopimuksen virallinen hyväksyntä vaatii oikeutetusti vielä eduskunnan käsittelyn ja päätöksen. Vaikka itse sopimustekstiä ei voi enää muuttaa, merkityksellistä on kuitenkin se, miten sopimusta Suomessa tulkitaan, ja tässä keskeisessä roolissa on eduskunnan mietintö. Vasemmistoliiton mielestä Suomen turvallisuus on ensiarvoisen tärkeä asia, ja siksi… Lue lisää
Arvoisa puhemies, Jokainen nuori nainen tietää tämän: Epäasiallisesta ja ahdistavasta seksualisoidusta kohtelusta on vaikea kertoa eteenpäin, sillä pelko siitä, ettei sinua uskota on niin suuri. Pelko kertoa epäasiallisesta kohtelusta on suuri sen vuoksi, että pelkäät että sinun maineesi pilataan, sinut suljetaan yhteisön ulkopuolelle. Sinut mustamaalataan. Sinun väitetään valehdelleen, sinun väitetään tavoittelevan vain mainetta ja kunniaa… Lue lisää
Joka vuosi käytämme yli kolme kertaa niin paljon luonnonvaroja kuin kestävä taso sallisi. Nykyisellä tavaroiden ja energian tuotannolla ja kulutuksella ilmasto lämpenee niin nopeasti, että kriittinen 1,5 asteen nousu näyttää vääjäämättömältä. Tarvitsemme nopeasti uuden tavan ajatella ja toimia: miten rakennamme hyvinvointia niin, ettemme samalla jatkuvasti ylitä ympäristön kantokykyä ja käytä tulevien sukupolvien hyvinvointia? Sillä sitä… Lue lisää
Helsingissä elämänkatsomustiedon oppilaita on tällä hetkellä noin 8 000. Et-opiskelijoiden määrä peruskouluissa on noussut tuhansilla viime vuosina, mutta voimakkaasta kasvusta huolimatta elämänkatsomustiedon oppilaat opiskelevat edelleen lähinnä omien muistiinpanojen varassa. Kun olen kysynyt koulutus- ja kasvatuksen toimialalta syytä kirjattomuuteen, olen saanut vastaukseksi muun muassa, että elämänkatsomustiedon opiskelun luonteeseen kuuluu keskustelevuus ja kirjattomuus. Kirjattomuutta on perusteltu myös sillä,… Lue lisää
Esikoulu-ikäisenä, vuonna 1982 osallistuin äitini ja pikkusiskoni kanssa päivähoitoliikkeen tempaukseen eduskunnassa. Kaulassani roikkui kyltti ”Haluan turvallisen hoitopaikan!” Tuolloin päivähoitopaikan saaminen oli kiven takana. Kamppailu subjektiivisen päivähoito-oikeuden puolesta kesti vuosikymmeniä. Se on yksi osoitus siitä, kuinka naiset sukupolvien ketjussa ovat tehneet töitä sukupuolten tasa-arvon eteen. Me unohdamme helposti edellisten sukupolvien ponnistelut. Se on sääli, sillä työ… Lue lisää