Vyönkiristyspolitiikka olisi sekä inhimillisesti kallista että myrkkyä talouskasvulle

Arvoisa puhemies,
Korona on aiheuttanut paitsi terveydellisen kriisin myös syvän taloudellisen ja sosiaalisen kriisin.

Vaikka epidemian hillitsemiseksi tehdyt rajoitustoimet ovat olleet välttämättömiä, on meidän myös tärkeä huomioida, että rajoitusten sosiaaliset vaikutukset ovat jakautuneet epätasa-arvoisesti.

Koronavirus ei katso kenet se tartuttaa, mutta samalla on myös selvää, että tartunnalle altistuvat enemmän ne, joille etätyö ei ole vaihtoehto.

Esimerkiksi sairaanhoitajat, laitoshuoltajat, varhaiskasvatuksen henkilöstö, opettajat ja kaupan alan työntekijät edustavat niin kutsuttuja “kriittisiä aloja”, joita ilman yhteiskuntamme ei pysy pystyssä. Nämä naisvaltaisten alojen työntekijät ovat käyneet töissä koko kevään ajan, viruksesta huolimatta.  Jatka lukemista

Helsinki on ihmisiä, ei taloudellista tulosta varten

Hallituksen epäoikeudenmukainen leikkauslinja ei näytä laantuvan ja uhkaa myös Helsinkiä. Onneksi kunnissa voimme edelleen päättää monista ihmisten hyvinvoinnin kannalta ratkaisevista asioista. Näissä vaaleissa päätetään, mikä on Helsingin linja jatkossa. Kyse on arvovalinnoista.

Suomalaista poliittista retoriikkaa luonnehtii usein vastakkainasettelu ”realistien” ja ”idealistien” välillä. Politiikassa idealistit pitävät esillä ihmisoikeuksia ja jokaisen oikeutta hyvinvointiin, realistit painottavat talouskuria. Helsingissä realistit, kokoomuslainen kaupunginjohtaja kärjessä, muistuttavat maan taloustilanteen olevan vaikea ja perustelevat sillä, että Helsinginkin pitää leikata palveluista.

Tällainen vastakkainasettelu on kuitenkin harhaanjohtava. Järkevä kunnallispoliittinen keskustelu lähtee siitä, mitä halutaan tehdä ja mitä pidetään tärkeänä. Vasta sen jälkeen pohditaan, miten toiminnasta koituvat kustannukset katetaan. Jatka lukemista

Vastuullista vai vastuutonta talouspolitiikkaa?

Porvaripuolueet ovat viime päivinä kilvan esittäneet leikkauslistoja. Kokoomuksen eduskuntaryhmä esitti tämän viikon tiistaina (10.3.) viiden miljardin verran julkisen sektorin säästöjä ja keskusta julkisti 2,3 miljardin leikkauslistansa eilen. Kuten niin usein, säästöjä perustellaan toitottamalla vastuunkantoa ja lasten varjelemista tulevalta velkataakalta.

Kenellekään ei ole uutinen, että Suomi on taloustaantumassa. Valtion budjetti on alijäämäinen, kansantuote on laskenut ja vaikka työttömyysaste on aiempiin taantumiin verrattuna alhainen, on työllisyystilanteen heikentyminen aito huoli. Jatka lukemista