Ilmastonmuutosta ei torjuta nykyisen elämäntavan kevytversiolla

Joka vuosi käytämme yli kolme kertaa niin paljon luonnonvaroja kuin kestävä taso sallisi. Nykyisellä tavaroiden ja energian tuotannolla ja kulutuksella ilmasto lämpenee niin nopeasti, että kriittinen 1,5 asteen nousu näyttää vääjäämättömältä. Tarvitsemme nopeasti uuden tavan ajatella ja toimia: miten rakennamme hyvinvointia niin, ettemme samalla jatkuvasti ylitä ympäristön kantokykyä ja käytä tulevien sukupolvien hyvinvointia?

Sillä sitä me teemme juuri nyt. Me varastamme nuorilta. Ruotsalainen 16-vuotias koululainen Greta Thunberg syyttää oikeutetusti tämän päivän päättäjiä toimettomuudesta pysäyttää ilmaston lämpeneminen. Eikä Greta ole ainoa. Nimenomaan nuori sukupolvi on syystä pettynyt aikuisen sukupolven kyvyttömyyteen ottaa ilmastonmuutos vakavasti. Ilmastonmuutos on tutkimustenkin mukaan nuorten suurin tulevaisuuteen liittyvä huoli. Jatka lukemista

Nuorten asunnottomuus kasvava ongelma Helsingissä – merkittävä osa ilmiöstä jää piiloon

Viime vuonna nuorten asunnottomuutta tarkastelleen tutkimuksen mukaan vain kolmasosa asunnottomista nuorista on virallisesti rekisteröity asunnottomiksi. Suurin osa nuorten asunnottomuudesta jää siis piiloon. Osiltaan tätä selittää se, että vailla omaa asuntoa olevat nuoret asuvat usein tuttavien ja perheenjäsenten luona. Lisäksi nuorten siirtymiä kuvaa yleisesti muutto pois kotoa opiskelemaan, ja huonon taloudellisen tilanteen takia takaisin vanhempien luo, jos mahdollista. Myös nuorten kynnys hakeutua majoituspalveluihin on hyvin korkea. Nuorten asunnottomuutta tarkastellessa tulee huomioida myös se asumisen epävarmuutta kuvaava trendi, että nuoret muuttavat yhä myöhemmin pois kotoa. Monen nuoren kohdalla päätös jäädä asumaan vanhempien luo johtuu epävarmasta taloudellisesta tilanteesta.

Surullista on, että nuorten asunnottomuus on kaikilla mittareilla noussut. Tietokeskuksen tutkija Jeremias Kortelainen kysyykin aiheellisesti artikkelissaan, ”ovatko asunnottomuuden ehkäisyyn suunnatut toimenpiteet auttaneet asumisongelmaisia nuoria mitenkään”. Minusta meidän tulee suhtautua tähän kysymykseen vakavasti Helsingissä, jossa nuorten asunnottomuus on isompi ongelma kuin missään muualla maassa. Jatka lukemista

Radikalisoitumista ehkäistään nuorisotyöllä

Pariisin järkyttävä verilöyly on kiivastuttanut keskustelua sananvapaudesta, monikulttuurisuudesta, maahanmuutosta ja islamista. Maahanmuuttovastaiset voimat ovat tarkoitushakuisesti levittäneet pelkoa islamin radikalisoitumisesta leimaten samalla kaikki Euroopassa asuvat muslimivähemmistöt. Myös esimerkiksi Helsingin Sanomien analyyseissä on tehty yksinkertaistavia johtopäätöksiä muslimiväestön koosta ja radikalisoitumisen asteesta.

Radikalisoitumisen astetta ei kuitenkaan voi mitata väestömäärillä, vaan taustalla vaikuttavat monimutkaiset sosiaaliset, taloudelliset ja geopoliittiset muuttujat. Väitän, että kohdennetulla työllä on paikkansa nuorten radikalisoitumisen ehkäisyssä.

Jatka lukemista

Nuorten asunnottomuuteen puututtava

Arvoisa puheenjohtaja,

Liitteenä olevat kriisimajoitustyöryhmän ja asunnottomuustyöryhmän raportit ovat erityisen huolestuttavaa luettavaa. Kuten asiaa seuranneet ovat huomanneet, Helsinki suunnittelee mallia, jossa kriisimajoituksen määrää vähennetään huomattavasti ja samalla esitetään, että löydetään kumppanit, jotka tarjoavat asiakkaille asunnon 30 päivän sisään kriisimajoituksen alkamisesta. Käyttökapasiteetti on laskemassa tämänhetkisestä 450 paikasta 200 paikkaan.

Sinänsä hienoa, että ihmiset pääsevät ehdotuksen mukaan 30 päivässä kriisimajoituksesta vuokra-asuntoon. Itse kuitenkin epäilen vahvasti onko tämä lainkaan realistinen tavoite. Muutama kysymys kuitenkin herää.

Jatka lukemista

Nuorten pitkäaikainen toimeentulotukeen turvautuminen on merkki ulossulkemisesta

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Kaupungin strategiassa linjataan toimenpiteenä, että sosiaalityöntekijöiden pitää tavata henkilökohtaisesti kaikki alle 25-vuotiaat toimeentulotukea hakevat.

Toimeentulotukilukujen valossa nuorten tilanne on synkkenemään päin. Kaikista väestöryhmistä suhteellisesti eniten toimeentuloasiakkaita on 20–24 -vuotiaissa – sekä miehissä että naisissa.

Viimesijaiseksi tulomuodoksi tarkoitetusta toimeentulotuesta on siis nuorten kohdalla tullut monesti ensisijaista. Tähän on osaltaan vaikuttanut jo 1990-luvulla toteutetut työmarkkinalainsäädännön aktivointitoimet, joiden tuloksena työmarkkinatuki evättiin sellaisilta alle 25-vuotailta nuorilta, joilla ei ole työhistoriaa ja jotka eivät olleet suorittaneet ammattitutkintoa. Toimeentulotuen piiriin nuoria ajaa lisäksi se, että tulosidonnaiset etuudet (sairauspäiväraha, vanhempainraha, äitiyspäiväraha, mahdolliset eläkkeet) ovat tulojen puuttuessa niin pieniä, että niiden kompensoimiseksi joudutaan hakemaan toimeentulotukea. (Lähteet: Pekkarinen, Vehkalahti & Myllyniemi: Nuorten elinolot vuosikirja 2012). Vuonna 2011 kiristettiin vuorostaan toimeentulotukilakia, jolloin alle 25-vuotiaat aktivointitoimista kieltäytyjät joutuivat myös toimeentulotuen leikkausten kohteiksi. (Lähde: Palola, Hannikainen-Ingman & Karjalainen: Nuoret koulutuspudokkaat sosiaalityön asiakkaina – tapaustutkimus Helsingistä, THL: 2012.) Jatka lukemista