Velaton tulevaisuus on jokaisen nuoren oikeus

On erittäin tervetullutta, että eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun yksityisestä velkaantumisesta. On nimittäin niin, että velka tässä salissa usein kääntyy tarkoittamaan yksinomaan valtionvelkaa ja sen varsin populistista käsittelyä. Tässä yhteydessä unohtuu usein myös se tosiseikka, että nimenomaan yksityinen, kotitalouksien velkaantuminen on kasvanut voimakkaasti 1990-luvun lopulta alkaen.

Velkaantumista käsitellään harvoin sukupolvinäkökulmasta. Tässä yhteydessä olen huolissani erityisesti nuorten velkaantumisesta. Varhainen velkaantuminen riistää nuorelta tulevaisuudennäkymät ja se on erityisen suuri riski syrjäytymisen kannalta. Ylitsepääsemättömät velat voivat oleellisesti heikentää nuoren halua ja mahdollisuuksia hakeutua ja kiinnittyä työelämään.

Viime vuosina tehtyjen, ja erityisesti viime hallituksen, poliittisten päätösten vaikutus on selkeästi nähtävissä myös opiskelijoiden velkaantumisessa. Opiskelijoiden velka pieneni 2010-luvulle saakka, mutta on kääntynyt sittemmin kasvuun, kun opintorahaa on leikattu ja opintolainan osuutta opintotuesta kasvatettu. Kelan mukaan toissa vuoden lopulla opintovelallisia oli yli neljäsataa tuhatta, ja heillä oli lainaa keskimäärin 7 800 euroa – summa kasvoi viidenneksen edellisvuodesta. Yli 20 000 euron opintolainat yli nelinkertaistuivat viidessä vuodessa.

Opiskelijat ovat ainoa suuri yhteiskuntaryhmä, jonka oletetaan rahoittavan välttämätön toimeentulonsa lainalla. Vaihtoehtona on käydä opintojen ohessa töissä tai elää alle minimibudjetin (viitebudjetti 1 400 € kuukaudessa), josta asumistuki ja opintoraha eivät pelkiltään kata edes puolta.

Opintovelka on useassa muussakin mielessä eriarvoisuuskysymys. Hyvätuloisten perheiden lapset voivat vanhempiensa avustuksella välttää lainanoton, ja hyväpalkkaisille aloille työllistyvät voivat ottaa lainaa huolettomammin. Pelko velkaantumisesta vaikuttaa matalampien yhteiskuntaluokkien haluun ja mahdollisuuksiin opiskella ylipäätään. Lisäksi iso velka jo nuorena aikuisena seuraa nuorta myöhemmissä elämänvaiheissa ja kaventaa mahdollisuuksia täysivaltaiseen itsenäistymiseen. Opiskelijoiden velkaantumisen raju kasvu ei koske vain opiskelijoiden nykyistä elämänvaihetta, vaan aiheuttaa monille todennäköisesti toimeentulo-ongelmia myös opintojen jälkeen. Siksi velkaantuminen voi pahimmillaan vaikuttaa esimerkiksi itsemääräämisoikeuden, liikkumisvapauden ja sivitystyksellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutumiseen.

Kansainvälisiä esimerkkejä tarkastelemalla voimme arvioida, millaisia seurauksia opiskelijoiden velkaantumisella voi olla. Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa opintovelan määrä on kasvanut huomattavasti viime vuosikymmeninä. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan joka viidestoista yhdysvaltalaisopiskelija on harkinnut jopa itsemurhaa velkataakkansa vuoksi.

Arvoisa puhemies,
Nuorten velkaantuminen on ylipäätään ongelmallista, mutta erityisen järkyttävää on, kun nuoren vanhempi tai muu läheinen on syypää nuoren velkataakkaan. Velkaantuminen saattaa alkaa, kun vanhempi jättää maksamatta nuoren nimiin ottamiaan laskuja tai ottaa tämän nimissä lainaa. Tästä ilmiöstä tiedämme edelleen liian vähän. Ylisukupolvinen velkaantuminen tapahtuu niin, että velkaantuminen tapahtuu vanhemman tai muun läheisen toimesta kun nuoren nimiin otettuja laskuja tai lainoja jätetään maksamatta ja velat realisoituvat lapsen täysi-ikäistyessä. Käytännössä on kyse siis taloudellisesta hyväksikäytöstä, jonka edessä nuoret ovat usein hyvin haavoittuvassa asemassa, sillä kynnys rikosilmoituksen tekemiseen nousee sen mukaan, mitä läheisempi henkilö tekijä on.

Päättäjinä meidän on käännettävä kehityksen suunta ja estettävä nuorison ja nuorten aikuisten joutuminen tahtomattaan velkakierteeseen. Vasemmistoliitto esittää nuorten velkaantumiseen muun muassa seuraavia ennaltaehkäiseviä ratkaisuja:

-Opintotukea ei pidä jatkossakaan heikentää eikä lainapainotteisuutta lisätä opintorahan kustannuksella.

-On luotava valtakunnallinen sosiaalinen luototus, joka mahdollistaa vähävaraiselle henkilölle kohtuuehtoisen luoton. Näin pikavipeille on tarjolla kestävämpi vaihtoehto, mikäli tulee pakottava rahanmeno, kuten tieto- tai kodinkoneen korjaus.

-Pikavippiongelmaan on voitava puuttua myös lainsäädännöllistä kautta. Tutkimuksen mukaan luotonantoyritysten velat ovat 18–34-vuotiaiden velkomustuomioiden yleisin peruste. Kielletään siis myös pikavippien mainostaminen.

-Jos nuori on jo päässyt velkaantumaan, on tärkeää, että opastusta on tarjolla matalalla kynnyksellä mahdollisimman pian kierteen välttämiseksi ikäsensitiivisellä tavalla. Tästä syystä velka- ja talousneuvonnan resursseja onkin parannettava sekä velkajärjestelyyn pääsyä helpotettava nuorille velkaantuneille henkilöille.

(Puheenvuoro eduskunnan täysistunnossa 19.2.2020).

Ilmastonmuutosta ei torjuta nykyisen elämäntavan kevytversiolla

Joka vuosi käytämme yli kolme kertaa niin paljon luonnonvaroja kuin kestävä taso sallisi. Nykyisellä tavaroiden ja energian tuotannolla ja kulutuksella ilmasto lämpenee niin nopeasti, että kriittinen 1,5 asteen nousu näyttää vääjäämättömältä. Tarvitsemme nopeasti uuden tavan ajatella ja toimia: miten rakennamme hyvinvointia niin, ettemme samalla jatkuvasti ylitä ympäristön kantokykyä ja käytä tulevien sukupolvien hyvinvointia?

Sillä sitä me teemme juuri nyt. Me varastamme nuorilta. Ruotsalainen 16-vuotias koululainen Greta Thunberg syyttää oikeutetusti tämän päivän päättäjiä toimettomuudesta pysäyttää ilmaston lämpeneminen. Eikä Greta ole ainoa. Nimenomaan nuori sukupolvi on syystä pettynyt aikuisen sukupolven kyvyttömyyteen ottaa ilmastonmuutos vakavasti. Ilmastonmuutos on tutkimustenkin mukaan nuorten suurin tulevaisuuteen liittyvä huoli. Jatka lukemista

Nuorten asunnottomuus kasvava ongelma Helsingissä – merkittävä osa ilmiöstä jää piiloon

Viime vuonna nuorten asunnottomuutta tarkastelleen tutkimuksen mukaan vain kolmasosa asunnottomista nuorista on virallisesti rekisteröity asunnottomiksi. Suurin osa nuorten asunnottomuudesta jää siis piiloon. Osiltaan tätä selittää se, että vailla omaa asuntoa olevat nuoret asuvat usein tuttavien ja perheenjäsenten luona. Lisäksi nuorten siirtymiä kuvaa yleisesti muutto pois kotoa opiskelemaan, ja huonon taloudellisen tilanteen takia takaisin vanhempien luo, jos mahdollista. Myös nuorten kynnys hakeutua majoituspalveluihin on hyvin korkea. Nuorten asunnottomuutta tarkastellessa tulee huomioida myös se asumisen epävarmuutta kuvaava trendi, että nuoret muuttavat yhä myöhemmin pois kotoa. Monen nuoren kohdalla päätös jäädä asumaan vanhempien luo johtuu epävarmasta taloudellisesta tilanteesta.

Surullista on, että nuorten asunnottomuus on kaikilla mittareilla noussut. Tietokeskuksen tutkija Jeremias Kortelainen kysyykin aiheellisesti artikkelissaan, ”ovatko asunnottomuuden ehkäisyyn suunnatut toimenpiteet auttaneet asumisongelmaisia nuoria mitenkään”. Minusta meidän tulee suhtautua tähän kysymykseen vakavasti Helsingissä, jossa nuorten asunnottomuus on isompi ongelma kuin missään muualla maassa. Jatka lukemista

Radikalisoitumista ehkäistään nuorisotyöllä

Pariisin järkyttävä verilöyly on kiivastuttanut keskustelua sananvapaudesta, monikulttuurisuudesta, maahanmuutosta ja islamista. Maahanmuuttovastaiset voimat ovat tarkoitushakuisesti levittäneet pelkoa islamin radikalisoitumisesta leimaten samalla kaikki Euroopassa asuvat muslimivähemmistöt. Myös esimerkiksi Helsingin Sanomien analyyseissä on tehty yksinkertaistavia johtopäätöksiä muslimiväestön koosta ja radikalisoitumisen asteesta.

Radikalisoitumisen astetta ei kuitenkaan voi mitata väestömäärillä, vaan taustalla vaikuttavat monimutkaiset sosiaaliset, taloudelliset ja geopoliittiset muuttujat. Väitän, että kohdennetulla työllä on paikkansa nuorten radikalisoitumisen ehkäisyssä.

Jatka lukemista

Nuorten asunnottomuuteen puututtava

Arvoisa puheenjohtaja,

Liitteenä olevat kriisimajoitustyöryhmän ja asunnottomuustyöryhmän raportit ovat erityisen huolestuttavaa luettavaa. Kuten asiaa seuranneet ovat huomanneet, Helsinki suunnittelee mallia, jossa kriisimajoituksen määrää vähennetään huomattavasti ja samalla esitetään, että löydetään kumppanit, jotka tarjoavat asiakkaille asunnon 30 päivän sisään kriisimajoituksen alkamisesta. Käyttökapasiteetti on laskemassa tämänhetkisestä 450 paikasta 200 paikkaan.

Sinänsä hienoa, että ihmiset pääsevät ehdotuksen mukaan 30 päivässä kriisimajoituksesta vuokra-asuntoon. Itse kuitenkin epäilen vahvasti onko tämä lainkaan realistinen tavoite. Muutama kysymys kuitenkin herää.

Jatka lukemista

Nuorten pitkäaikainen toimeentulotukeen turvautuminen on merkki ulossulkemisesta

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Kaupungin strategiassa linjataan toimenpiteenä, että sosiaalityöntekijöiden pitää tavata henkilökohtaisesti kaikki alle 25-vuotiaat toimeentulotukea hakevat.

Toimeentulotukilukujen valossa nuorten tilanne on synkkenemään päin. Kaikista väestöryhmistä suhteellisesti eniten toimeentuloasiakkaita on 20–24 -vuotiaissa – sekä miehissä että naisissa.

Viimesijaiseksi tulomuodoksi tarkoitetusta toimeentulotuesta on siis nuorten kohdalla tullut monesti ensisijaista. Tähän on osaltaan vaikuttanut jo 1990-luvulla toteutetut työmarkkinalainsäädännön aktivointitoimet, joiden tuloksena työmarkkinatuki evättiin sellaisilta alle 25-vuotailta nuorilta, joilla ei ole työhistoriaa ja jotka eivät olleet suorittaneet ammattitutkintoa. Toimeentulotuen piiriin nuoria ajaa lisäksi se, että tulosidonnaiset etuudet (sairauspäiväraha, vanhempainraha, äitiyspäiväraha, mahdolliset eläkkeet) ovat tulojen puuttuessa niin pieniä, että niiden kompensoimiseksi joudutaan hakemaan toimeentulotukea. (Lähteet: Pekkarinen, Vehkalahti & Myllyniemi: Nuorten elinolot vuosikirja 2012). Vuonna 2011 kiristettiin vuorostaan toimeentulotukilakia, jolloin alle 25-vuotiaat aktivointitoimista kieltäytyjät joutuivat myös toimeentulotuen leikkausten kohteiksi. (Lähde: Palola, Hannikainen-Ingman & Karjalainen: Nuoret koulutuspudokkaat sosiaalityön asiakkaina – tapaustutkimus Helsingistä, THL: 2012.) Jatka lukemista