Talousarvioaloite helsinkiläisten vapaan kentän taiteilijoiden tukemisesta koronakriisin yli

Taide- ja kulttuuriala ja luovat alat kokonaisuudessaan ovat kärsineet koronasta eniten heti lentoliikenteen jälkeen. Kaikkein vaikeimmassa asemassa ovat freelancetaiteiljat, joiden tulotaso on alhainen ja ansioperustainen sosiaaliturva poikkeuksellisen heikko heistä riippumattomista syistä. 

Teatteri- ja medialan ammattiliitto TEME:n selvityksen mukaan freelancerit ovat menettäneet 32 miljoonaa euroa koronavuoden aikana. Yleisradio uutisoi puolestaan laajassa selvityksessä, että kulttuurialoilta katosi kokonaisuudessaan satoja miljoonia euroja ja töitä tuhansilta. Samaan aikaan kunnat ovat säästäneet merkittävästi monissa palveluissa. 

Moni freelancetaiteilijoita ja taide- ja kulttuurialaa työllistävä taho on niin ikään kaatumassa koronaan, mikä johtaisi vähäisten työllistävien rakenteiden katoamiseen ja negatiivisiin aluetalousvaikutuksiin valtionosuus- ja myyntitulojen jäädessä kotiutumatta alueelle jatkossa. 

Helsingillä on rutkasti mahdollisuuksia omilla toimillaan huolehtia suoraan siitä, että taide- ja kulttuurikenttä selviää koronakriisin yli. 

Helsingissä taide- ja kulttuuritoiminta rakentuu vahvasti vapaan sektorin työn hyödyntämiselle. Jotta se on olemassa laadukkaana, moninaisena kaupunkilaisten hyvinvoinnin tukena ja alueen vetovoimana jatkossakin me tämän talousarvioaloitteen allekirjoittajat esitämme, että kaupunki varaa pikaisesti lisämäärärahan kulttuuripalveluille seuraaviin kohteisiin:

  • Kaupunki jakaa vähintään 40 kpl puolen vuoden työskentelyapurahoja taiteilijoille.
  • Kaupunki tarkistaa vapaan kentän taiteilijoita työllistävien tahojen toimintaedellytysten tuen tason, jotta ne selviävät koronarajoitusten ajan yli.
  • Kaupunki ostaa kevään ja kesän 2021 ajan merkittävästi lisää ulkoesityksiä päiväkoteihin, kouluihin ja vanhusten ja vammaisten palvelutaloihin näiden hyvinvoinnin tueksi.
  • Kaupunginhallitukselle tuodaan ennen vuotta 2022 koskevaa talousarviokäsittelyä selvitys helsinkiläisten vapaan kentän taiteilijoiden toimeentulotilanteesta koronapandemian aikana ja toimenpide-ehdotuksista, miten tilannetta pyritään parantamaan. 

Helsingissä 3.3.2021

Veronika Honkasalo

 

Koronakriisi testaa rankasti hyvinvointivaltiota

Arvoisa puhemies,
Koronaepidemia iskee nyt kovaa niihin ihmisiin, jotka ovat jo valmiiksi hauraassa yhteiskunnallisessa asemassa. Nyt testataankin suomalaisen hyvinvointivaltion toimivuutta, näyttää nimittäin siltä, että ne yhteiskuntamme toiminta-alat, jotka jo valmiiksi kärsivät kroonisesta resurssipulasta, kärsivät nyt itse epidemiasta ja siihen liittyvistä rajoituksista kaikkein eniten. Tällaisia palveluita ovat muun muassa asunnottomien palvelut, päihde- ja mielenterveyspalvelut, lähisuhdeväkivaltaa kokevien palvelut, lastensuojelupalvelut.

Nostan nyt kuitenkin tässä erikseen yhden ryhmän, joka näyttää olevan erityisen haavoittuvassa asemassa, nimittäin omaishoitajat.

Mitä tapahtuu, jos omaishoitaja sairastuu Koronakriisin aikana? Mitä tapahtuu hoidettaville, joista valtaosa ei mitenkään pärjää itsekseen? Kestääkö terveydenhuolto sekä omaishoitajien että hoidettavien sairastumisen? Tämä on nyt kysymys, josta olen saanut useampia yhteydenottoja ja joka herättää suurta huolta.

Suomessa virallisia omaishoitajia on 45 000, epävirallisesti vielä enemmän. Ihan ehdoton valtaosa omaishoitajista on naisia ja he sinnittelevät hyvin pienellä toimeentulolla.

Vähän yli puolet omaishoitajista hoitaa ikääntyvää lähimmäistä ja valtaosa näistä omaishoitajista on itse ikäryhmässä 65-84. Vähän alle puolet omaishoitajista hoitaa puolestaan vammaista läheistä. Jatka lukemista

Taide ja kulttuuri kuuluvat kaikille

Minulle kaiken politiikan tärkeä tavoite on hyvinvoinnin tasaisempi jakaminen ja eriarvoistumisen ehkäisy.  Sen pitää olla myös kulttuuripolitiikan tavoitteena, sillä kulttuuri sekä peruspalveluna että itseisarvona kuuluu kaikille. Erityisesti lasten ja nuorten kohdalla vanhempien taloudellinen asema vaikuttaa suoraan mahdollisuuksiin päästä kulttuuripalvelujen pariin.

Kirjastojen, kulttuuriharrastusten ja taiteen on oltava kaikkien saavutettavissa. Siksi kulttuuripolitiikan pitää edistää kulttuurin saatavuuden demokraattisuutta, taiteilijoiden toimeentulon edellytyksiä ja ruohonjuuritason toimintaa. Taiteen tekijät tarvitsevat paremman sosiaaliturvan, kulttuuritoiminta jatkuvuuteen kannustavan tuen ja Suomi kattavan ja hyvin resurssoidun kirjastoverkon. Nyt valtion budjetista vain alle prosentti menee kulttuuriin. Jatka lukemista