Pelko ei ole yksityisasia

Pelko estää tällä hetkellä monia ihmisiä osallistumasta yhteiskunnalliseen keskusteluun. Pelko ohjaa sitä, mistä ylipäätään käydään keskustelua ja ketkä siihen osallistuvat. Pelko estää ihmisiä asettumasta ehdolle. Pelko lamaannuttaa. Pelko hiljentää. Pelko tuntuu koko kehossa. 

Arvoisa puhemies, 

Monesti sanotaan, ettei pelolle tule antaa valtaa. Olen miettinyt tuota sanomaa usein. Miltä se tuntuu siitä ihmisestä, joka jatkuvasti joutuu pelkäämään, minkälaista palautetta hänen yhteiskunnallinen osallistumisensa saa aikaan. Olenko jotenkin hauras ja heikko, jos tunnen pelkoa kymmenien ja kymmenien solvaavien vihaviestien keskellä ja niiden jälkeen, joissa revitään koko naiseuteni kappaleiksi, uhkaillaan ja viedään ihmisarvo? Eikö pikemminkin ole niin, että tämän yhteiskunnan pitäisi pystyä suojelemaan jokaista yksilöä niin, ettei kenenkään tarvitsisi pelätä yhteiskunnallisen aktiivisuuden edessä? Ei voi olla pelkästään yksittäisistä henkilöistä kiinni, pystytäänkö pelko kääntämään voimavaraksi ja astumaan sen yläpuolelle. 

Arvoisa puhemies, 

Tänään käsittelyssä oleva rikoslain muuttaminen koskien laitonta uhkausta on itse asiassa pieni täsmäkorjaus, mutta symbolisesti erittäin merkittävä. Se antaa signaalin siitä, että kasvava vihapuhe on meidän kaikkien kollektiivisen vastuun alla. Ei ole enää uhrista itsestään kiinni, lähteekö hän viemään eteenpäin häneen kohdistunutta laitonta uhkausta. Esityksen mukaan laittoman uhkauksen syyteoikeutta koskevaa säännöstä ehdotetaan muutettavaksi niin, että teko olisi virallisen syytteen alainen, jos laiton uhkaus kohdistuisi henkilöön hänen työtehtäviensä vuoksi eikä rikoksentekijä kuulu työpaikan henkilöstöön. Syyttäjä saisi nostaa syytteen laittomasta uhkauksesta myös, jos teko olisi kohdistunut henkilöön hänen julkisen luottamustehtävänsä vuoksi. 

Tämä hallituksen esitys on erittäin tervetullut tilanteessa, jossa julkinen keskusteluilmapiiri on erityisesti sosiaalisessa mediassa koventunut. Uhkailu on vakava uhka demokraattiselle oikeusvaltiolle. On tärkeää, että lainsäädännöllä nyt puututaan siihen, ettei laittoman vihapuheen vastustaminen jää vain uhrin harteille. 

Moni ei edes tiedä, kuinka monet ammattiryhmät joutuvat jokapäiväisessä työssään sietämään systemaattista vihapuhetta ja maalittamista. Esimerkiksi poliisit, tutkijat, sosiaalityöntekijät, syyttäjät ja tuomarit joutuvat yhä useammin uhkailun ja maalittamisen kohteiksi. Tämä on erittäin vaarallista koko demokratian toimivuuden kannalta, sillä maalittamisella pyritään puuttumaan vakavalla tavalla viranomaistoimintaan ja myös päätöksentekoon.

Arvoisa puhemies,

On kuitenkin tärkeää muistaa, ettei edes tämä lakiesitys riitä, kun toimimme kasvavaa viharikollisuutta vastaan. Tarvitsemme laajasti muitakin keinoja ja koko lainsäädännön tarkastelua mm. maalittamisen kriminalisoinnin edistämiseksi. Usein kaikki viharikollisuuden muodot eivät edes ole tuttuja viranomaisille ja siksi asian tiimoilta tarvitaan paljon koulutusta. On myös niin, että monesti vihapuhetta ja viharikollisuutta joutuvat kohtaamaan erityisesti ne ryhmät, jotka ovat jo lähtökohtaisesti haavoittuvassa asemassa, muun muassa erilaisiin vähemmistöihin kuuluvat. Kaikilla ihmisillä ei ole myöskään samoja resursseja suojautua  vihapuhetta vastaan. Siksi tarvitsemme lainsäädännön muuttamisen ohella myös resursseja viranomaistyöhön, osaamisen lisäämistä ja koulutusta.

Tällä hetkellä vain harva uskaltaa tai jaksaa viedä eteenpäin tapauksia, jotka täyttävät laittoman uhkauksen kriteerit. Taustalla on usein toivottomuus siitä, ettei rikosilmoitus kuitenkaan johda mihinkään tai pelko siitä, että ilmoitus synnyttää uuden vihapuhe- ja maalittamiskierteen. Myös tästä syystä hallituksen esitys on niin tärkeä. 

Arvoisa puhemies,

Meidän kaikkien vastuulla on toimia pelkoa vastaan. Pelko ei ole yksityisasia, meidän vastuullamme on suojella demokratiaa vihalta ja vaalia sananvapautta. Jokaikinen päivä.

Puheenvuoro eduskunnan täysistunnon käsitellessä hallituksen esitystä rikoslain 25 luvun 9 pykälän muuttamiseksi, 24.11.2020.

Vastaa