Kirjallinen kysymys exit-prosessin käynnistämiseksi QAnon-kulttiin joutuneille
Eduskunnan puhemiehelle
Yhdysvalloissa vuonna 2017 alkunsa saanut QAnon-virtuaalikultti on rantautunut muun maailman lisäksi myös Suomeen, jossa salaliittoteoretisointi hiipii osaksi julkista keskustelua. Sosiaalisessa mediassa on toiminut useita suomalaisia QAnon-ryhmiä, joissa elokuun alussa oli yli parituhatta jäsentä. Suomen politiikassa esimerkiksi perussuomalaisten Laura Huhtasaari on jakanut QAnon-sisältöä sosiaalisessa mediassa.
QAnon-kultti on nopeassa kasvussa maailmanlaajuisesti. FBI ja yhdysvaltalaisen West Point -sotilasakatemian terrorismitutkijat pitävät QAnonia turvallisuusuhkana. QAnoniin liittyykin jo joitakin väkivallantekoja.
Kultin teoria perustuu ajatukseen siitä, että maailmaa hallitsee eliitin salaliitto, “syvä valtio”, joka ylläpitää maailmanlaajuista pedofiilirinkiä. Tämä eliitti olisi teorian mukaan myös tarkoituksellisesti käynnistänyt tai lavastanut Covid-19 -epidemian tavoitteenaan estää Donald Trumpin uudelleenvalinta Yhdysvaltain presidentiksi. Trump näyttäytyy kultissa pedofiileja vastaan taistelevana sankarina. QAnon-kultti hankaloittaa akuutisti ja konkreettisesti toimia, joilla voidaan puuttua oikean maailman todelliseen pedofiliaan ja lasten hyväksikäyttöön.
QAnon-ajatteluun liittyy myös muunlaista salaliitto- ja vaihtoehtoajattelua, kuten 5G-verkko-, rokote- ja lääketiedekriittisyyttä. Monimuotoisten uskomusten kerääminen saman nimikkeen alle lastensuojeluhuoleen yhdistettynä muodostavat houkuttelevan alustan ihmisille, jotka kokevat ahdistusta epävarmassa maailmantilanteessa.
Kuten usein salaliittoteorioissa, niiden ympärille kerääntynyt yhteisö muodostuu yksilölle yhtä merkitykselliseksi tai jopa merkityksellisemmäksi kuin itse teoria. Ajan myötä yhteisön jäsenen voi olla vaikeaa löytää ymmärrystä yhteisön ulkopuolisesta maailmasta, ja yhteydet siihen voivat käydä ohuiksi. Kuten esimerkiksi uskonnollisissa yhteisöissä, irtautuminen QAnonista voi osoittautua hankalaksi tai mahdottomaksi, mikäli muut sosiaaliset kontaktit ovat jo katkenneet. On mahdollista, että QAnon-yhteisöön päätyneet ihmiset radikalisoituvat ja tarvitsevat ulkopuolista apua yhteisöstä irtautumiseksi.
QAnon-teoria muiden ääriliikkeiden tapaan leviää erityisesti sosiaalisessa mediassa ja kuvalaudoilla, joita käyttävät erityisesti nuoret. Hope Not Hate -järjestön Isossa-Britanniassa tekemän kyselytutkimuksen mukaan erityisesti nuoret olivatkin samaa mieltä QAnon-tyyppisten väittämien kanssa: esimerkiksi 35 prosenttia 18–24-vuotiaista brittinuorista piti totena väittämää, jonka mukaan vaikutusvaltaiset eliitit ylläpitävät salaisia satanistikultteja. Ääriliikkeiden tutkija Tommi Kotosen mukaan sosiaalisen median ääriliikkeistä käytävät keskustelut saattavat vaikuttaa nuoriin, sillä ne sisältävät suostuttelemista, yllyttämistä ja kiihottamista. Olisikin äärimmäisen tärkeää keskustella nuorten kanssa ääriliikkeistä, lisätä oppilaitoksiin mediakasvatusta ja kasvattaa nuorten ja koko väestön medialukutaitoa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten sisäministeriössä kerätään tietoa QAnon-liikkeestä, missä aikataulussa kehitetään exit-prosessi yhteisöön päätyneille, ja millä keinoin erityisesti nuoria suojataan QAnonilta?
Helsingissä 23.10.2020
_______________________________
Veronika Honkasalo, vasemmistoliitto