Ilmastonmuutosta ei torjuta ilman eläinten oikeuksia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta

Luonnon monimuotoisuuden hupenemisesta ja kuudennesta sukupuutosta puhutaan aivan liian vähän ilmastonmuutoksen yhteydessä. Kuitenkin myös siitä on kyse. Lajeja katoaa tällä hetkellä maapallolta jopa tuhat kertaa luonnollista sukupuuttotahtia nopeammin.

Viime vuoden lopulla BirdLife International kertoi, että pelkästään tämän vuosikymmenen aikana kahdeksan lintulajia on kuollut sukupuuttoon. Lajituho johtuu Etelä-Amerikan laajoista metsänhakkuista. Ihmisen elintavat vauhdittavat nyt kuudetta massasukupuuttoaaltoa.

Kaikista maailman linnuista noin 70% on kana- ja broilerituotantoeläimiä ja vain noin 30% luonnonvaraisia lintuja. Nisäkkäistä luonnonvaraisia on enää vain 4 %. Kotieläimiä kuten karjaa on 60% ja ihmisiä on 36%. Ei ihan se kuva, mikä näyttäytyy luontodokumenteissa.

Maapallon maanpinnasta suurin osa on siis käytössä tehoviljelyä ja tehotuotantoa varten. Kuudennen lajituhon aikakausi näkyy myös Suomessa. Suomen Lajien Uhanalaisuus – Punainen Kirja 2019 -julkaisun mukaan joka yhdeksäs suomalainen luonnonvarainen eläinlaji on uhanalainen.

Usein ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskevissa poliittisissa keskusteluissa puhutaan paljon fossiilisten polttoaineiden korvaamisesta uusiutuvalla energialla. Eläinten tehotuotanto on maailmanlaajuisesti niin valtavaa, että esimerkiksi jo pelkät teuraskuljetukset lisäävät maailman hiilidioksidipäästöjä. Toinen merkittävä kasvihuonekaasu on metaani, joka on hiilidioksidia voimakkaampi. Se on kahdenkymmenen vuoden aikavälillä mitattuna mahdollisesti jopa vaarallisempi kasvihuonekaasu.

Kun tuotantoeläinten osuus maailman nisäkkäistä on näin suuri, syntyy liha- ja maitotuotannosta valtavia metaanipäästöjä. Hiilidioksidipäästöt tehotuotannosta taas ovat suuremmat vuodessa kuin koko maailman lento- ja autoliikenne yhteenlaskettuna. Lisäksi, kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan ilmaston lämmetessä Siperian turvesuomaiden ikiroutaa uhkaa sulaminen, jolloin ilmakehään vapautuu vielä lisää metaania. Suomessa Itämeren saastumisen ja runsaan, myrkyllisen sinilevän suurin syy on maatalouden typpi- ja fosforipäästöt.

Ilmaston lämpenemisen pysäyttämistä ei voi enää lykätä eikä ilmastonmuutosta voi ratkaista sellaisten teknologisten innovaatioiden keinoin, joiden turvallinen käyttöönotto on mahdollista vasta vuosien päästä. Vapaasti ohjautuvan markkinatalouden pyrkimykset hillitä ilmastonmuutosta esimerkiksi päästökauppojen avulla eivät ole osoittautuneet riittävän tehokkaiksi ratkaisukeinoiksi. Järjestelmä loi pohjan veropetoksille ja voitontavoittelulle.

Viherkapitalismin keinot ovat siis vähissä ja tarvitaan kokonaisvaltaista rakennemuutosta. Energian ja luonnonvarojen kulutusta on vähennettävä ja ryhdyttävä tukemaan kiertotaloutta. Vain näin voidaan vaikuttaa luonnon monimuotoisuuden katoon.

Samalla kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi ihmiskunnan on kyettävä ratkaisemaan aikakautemme suurin eettinen ongelma, eli suhtautumisemme muihin lajeihin. Tulevan hallituksen onkin heti alkuun uudistettava Suomen yli kaksikymmentävuotta vanha eläinsuojelulaki ja purkaa niitä väkivaltaisia tehotuotannon käytäntöjä, jotka altistavat vuosittain miljoonat tuotantoeläimet kivulle ja kärsimykselle. Näin esimerkiksi parsinavetat ja porsitushäkit on kiellettävä.  

Ruoan tuotanto on samalla myös yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen liittyvä kysymys. Kasvispainotteiseen ruokavalioon siirtymistä tulee tukea poliittisin keinoin eikä se saa olla pelkästään yksilön kuluttajatottumusten tai trendien varassa. Nyt me Suomessa tuemme lihan tehotuotantoa verovaroin. Tulevan hallituksen on pyrittävä luopumaan lihatuotannon tukemisesta, kompensoitava tuet kohti ekologista jälleenrakentamista ja mahdollistettava terveellinen ja laadukas kasvisruokavalio myös vähävaraisille.

Ilmastonmuutoksen torjuminen ja eläimiin kohdistuvan väkivallan vastustaminen tulee olla kaikille mahdollista, taloudellisesta asemasta huolimatta. Vain näin voimme luoda uuden arvopohjan ekologisesti kestävälle yhteiskunnalle, jossa ilmastopolitiikka yhdistää eikä eriarvoista meitä.

Vastaa