Arvoisa puhemies,
Ajankohtaisselonteon tarkoituksena on ollut täydentää vuoden 2024 ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa. Tämä tarve on ilmeinen, sillä maailmanpoliittinen tilanne on muuttunut nopeasti ja monin tavoin. Selonteossa tunnistetaan keskeisiä muutoksia: Venäjän hyökkäyssodan jatkuminen, Lähi-idän tilanteen kärjistyminen, arktisen alueen merkityksen kasvu sekä Yhdysvaltojen ulkopolitiikan dramaattinen muutos.
Ongelma ei kuitenkaan ole siinä, mitä selonteossa mainitaan – vaan siinä, mitä siinä ei uskalleta sanoa ääneen. Sama koskee ulkoasiainvaliokunnan tekemää mietintöä.
Siinä missä Venäjän toimia kuvataan aivan oikein suorasukaisesti, Yhdysvaltojen osalta kielenkäyttö on erittäin varovaista, jopa hyssyttelevää. Puhutaan ennakoimattomuudesta ja koventuneesta retoriikasta – mutta vältetään sanomasta suoraan, että kyse on syvästä ja dramaattisesta muutoksesta Yhdysvaltojen politiikassa.
Todellisuudessa Yhdysvaltojen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on Donald Trumpin johdolla muuttunut tavalla, joka vaikuttaa suoraan Euroopan turvallisuuteen, Ukrainan tilanteeseen ja Naton tulevaisuuteen. Asiantuntijat ovat tuoneet tämän esiin valiokunnassa, mutta heidän kriittiset huomionsa on käytännössä sivuutettu mietinnössä.
Puhumme politiikasta, jossa Yhdysvallat kyseenalaistaa arvoyhteyden eurooppalaisten liittolaisten kanssa, viivästyttää Ukrainalle tarkoitettua tukea, uhkaa vetäytyä Natosta ja siirtää joukkojaan pois Euroopasta. Puhumme politiikasta, jossa Yhdysvallat on jopa äänestänyt YK:ssa samoin kuin Venäjä. Tämä ei ole pieni nyanssiero – tämä on valtava suunnanmuutos. Yhdysvaltoihin ei voi enää luottaa.
Arvoisa puhemies,
Selonteon ongelmat eivät rajoitu Yhdysvaltoihin. Lähi-idän osalta puhutaan “iskuista”, kun todellisuudessa kyse on laittomista hyökkäyksistä, jotka on tehty ilman liittolaisten konsultointia ja kansainvälistä oikeutta kunnioittamatta. Israelin toimista Libanonissa, Gazassa ja Länsirannalla vaietaan käytännössä kokonaan mietinnössäkin lähes kokonaan.
Samaan aikaan humanitaarinen tilanne pahenee päivä päivältä. Siviilit kärsivät, kansainvälisen oikeuden rikkomukset kasaantuvat, ja Suomi vaikenee. Tämä hiljaisuus heikentää ulkopoliittista uskottavuuttamme.
Jos Suomi haluaa puolustaa sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää, sitä on puolustettava johdonmukaisesti – ei valikoiden. Kaikki kansainvälisen oikeuden vastaiset hyökkäykset tulee tuomita yksiselitteisesti, oli tekijä mikä valtio tahansa.
Arvoisa puhemies,
Selonteossa korostetaan arktisen alueen merkitystä, mutta Grönlannin tilanne sivuutetaan lähes kokonaan. Tämä on erikoista, kun samanaikaisesti on esitetty vakavia uhkauksia Tanskan suuntaan Yhdysvaltojen toimesta. Myös alkuperäiskansojen oikeudet puuttuvat arktisen turvallisuuden tarkastelusta.
Tämä on vakava puute.
Toinen keskeinen ristiriita liittyy ydinaseisiin. Hallituksen linja hämärtää tarkoituksella sitä, onko Suomessa ydinaseita vai ei. Tämä ei lisää turvallisuutta – päinvastoin. Se lisää epävarmuutta, riskejä ja väärintulkintojen mahdollisuutta.
Vasemmistoliiton näkökulmasta kirjaus siitä, ettei Suomi “aio sijoittaa ydinaseita rauhan aikana”, ei ole riittävä. Samanaikaisesti hallitus on purkamassa ydinaserajoitteita, mikä mahdollistaa ydinaseiden tuomisen maahan. Tämä kehitys vie Suomea väärään suuntaan.
Ydinaseriisunta ei ole menneisyyden projekti – se on tämän päivän kiireellinen turvallisuuskysymys.
Arvoisa puhemies,
Turvallisuus ei synny pelkästään puolustusmenoista tai sotilaallisista ratkaisuista. Se on laajempi kokonaisuus. Siihen vaikuttavat myös kehityspolitiikka, globaalin eriarvoisuuden vähentäminen, ilmastonmuutoksen torjunta ja kansainvälinen yhteistyö.
Nyt Suomi on kulkemassa toiseen suuntaan. Kehityspolitiikan painopiste on siirtynyt köyhyyden vähentämisestä vientiin, samalla kun rahoitusta leikataan massiivisesti. Ilmaston ja luontokadon merkitys jää selonteossa marginaaliin, vaikka ne ovat keskeisiä konfliktien ajureita.
Arvoisa puhemies,
Suomen ulkopolitiikan vahvuus on perinteisesti ollut sen johdonmukaisuus, oikeusperustaisuus ja uskottavuus. Näistä meidän on pidettävä kiinni.
Siksi esitän vastalauseeni:
Ehdotan, että selonteon johdosta hyväksytään Vasemmistoliiton vastalauseen mukainen kannanotto.
Arvoisa puhemies,
Ulkopolitiikassa uskottavuus syntyy rehellisyydestä. Meidän on uskallettava sanoa tosiasiat ääneen – myös silloin, kun ne ovat epämukavia.
Kiitos.
Puheenvuoro eduskunnan täysistunnon käsitellessä ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon päivittämistä, 17.6.2026