Arvoisa puhemies
Tämä lakialoite on nyt erittäin ajankohtainen, sillä Israelin poikkeuksellisen kovat ja julmat sotatoimet Gazassa jatkuvat jälleen – tulitauosta huolimatta. Viime päivinä Gazassa on kuollut satoja ihmisiä.
Palestiinalaisten ahdinko ei siis Gazan tulitauosta huolimatta ole millään tavalla ohi, vaan murhaaminen ja näännyttäminen jatkuvat Israelin toimesta.
Samaan aikaa myös Israelin miehittämän Länsirannan turvallisuus- ja ihmisoikeustilanne on huonontunut monin tavoin.
Israelin armeija aloitti sielläkin sotilasoperaation, jonka seurauksena ainakin 40 000 palestiinalaista on joutunut jättämään kotinsa. Israelin puskutraktorit ovat tuhonneet rakennuksia ja infrastruktuuria laajoilta alueilta.
Myös siirtokuntien rakentaminen jatkuu ennätysvauhtia, ja väkivalta palestiinalaisia kohtaan sekä palestiinalaisväestön pakkosiirrot ovat lisääntyneet merkittävästi. Tilanne on monin tavoin kestämätön.
Minä ja muut lakialoitteen allekirjoittajat esitämme säädettäväksi maahantuontikieltoa alueilta, joiden miehityksen yhteydessä rikotaan vakavasti kansainvälistä humanitaarista oikeutta tai ihmisoikeussopimuksia. Tarkoituksena olisi estää ihmisoikeusloukkauksia ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksia edistävän yritystoiminnan tukeminen.
Selkeät, lakiin perustuvat maahantuontikiellot myös auttaisivat yrityksiä ja kuluttajia toimimaan vastuullisesti.
Arvoisa puhemies
Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan ja kansainvälisen oikeuden ytimessä on kansojen yhtäläisten oikeuksien ja kansojen itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen.
YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaan kaikilla kansoilla on itsemääräämisoikeus. Tätä oikeutta kaikkien sopimusvaltioiden on osaltaan ja omilla toimillaan edistettävä ja kunnioitettava.
Humanitaarista oikeutta eli sodan oikeussääntöjä sääntelevien Geneven sopimusten neljäs sopimus siviilihenkilöiden suojelemisesta sodan aikana suojelee miehitetyn alueen väestön oikeuksia. Sopimus sisältää muun muassa säännöksen, jonka mukaan valtaajavalta ei saa siirtää vallatulle alueelle osaa omasta siviiliväestöstään.
Ukrainan tilanteen lisäksi maailmalla on käynnissä useita pitkittyneitä konflikteja, joissa valtio miehittää toisen aluetta eikä kansainvälinen yhteisö tunnusta valtion suvereniteettia. Miehitystilanteet loukkaavat myös miehitettyjen alueiden väestön itsemääräämisoikeutta.
Räikeimmillään voi olla kyse siitä, että miehittäjävaltio perustaa miehitetylle alueellelaittomia siirtokuntia vastoin kansainvälistä oikeutta, kansainvälisen yhteisön hyväksyntää ja alueen väestön itsemääräämisoikeutta. Siirtokuntien tieltä puretaan alueen asukkaiden koteja ja häädetään tai pakkosiirretään väestöä. Miehitetyn alueen väestöön voi kohdistua moninaisia ihmisoikeusloukkauksia, eikä miehittävä valtio tyypillisesti tunnusta alueen alkuperäiselle väestölle vastaavia perusoikeuksia kuin kansalaisilleen.
Valtioilla on velvollisuus olla tunnustamatta tai hyväksymättä kansainvälisen oikeuden vastaista asiaintilaa.
Miehitetyillä alueilla yritystoiminnan kielteiset ihmisoikeusvaikutukset korostuvat. Yritystoiminta tukee suoraan tai välillisesti miehitetyn alueen väestön sortoa ja järjestelmällisiä kansainvälisen oikeuden loukkauksia.
Miehitetyillä alueilla toimivat yritykset toimivat tyypillisesti miehittäjävaltion alaisuudessa tai sen myötävaikutuksella ja hyödyttävät ennen kaikkea miehittäjävaltiota.
Arvoisa puhemies
Israelin laittomat siirtokunnat ovat yksi selkeä esimerkki tilanteesta, johon esittämäni laki olisi sovellettavissa.
Kansainvälisoikeudellisesti palestiinalaisalueille perustettujen siirtokuntien asema on selvä: ne ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia ja ne on tuomittu laajasti niin Euroopan unionin, EU-tuomioistuimen, Kansainvälisen tuomioistuimen kuin YK:n turvallisuusneuvoston toimesta. Jo nykyisin siirtokunnista peräisin olevat tuotteet on EU:ssa merkittävä.
Toinen kansainvälisoikeudellisesti melko selvä esimerkki on Marokon miehittämä Länsi-Sahara. Kansainväliseltä statukseltaan kiisteltyjä mutta laajasti miehitetyiksi tunnustettuja alueita ovat myös esimerkiksi Abhasia, Etelä-Ossetia, Badme, Pohjois-Kypros ja osa Pohjois-Syyriaa.
Venäjän miehittämältä Krimiltä peräisin olevien tavaroiden tuonti Euroopan unioniin on onneksi Euroopan unionissa kielletty jo vuonna 2014.
Esittämässäni laissa itsessään ei kuitenkaan listattaisi alueita, joihin maahantuontikieltoa sovellettaisiin, vaan aloite on tässä suhteessa tarkoitettu neutraaliksi ja yleiseksi. Alueet, joilla valmistettuihin tuotteisiin esitettyä tuontikieltoa sovellettaisiin, määriteltäisiin tarkemmin valtioneuvoston asetuksella lakiin kirjattavien edellytysten mukaisesti.
Siispä lakia sovellettaisiin maahantuontiin alueelta:
joka on vallattu neljännen Geneven sopimuksen tarkoittamalla tavalla;
jolla miehittävän valtion suvereniteettia ei ole tunnustettu;
ja jolle miehittävä valtio on mainitun sopimuksen vastaisesti siirtänyt siviiliväestöään;
tai jossa miehittävä valtio muulla tavoin syyllistyy tai on syyllistynyt vakaviin mainitun sopimuksen tai kansainvälisten ihmisoikeussopimusten loukkauksiin.
Arvoisa puhemies
Suomi on osa globaalia maailmaa. Meidän on katsottava peiliin ja tunnustettava, että toimintamme osaltaan mahdollistaa monien ihmisoikeusongelmien jatkumisen. Tuemme ihmisoikeusloukkauksia ja kansainvälisen oikeuden loukkauksia, jos paremmasta tiedosta huolimatta jäämme sivustakatsojiksi ja asetamme taloudelliset intressit ihmisoikeuksien edelle.
Lakialoitteen on allekirjoittanut 35 kansanedustajaa. Kiitän teitä lämpimästi tuesta ja myös rohkeudesta.
Jätin vastaavan lakialoitteen myös vuonna 2022.
Aloite sai merkittävää kansainvälistä huomiota ja kiitosta tavallisten kansalaisten lisäksi useilta kansainvälisen oikeuden asiantuntijoilta sekä vaikuttavalta joukolta israelilaisia akateemikkoja, entisiä diplomaatteja ja muita vaikuttajia.
Mikä tärkeintä, aloite kannusti vaatimaan vastaavaa myös muissa maissa ja EU:ssa.
Meidän tulee tavoitella niin kansallisella kuin EU-tasolla yritysvastuulainsäädäntöä, joka velvoittaa yrityksiä huomioimaan toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia. Yksittäinen kuluttaja voi pyrkiä toimimaan vastuullisesti, mutta todellinen vastuu on viime kädessä yritysten ja meidän lainsäätäjien. Reilu pelikenttä ja reilut säännöt ovat myös reilun yrityksen etu.
Puheenvuoro lakialoitteen lähetekeskustelussa eduskunnassa 20.3.2025