Koulutusbisneksestä

Arvoisa puhemies! Kun täällä esimerkiksi edustaja Laiho sanoi, että Suomi ei voi toimia koko maailman kouluttajana, niin tämä nyt on tämmöinen uusi metafora tälle rasistiselle ilmaisulle, että Suomi ei voi toimia koko maailman sosiaalitoimistona, kun me samaan aikaan tiedetään, että kyllä ne muuttoliikkeet koulutuksen näkökulmasta suuntautuvat vielä, ministeri, aika paljon eri maihin kuin Suomeen tällä hetkellä.  

Ehkä kiinnostavaa tässä keskustelussa on se, että minulla vasemmistolaisena on hyvin kriittinen näkökulma tähän koulutuksen markkinaehtoistamiseen ja koulutusbisnekseen, mutta argumentit sitä vastaan ovat erilaisia kuin perussuomalaisilla. Perussuomalaiset haluavat, ettei Suomeen tule ketään, ja me taas ajatellaan, että ulkomaalaistaustaisten olosuhteista pitää pitää huolta. On totta, että nämä keissit, mitä esimerkiksi täällä ammatillisessa koulutuksessa on ollut, ovat todella lohduttomia ja surullisia. 

Sitten edustaja Kauma täällä totesi näistä niukoista resursseista, että pitää miettiä tarkoin, mihin ne riittävät. Niin, se on arvovalintakysymys, että päätitte leikata ammatillisesta koulutuksesta 120 miljoonaa, vaikka joka ikinen hallituspuolue lupasi ennen viime eduskuntavaaleja, että koulutuksesta ei leikata. Ilmeisesti se koulutuslupaus ei sitten koskenutkaan ammatillisen koulutuksen opiskelijoita. 

Arvoisa puhemies! Hallitus on tosiaan ottanut väärän ja kenties kohtalokkaan suunnan koulutuspolitiikassa. Kuluneen vuoden aikana mediassa ovat olleet hyvin laajasti esillä ammatilliseen koulutukseen kohdistuneet valtavat leikkaukset, joita on tehty niin Sipilän kuin Orpon hallituksen kausilla. Amiksissa leikkaukset sekä osaamisperustaisuuteen perustuva rakenne näkyvät nyt lähiopetuksen ja sivistysaineiden tuntimäärien romahtamisena, opetushenkilöstön irtisanomisina, koulun arjen pirstaloitumisena ja oppimisen kriisinä. 

Koulutuspolut ja osaaminen eriytyvät kovaa vauhtia kaikilla oppiasteilla. Sen sijaan, että hallitus lähtisi tukemaan toisen asteen oppilaitoksia niiden valtavien haasteiden kanssa, hallitus itse asiassa nyt esittää koulutusbisneksen avaamista entisestään. Käsittelyssä olevaa hallituksen esitystä ja tilauskoulutusten myynnin laajentamista EU- ja Eta-ryhmille perustellaan vastaamalla ”erityisesti osaajapulaan, kun tutkintoon johtavaa koulutusta voidaan myydä markkinoilla”. Tässä on oikeistohallituksen resepti ja yhteiskunnallinen visio: markkinaistetaan julkinen palvelu, niin kyllä kaikki järjestyy. Ja tosiaan tuossa debattipuheenvuorossakin sanoin, että sekä koulutusviennin että koulutustuonnin kannalta tarvittaisiin myös tarkempaa eettistä tarkastelua. Toivoisin myös tässä salissa istuvilta päättäjiltä kunnianhimoisempia ja linjakkaampia koulutuspoliittisia esityksiä.  

Samalla kun ammatillisten oppilaitosten on vaikea tarjota opiskelijoille riittävää tukea oppimiseen, oikeisto toivoo sormet ristissä, että Suomi näyttäytyisi houkuttelevana paikkana, jossa maksettaisiin isoja lukukausimaksuja ja tilattaisiin koulutuspaketteja. Tilauskoulutukset eivät ole kokonaisuudessaan tutkintokoulutuksen ulkopuolella. Resurssit ja osaavat opettajat joudutaan hakemaan olemassa olevien tutkintokoulutusten sisältä. Ristiriidat koulutuspolitiikan saralla ovat räikeitä. 

Arvoisa puhemies! Esityksessä tunnistetaan, ettei nykymuotoinen tilauskoulutussääntely riitä suojaamaan kansainvälisiä opiskelijoita huijauksilta. Muutama vuosi taaksepäin luimme uutisista, kuinka useat kenialaiset opiskelijat joutuivat huijauksen kohteeksi ja pahoihin velkaongelmiin osallistuessaan tilauskoulutukseen Suomessa. Sääntelyn tulisi tähdätä turvaamaan kansainvälisten opiskelijoiden oikeudet ja mahdollisuudet vaikuttaa tilauskoulutukseen ja osallistumiseen myös koulutuksen aikana. Ei ole riittävää, että opiskelija vain ruksittaa lukeneensa tilaajan ja koulutuksen järjestäjän välisen sopimuksen. Opiskelijan tilanne voi muuttua koulutuksen aikana, opiskelija voi sairastua, maailmantilanne voi muuttua tai kustannukset nousta opiskelijalle kestämättömiksi. Opiskelijan oikeusturvaa olisi varmistettava nykyistä esitystä paremmin. Myös opiskelijan yksityisyydensuojaan olisi kiinnitettävä nykyistä esitystä paremmin huomiota. 

Arvoisa puhemies! Lisäksi hallitus esittää lukuvuosimaksuja EU- ja Eta-maiden ulkopuolisille opiskelijoille. Suomalainen koulutusjärjestelmä ei kaipaa yhtään enempää luokkapolitiikkaa eikä kansainvälisten opiskelijoiden aseman heikentämistä. Kaikkia opiskelijoita tulisi kohdella yhdenvertaisesti, niin lukukausimaksujen kuin esimerkiksi opiskelijaruokailun ja oppimateriaalien osalta. Ongelma esityksessä on, että myös koulutuspolitiikkaan sekoitetaan yhä useammin kiristyvän maahanmuuttopolitiikan agendaa välittämättä pitkän aikavälin tavoitteista työllisyyteen tai kansainvälistymiseen liittyen. 

EU:n ulkopuolelta Suomeen haluavat opiskelijat ja työntekijät kohtaavat Suomessa yhä kiristyneemmän asenneilmapiirin, ja tässä voi hyvin kysyä, miten kukaan opiskelija voi tämmöisessä tilanteessa perustavanlaatuisesti kotoutua Suomeen. (Puhe eduskunnan käsitellessä tilauskoulutusta, 14.10.2025)