Arvoisa puhemies! ”Te ette ole tänne tervetulleita, tai jos tulette, teemme elämästänne mahdollisimman hankalaa.” Tämä on todellakin se viesti, jonka hallitus toistaa maahanmuuttajille lakiesitys toisensa jälkeen. Ja nimenomaan täällä tänäänkin on korostettu, että tämä tulee nähdä kokonaisuutena, ikään kuin pakettina, joka koostuu monista eri lakiesityksistä, joissa varsinkin hauraassa asemassa olevien maahanmuuttajien asemaa kiristetään, ja niin myös tehdään tässä lakiesityksessä. Käsiteltävän esityksen mukaan työluvalla työttömäksi jääneen on poistuttava maasta, jollei onnistu löytämään työtä kolmen tai kuuden kuukauden suoja-ajan kuluessa.
Kyseessä on EU-direktiivin velvoittava säännös, jonka mukaan työttömyyden suoja-ajan vähimmäispituuden on oltava kolme kuukautta alle kaksi vuotta Suomessa työskennelleillä ja kuusi kuukautta yli kaksi vuotta työskennelleillä ulkomaalaisilla. Positiivisia joustoja tehdään vain erityisasiantuntijoiden ja johtajien osalta, jotka saavat heti kuuden kuukauden suoja-ajan.
EU:n yhdistelmälupadirektiivin mukaan jäsenvaltioille jää vapaaehtoiseksi säätää toimeentulon varmistamisesta. Ja hallitushan siitä tietenkin säätää. Kuuden kuukauden suojaosa työttömyyteen ei siis ole automaatio edes yli kaksi vuotta Suomessa työskennelleille, vaan sen ehtona on todentaa riittävä toimeentulo tai varallisuus työttömyyden aikanakin. On epärehellistä väittää, että esityksellä, jolla säädetään niin huonosta turvasta kuin mahdollista, parannettaisiin maahanmuuttajien asemaa tai lisättäisiin työperäistä maahanmuuttoa.
Arvoisa puhemies! Lakiesityksessä on lukuisia ongelmia, tässä niistä viisi:
Ensinnäkin: Asiantuntijat ovat lähes yksimielisiä siitä, että kolme kuukautta on liian lyhyt aika löytää työtä. Työllistymisen nopeuteen vaikuttavat nimittäin monet työntekijästä riippumattomat seikat, kuten suhdannetilanne, loma-ajat ja rekrytointikäytännöt. Hallitus ei ole ilmeisesti havainnut tätä, vaikka työttömyys leviää sen vahtivuorolla parhaillaankin useilla aloilla.
Toiseksi: Työntekijöitä ei kohdella esityksessä yhdenvertaisesti. Korkeammassa asemassa olevat työntekijät saavat heti pidemmän työttömyyden suojaosan. Esityksen mukaan se huomioi yhdenvertaisuuden, koska se ”parantaa” kaikkien työperusteisten oleskelulupien haltijoiden asemaa. No, ainut vaan, että ei lainkaan yhdenvertaisella tavalla. Vasemmistoliiton mielestä Suomeen muuttaneet ansaitsevat oikeudenmukaisen ja tasa-arvoisen kohtelun.
Kolmanneksi: Seuraukset eivät kosketa vain työntekijää itseään, vaan myös hänen mahdollista perhettään. Ei ole lapsen edun mukainen ratkaisu, että joudutaan miettimään vanhemman työttömäksi jäämisen vaikutusta hänen varhaiskasvatukseen, koulunkäyntiin ja perheen tulevaisuudensuunnitelmiin. Työttömyys voi kohdata ketä tahansa, ja on täysin kohtuutonta luoda tällaista epävarmuutta koko perheen elämään asettamalla täysin epärealistisia ehtoja uudelleen työllistymiselle.
Neljänneksi: Riski työperäiseen hyväksikäyttöön voi kasvaa, kun ulkomaalaiset työntekijät joutuvat karkotuksen uhalla hyväksymään minkä tahansa työn, millä tahansa ehdoilla. Tämä on toisaalta linjassa hallituksen toimien kanssa, sillä se on pyrkinyt maahanmuuttajien aseman ohella heikentämään myös työntekijöiden oikeuksia.
Esitys myös heikentää merkittävästi Suomen maakuvaa. Esityksessäkin todetaan, että kovan kilpailun osaajista voittaa se maa, joka säätää EU-direktiiviä paremmasta suojasta. Lyhyt suoja-aika luo epävarmuutta, joka uhkaa ajaa Suomessa jo työskentelevätkin muualle. Esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa työnhakuviisumin saa kuudeksi kuukaudeksi. Eivät ulkomaalaiset erityisasiantuntijat ja johtajatkaan halua pysyä maassa, joka lisää elämän epävarmuutta ja jonka ilmapiiri on maahanmuuttajavastainen.
Arvoisa puhemies! Hallitus rakentaa Suomea, joka ei halua vastaanottaa tai pitää minkäänlaisia maahanmuuttajia. Samaan aikaan, kun se hankaloittaa maahanmuuttajien asemaa, heikentää se myös työelämää ja leikkaa kotoutumisesta. On siis kyse tätä esitystä laajemmasta kokonaisuudesta. Mikäli haluamme ylläpitää ja kehittää nykyisen kaltaista palvelujärjestelmää, tarvitsemme lisää työvoimaa. Suomen on oltava maa, johon ihmiset haluavat ja voivat muuttaa työnteon perusteella. Tämä lakiesitys ei tee Suomesta sellaista — päinvastoin. Tämä on ulkomaalaiselle työntekijälle kolmen kuukauden karkotuslaki.
Arvoisa puhemies! Työttömyyden suoja-ajan on oltava yksinkertaisesti pidempi.
(Puhe eduskunnan täysistunnossa, 24.10.2025)