Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä on tämän vaalikauden harvoja edistysaskelia ja varmasti merkittävin edistysaskel ihmisoikeuksien saralla. Saamelainen alkuperäiskansa on joutunut odottamaan ihmisoikeuksiensa toteutumista liian kauan. On korkea aika, että eduskunta vihdoin hyväksyy alkuperäiskansan itsemääräämisoikeutta turvaavan lakiuudistuksen. Suomi loukkaa alkuperäiskansan ihmisoikeuksia, ja Suomella on velvollisuus korjata laki. Uudistuksen kaatuminen peräti kolmella edellisellä vaalikaudella on Suomen valtion häpeä ja epäonnistuminen. Suomen valtio on pettänyt saamelaiset liian kauan. Kiitos hallitukselle siitä, että työ, joka jäi viime vaalikaudella häpeällisesti kesken, ollaan vihdoin saattamassa maaliin.
Arvoisa puhemies! Nykyinen, 30 vuotta vanha saamelaiskäräjälaki epäonnistui keskeisen pykälänsä osalta. Saamelaismääritelmäpykälään sisältyvä historiallisten asiakirjojen virheelliseen tulkintaan perustunut lappalaiskriteeri on johtanut tulkintaongelmiin ja ihmisoikeusloukkauksiin. Suomi on saanut muun muassa YK:n ihmisoikeuskomitealta ja rotusyrjintäkomitealta langettavia ratkaisuja alkuperäiskansan itsemääräämisoikeuden loukkaamisesta, kun korkein hallinto-oikeus on muuttanut saamelaiskäräjien vaaliluetteloita nykylain ongelmallista pykälää tulkiten.
Nyt käsiteltävä esitys on lähes sama kuin viime hallituksen antama. Lain ongelmallisin kohta eli niin sanottu lappalaiskriteeri ollaan poistamassa, ja saamelaismääritelmän sijaan laissa säädettäisiin jatkossa oikeudesta tulla merkityksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Samalla mahdollisuutta tulla merkityksi vaaliluetteloon laajennettaisiin ulottamalla alkuperäiskansan kulttuurin kannalta keskeinen kielikriteeri aina isoisovanhempiin asti. Lakia uudistetaan myös muun muassa nostamalla saamelaisten itsemääräämisoikeus Lain tarkoitus -pykälään ja vahvistamalla viranomaisten yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitetta saamelaisia koskevassa päätöksenteossa.
Perustuslakivaliokunta hyväksyy esityksen kaikkein keskeisimmiltä osiltaan muuttamattomana. Perustuslakivaliokunta esittää muutosta valitusoikeuteen siten, että korkeimmalta hallinto-oikeudelta haettavaan valituslupaan ei liitettäisi ehdotettua kynnystä, jossa korkein hallinto-oikeus olisi keskittynyt lähinnä syrjintäväitteisiin ja ilmeiseen lainvastaisuuteen. Muutoksenhakua joka tapauksessa uudistetaan perustamalla ensimmäiseksi muutoksenhakuasteeksi itsenäinen ja riippumaton muutoksenhakulautakunta. Lisäksi muutoksenhakulautakunnan kokoonpanoa koskevaa säännöstä ehdotetaan muutettavaksi niin, etteivät muut kuin lakimiesjäsenet voi muodostaa enemmistöä ratkaisukokoonpanosta. Olennaista on, että saamelaiskäräjien hallitus on viime perjantaina yksimielisesti hyväksynyt nämä muutokset.
Uudistusta vastustavat ovat Suomelta ihmisoikeussopimusten noudattamiseksi edellytetyn lain 3 §:n välttämättömän korjaamisen lisäksi vastustaneet esitykseen sisältyvää yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitteen vahvistamista. On toisteltu, ettei yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoite saa muodostua veto-oikeudeksi ja kannettu huolta maankäyttöoikeuksista saamelaisalueella. Yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoite on olennainen kansainvälisessä alkuperäiskansaoikeudessa turvatun vapaan ja tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen kannalta. Yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoite ei tietenkään tarkoita veto-oikeutta. Menettelyn on kuitenkin aidosti turvattava alkuperäiskansan äänen ja oikeuksien huomioiminen saamelaisia koskevassa päätöksenteossa. Niin alkuperäiskansan kulttuurin kuin ympäristönsuojelun kannalta on keskeistä, ettei esimerkiksi kaivoshankkeilla tuhota saamelaisalueen herkkää ja arvokasta luontoa.
Viime kaudella käsiteltyyn esitykseen verrattuna pykälää saamelaisten oikeuksien huomioimisesta viranomaisten päätöksenteossa on karsittu. Esitys on tältä osin heikompi kuin viime kaudella mutta kompromissinakin merkittävä ja kauan odotettu askel.
Arvoisa puhemies! Suomi on velkaa tämän lain saamelaisille. Tämä esitys on vihdoin hyväksyttävä. (Puhe täysistunnossa 10.6.2025)