Arvoisa puhemies!
Ilmastoon ja luontoon liittyvät kysymykset liittyvät vahvasti perus- ja ihmisoikeuksiin, turvallisuuteen sekä talouteen. Voimme olla iloisia Suomessa siitä, että luonto on monille kansalaisille tärkeä asia. Suomi on alueellisesti iso maa, ja monet meistä pitävät itsestäänselvyytenä, että saamme nauttia puhtaasta ilmasta ja monimuotoisesta luonnosta. Puhdas ilma ja monimuotoinen luonto eivät kuitenkaan ole itsestäänselviä asioita. Oikeus terveelliseen ympäristöön on turvattu perustuslaissa jokaiselle, mutta samanaikaisesti perustuslaissa kaikille asetettu vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä tarkoittaa, että meidän on tehtävä ratkaisuja, jotka tukevat ihmisten perusoikeuksia sekä turvaavat luontoa ja ympäristöä parhaalla mahdollisella tavalla. Tällöin lähtökohtana on oltava ympäristö ja sen asettamat rajat, ei taloudelliset voitot tai yritysten intressit.
Arvoisa puhemies!
Asetelma, jossa ympäristö ja ilmasto määrittelevät talouden rajoja, ei ole mahdoton vaan riippuvainen poliittisten päätöksentekijöiden tahtotilasta. Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii taloudellisia investointeja esimerkiksi puhtaaseen energiaan sekä kiertotalouteen. Ilmaston kestävä energiatuotanto ja kiertotalous luovat uusia työpaikkoja, millä on luonnollisesti positiivisia vaikutuksia työllisyystilanteeseen ja talouteen. Fossiilitalous ei ole pelkästään ilmaston, ympäristön tai työllisyyden näkökulmasta kestämätön ratkaisu, vaan se vaikuttaa myös Suomen ulkoiseen ja sisäiseen turvallisuuteen sitä heikentäen. Toivon, että viimeistään käynnissä olevan energiakriisin myötä poliittinen tahtotila alkaa löytää konsensusta siihen, että ensisijaisia ja valtiota turvaavia toimia tulisi olla fossiiliriippuvuuden katkaiseminen.
Oikeudenmukainen ympäristö- ja ilmastopolitiikka lisää ihmisten hyvinvointia ja vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta, mitkä parantavat myös Suomen sisäistä turvallisuutta. Ajankohtaisessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa keskustelussa on huomioitava nykyistä enemmän perinteisten ulko- ja turvallisuuspoliittisten uhkien lisäksi Suomea uhkaavat ilmastonmuutoksen ja luontokriisin uhat.
Arvoisa puhemies!
Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan on oltava kunnianhimoista sen vaikuttaessa vahvasti talous- ja turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin. Emme voi ohittaa planeettamme rajallisia resursseja, sillä nämä rajat tulevat vastaan ennemmin tai myöhemmin. Tällä hallituskaudella olemme ottaneet askelia oikeaan suuntaan monin eri keinoin, joista ilmastolain säätäminen on yksi isoimmista. Ilmastotoimia ei kuitenkaan ole riittävästi vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi, ja lisätoimia tarvitaan erityisesti maankäyttösektorille ja taakanjakosektorille. Metsien hiilinielujen romahtaminen ja maankäyttösektorin muuttuminen päästölähteeksi on erittäin surullinen uutinen, johon seuraavien hallitusten on suhtauduttava vakavasti. Suomella on edessään ratkaisun hetket, eikä aikaa ole enää paljon. Päästöjen vähentäminen ei yksinkertaisesti riitä, vaan meidän on pakko vahvistaa hiilinieluja ja pysyviä hiilivarastoja. Avainroolissa ovat metsät ja niiden käyttö. Luonnollisten hiilinielujen vahvistaminen on elintärkeä kysymys. Siksi on oleellista tehdä Metsähallituksen hakkuiden vähentämisestä erillinen päätös ja Metsähallituksen tuloutustavoitteita pitää keventää. On oleellista, että valtio itse on edelläkävijä ja lopettaa vanhojen metsien hakkuut välittömästi. Tarvitsemme myös kestävät ylärajat hakkuille valtakunnalliselle ja maakunnalliselle tasolle.
Sitten, puhemies, lopuksi: Täällä on paljon puhuttu markkinaehtoisesta ilmastopolitiikasta, jopa talouslähtöisestä ilmastopolitiikasta. Me usein perustelemme ilmastopolitiikan tärkeyttä myös yritysten kasvupotentiaalilla ja elinkeinoelämän tarpeilla. On tietenkin tärkeää, että elinkeinoelämä on monella tapaa edelläkävijänä ja tässä vihreässä siirtymässä tosissaan ja mukana, mutta pitää muistaa, että luonto ja ilmaston puolustaminen ovat myös itseisarvoja. Meidän on puolustettava ilmastoa ja tehtävä kaikkemme sen takia, että kyseessä on meidän planeetta. Kyseenalaistaisinkin hieman tämmöisen markkinaehtoisen lähestymistavan, sillä nimenomaan meidän elämäntapamme näissä rikkaissa länsimaissa, joka perustuu ja pohjautuu kulutukseen, myös tuhoaa ilmastoa ja luontoa. — Kiitos.
Puheenvuoro on pidetty eduskunnan täysistunnossa 22.2.2023 eduskunnan käsitellessä Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaa (KAISU).