Hyvät ystävät
Kiitos, että sain tulla pitämään ensimmäisen puheeni kansanedustajana juuri teille. Olen otettu, että saan olla avaamassa kolmatta kertaa järjestettäviä vankimessuja. Ja kiitos kaikille järjestäjätahoille – tämä tapahtuma on tärkeä ja on oikein, että se järjestetään täällä Kalliossa kaikille avoimena.
Tämän maan vankiloissa ja näillä messuilla mukana olevissa järjestöissä tehdään mittaamattoman arvokasta työtä inhimillisyyden ja turvallisuuden lisäämiseksi, osattomuutta vastaan ja oikeudenmukaisemman ja tasa-arvoisemman tulevaisuuden puolesta.
Helsingin sanomissa oli hiljattain professori Kimmo Nuotion 60-vuotishaastattelu. Pitkään kotimaista kriminaalipolitiikkaa seurannut professori painotti haastattelussa suomalaista menestyksekästä linjaa, jossa keskeistä on ollut pyrkimys humaaniin kriminaalipolitiikkaan. Vankimäärä on tippunut 1970-luvun alun 7 000:sta 3000:een. Samaan aikaan rikollisuus on vähentynyt.
Nyt Suomi on monin tavoin turvallisempi kuin koskaan. Rikollisuuden vähentymisessä osansa on ollut tietoisella vankimäärän vähentämisellä ja esimerkiksi yhdyskuntaseuraamusten käyttöönotolla. Huomiota on aivan oikein kiinnitetty ongelmien ratkaisuun ja kuntoutukseen. Kriminaalipolitiikka ei ole vain rikosoikeutta ja rangaistusjärjestelmää, vaan rikollisuuteen vaikutetaan myös ja ennen kaikkea sosiaalipolitiikalla, koulutuspolitiikalla, päihdepolitiikalla ja terveydenhuollolla.
On hyvin tunnettu kriminaalipoliittinen fakta, että rikollisuutta ei juuri ehkäistä tai vähennetä rangaistuksia koventamalla. Silti politiikassa on voimia, jotka populistiseen sävyyn vaativat kovempia rangaistuksia taikakeinona rikollisuuteen vastaamiseen. Viime hallituksen oikeusministerikin on kerännyt irtopisteitä rangaistusten koventamisella, ja vaatinut näpistelijöitä vankilaan sakonmuuntorangaistuksia kiristämällä. Näen itse asian toisin. Suomen suurin turvallisuusuhka on eriarvoisuuden kasvu. Jokaiselle oikeudenmukaisempi ja tasa-arvoisempi Suomi on turvallisempi Suomi.
Vankeinhoidon ammattilaisia on kuunneltava enemmän. Myös vangeilla, vankien läheisillä ja vankien parissa työskentelevillä järjestöillä on tärkeää kerrottavaa siitä, miten rikoksista tuomittuja voidaan parhaiten auttaa ja millaisia vankiloiden pitäisi olla.
Professori Nuotion mukaan samalla tavalla kuin kouluja on uudistettu, myös vankiloita pitäisi uudistaa. Hyvä vankila tukee vankeja ja mahdollistaa kiinnittymistä yhteiskuntaan.
Vankeinhoidon resursseja ei enää ole varaa leikata. Riittävä ja nykyaikainen vankilaverkostoon turvattava. Vankeusaikana tulee tarjota opiskelumahdollisuuksia ja muita valmiuksia, joiden avulla pärjäämistä siviilissä voidaan tukea. Vankiloiden olosuhteiden on oltava humaaneja, vankien ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia kunnioittavia.
Hyvät ystävät
Oikeus asuntoon on perus- ja ihmisoikeus. Silti liian monella meistä ei ole vakituista asuntoa. Viime vuoden lopussa Suomessa oli lähes viisi ja puoli tuhatta asunnotonta. Yli puolet asunnottomista elää pääkaupunkiseudulla.
Valitettava totuus on, että asunnottomuus koskettaa merkittävällä tavalla juuri vapautuvia vankeja. Vaikka asunnottomuus on viime vuodet laskenut, on hälyttävää, että vapautuvien vankien asunnottomuustilanne ei ole viime vuosina parantunut.
Asunnottomana vapautuu vuosittain noin kolmannes vangeista. Tilanne on kestämätön. Vastaaminen asunnottomuuteen edellyttää monialaista työtä. Asunnottomuutta ei kitketä vain sosiaalipolitiikalla tai vain asuntopolitiikalla.
Kenenkään ei tässä sivistysvaltiossa pitäisi joutua olemaan ilman kotia.
Vapautuvien vankien kohdalla sekä Rikosseuraamuslaitokselta että kuntien aikuissosiaalityöltä vaaditaan vahvaa asunnottomuustyötä osana syrjäytymisen ennaltaehkäisyä ja yhteiskuntaan integroitumista. Tämä vaatii myös lisää resursseja. Vapautuvien vankien asunnottomuutta ei saa jättää vain vankiloiden tehtäväksi, kuntien on myös otettava asiasta vastuu, sillä jokainen vapautuva vanki on myös kuntalainen.
Katto pään päällä on ensimmäinen askel, mutta asunnon lisäksi tarvitaan aktiivista tukea kiinnittymisessä yhteiskuntaan ja rikoksen uusimisen ehkäisyssä.
Hyvät ystävät
Suomalaisista vangeista vähemmän kuin joka kymmenes opiskelee. Tässä olemme muita Pohjoismaita jäljessä. Tässä meillä on työsarkaa. Opiskelua on tuettava ja jokaista on autettava löytämään oma juttunsa. Opiskelun tukeminen edellyttää myös, että vankiloissa on käytettävissä tarvittavat välineet, kuten tietokoneet ja nettiyhteydet. Myös lähiopetusta tarvitaan.
Asumisen, opiskelun ja työelämävalmiuksien lisäksi on tuettava perhe-elämää sekä lisättävä mahdollisuuksia päihdekuntoutukseen.
Hyvät ystävät.
Edellisen hallituksen kylmään ja kovaan ihmiskuvaan perustuvan kurittamisen politiikan ja aktiivimallien sijaan haluamme palauttaa toivon ja taata, että jokaisella suomalaisella on oikeus pärjätä ja luottaa hyvinvointivaltion turvaan.
Kiitos ja erinomaista vankimessupäivää hyvät ystävät!
(Puhe Vankimessuilla 26.5.2019)