Vyönkiristyspolitiikka olisi sekä inhimillisesti kallista että myrkkyä talouskasvulle

Arvoisa puhemies,
Korona on aiheuttanut paitsi terveydellisen kriisin myös syvän taloudellisen ja sosiaalisen kriisin.

Vaikka epidemian hillitsemiseksi tehdyt rajoitustoimet ovat olleet välttämättömiä, on meidän myös tärkeä huomioida, että rajoitusten sosiaaliset vaikutukset ovat jakautuneet epätasa-arvoisesti.

Koronavirus ei katso kenet se tartuttaa, mutta samalla on myös selvää, että tartunnalle altistuvat enemmän ne, joille etätyö ei ole vaihtoehto.

Esimerkiksi sairaanhoitajat, laitoshuoltajat, varhaiskasvatuksen henkilöstö, opettajat ja kaupan alan työntekijät edustavat niin kutsuttuja “kriittisiä aloja”, joita ilman yhteiskuntamme ei pysy pystyssä. Nämä naisvaltaisten alojen työntekijät ovat käyneet töissä koko kevään ajan, viruksesta huolimatta. 

Samalla myös naisvaltaiset alat kuten majoitus- ja ravintola-ala sekä kaupan ala ovat kärsineet kaikkein eniten koronan aiheuttamista lomautuksista ja työttömyydestä.

Epidemiasta johtuva poikkeusaika on iskenyt erityisen rankasti myös niihin, joille toimeentulo on jo valmiiksi vaikeaa. Tuoreen sosiaalibarometrin (Soste & THL) mukaan 73 prosenttia sosiaalityöntekijöistä arvioi ruoka-avun tarpeen lisääntyneen ja reilut 40 prosenttia sanoo vuokrarästien ja muiden velkaongelmien yleistyneen poikkeustilan aikana.

Koronakriisissä on siten kyse sekä sukupuolittuneesta että yhteiskuntaluokkaan liittyvästä kysymyksestä. Tämä on asia, joka pitää huomioida myös kriisin ratkaisuissa.

Arvoisa puhemies,

Vasemmistoliitolle on aivan keskeistä huolehtia siitä, että köyhyys ja eriarvoisuus eivät kriisinkään aikana lisäänny.

Olemme koronakriisin alusta asti pitäneet esillä sitä, että yritysten tukemisen lisäksi pitää huolehtia myös ihmisten toimeentulosta ja hyvinvoinnista. 

Siksi olenkin erittäin iloinen siitä, että vaatimuksemme perustoimeentulotuen parannuksesta toteutuu, edes väliaikaisesti, ja että siihen on lisätalousarviossa varattu 60 miljoonaa euroa.

Lisäksi lasten ja nuorten omaan hyvinvointipakettiin suunnataan 320 miljoonaa euroa. Panostuksia tehdään lastensuojeluun, etsivään nuorisotyöhön sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Koulutusalalle suunnatuilla lisäresursseilla halutaan myös varmistaa, että poikkeusolojen aikana kasvaneet oppimiserot saadaan kurottua umpeen.

Näillä panostuksilla varmistetaan, että jokaisesta lapsesta ja nuoresta pidetään huolta.

Arvoisa puhemies,

Kaikista puolueista on pitkin koronakevättä kuultu sama viesti: 1990-luvun laman virheitä ei saa toistaa! Samaan aikaan oppositiopuolueet ovat tosin puhuneet sellaisen talouspolitiikan puolesta, joka nimenomaan johtaisi siihen, että 1990-luvun teot toistettaisiin. 

Silloin leikattiin hyvinvointipalveluista juuri kun niitä kaikkein eniten tarvittiin. 

Ennenaikainen vyönkiristyspolitiikka olisi paitsi inhimillisesti kallista myös myrkkyä talouskasvulle. 

Ainoastaan oikea-aikaisilla toimilla voidaan vahvistaa talouden kasvua ja työllisyyttä.

Ihmisten hyvinvoinnin ja toimeentulon turvaamisen lisäksi hallituksen panostukset raideliikenteeseen sekä asuntojen tuotantoon ovat siksi nyt erittäin tärkeitä. Näillä toimilla luodaan kysyntää ja työpaikkoja samalla kun mahdollistetaan kestävä ja kohtuuhintainen asuminen ja liikkuminen.  

Myös panostukset metsien ja Itämeren suojeluun sekä lähimatkailun kehittämiseen ovat erittäin tervetulleita askelia kohti hiilineutraalia Suomea, jossa huomioidaan myös alueiden eri tarpeet. 

Lisätalousarviolla lisätään myös korkeakoulujen aloituspaikkoja. Vahvistamalla suomalaisten osaamista ja panostamalla tutkimukseen rakennetaan pohjaa kestävälle kasvulle ja hyvinvoinnille.

Arvoisa puhemies,

On aivan keskeistä, että ympäristö ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus huomioidaan kaikissa jälleenrakennustoimissa. 

Tämän lisäksi on syytä kiinnittää huomiota myös elvytystoimien sukupuoli- ja yhdenvertaisuusvaikutuksiin. Tätä suosittelee myös ministeriöiden asettama korkean profiilin työryhmä loppuraportissaan. 

Suomalainen hyvinvointimalli on luonut vahvan pohjan koronakriisin ja sen seurausten vastaanottamiseen. Hyvinvointivaltiota on kriisin jälkeen entistäkin tärkeämpää vahvistaa.

Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoro eduskunnan täysistunnon käsitellessä hallituksen 4. lisätalousarvioesitystä 10.6.2020