Velaton tulevaisuus on jokaisen nuoren oikeus

On erittäin tervetullutta, että eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun yksityisestä velkaantumisesta. On nimittäin niin, että velka tässä salissa usein kääntyy tarkoittamaan yksinomaan valtionvelkaa ja sen varsin populistista käsittelyä. Tässä yhteydessä unohtuu usein myös se tosiseikka, että nimenomaan yksityinen, kotitalouksien velkaantuminen on kasvanut voimakkaasti 1990-luvun lopulta alkaen.

Velkaantumista käsitellään harvoin sukupolvinäkökulmasta. Tässä yhteydessä olen huolissani erityisesti nuorten velkaantumisesta. Varhainen velkaantuminen riistää nuorelta tulevaisuudennäkymät ja se on erityisen suuri riski syrjäytymisen kannalta. Ylitsepääsemättömät velat voivat oleellisesti heikentää nuoren halua ja mahdollisuuksia hakeutua ja kiinnittyä työelämään.

Viime vuosina tehtyjen, ja erityisesti viime hallituksen, poliittisten päätösten vaikutus on selkeästi nähtävissä myös opiskelijoiden velkaantumisessa. Opiskelijoiden velka pieneni 2010-luvulle saakka, mutta on kääntynyt sittemmin kasvuun, kun opintorahaa on leikattu ja opintolainan osuutta opintotuesta kasvatettu. Kelan mukaan toissa vuoden lopulla opintovelallisia oli yli neljäsataa tuhatta, ja heillä oli lainaa keskimäärin 7 800 euroa – summa kasvoi viidenneksen edellisvuodesta. Yli 20 000 euron opintolainat yli nelinkertaistuivat viidessä vuodessa.

Opiskelijat ovat ainoa suuri yhteiskuntaryhmä, jonka oletetaan rahoittavan välttämätön toimeentulonsa lainalla. Vaihtoehtona on käydä opintojen ohessa töissä tai elää alle minimibudjetin (viitebudjetti 1 400 € kuukaudessa), josta asumistuki ja opintoraha eivät pelkiltään kata edes puolta.

Opintovelka on useassa muussakin mielessä eriarvoisuuskysymys. Hyvätuloisten perheiden lapset voivat vanhempiensa avustuksella välttää lainanoton, ja hyväpalkkaisille aloille työllistyvät voivat ottaa lainaa huolettomammin. Pelko velkaantumisesta vaikuttaa matalampien yhteiskuntaluokkien haluun ja mahdollisuuksiin opiskella ylipäätään. Lisäksi iso velka jo nuorena aikuisena seuraa nuorta myöhemmissä elämänvaiheissa ja kaventaa mahdollisuuksia täysivaltaiseen itsenäistymiseen. Opiskelijoiden velkaantumisen raju kasvu ei koske vain opiskelijoiden nykyistä elämänvaihetta, vaan aiheuttaa monille todennäköisesti toimeentulo-ongelmia myös opintojen jälkeen. Siksi velkaantuminen voi pahimmillaan vaikuttaa esimerkiksi itsemääräämisoikeuden, liikkumisvapauden ja sivitystyksellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutumiseen.

Kansainvälisiä esimerkkejä tarkastelemalla voimme arvioida, millaisia seurauksia opiskelijoiden velkaantumisella voi olla. Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa opintovelan määrä on kasvanut huomattavasti viime vuosikymmeninä. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan joka viidestoista yhdysvaltalaisopiskelija on harkinnut jopa itsemurhaa velkataakkansa vuoksi.

Arvoisa puhemies,
Nuorten velkaantuminen on ylipäätään ongelmallista, mutta erityisen järkyttävää on, kun nuoren vanhempi tai muu läheinen on syypää nuoren velkataakkaan. Velkaantuminen saattaa alkaa, kun vanhempi jättää maksamatta nuoren nimiin ottamiaan laskuja tai ottaa tämän nimissä lainaa. Tästä ilmiöstä tiedämme edelleen liian vähän. Ylisukupolvinen velkaantuminen tapahtuu niin, että velkaantuminen tapahtuu vanhemman tai muun läheisen toimesta kun nuoren nimiin otettuja laskuja tai lainoja jätetään maksamatta ja velat realisoituvat lapsen täysi-ikäistyessä. Käytännössä on kyse siis taloudellisesta hyväksikäytöstä, jonka edessä nuoret ovat usein hyvin haavoittuvassa asemassa, sillä kynnys rikosilmoituksen tekemiseen nousee sen mukaan, mitä läheisempi henkilö tekijä on.

Päättäjinä meidän on käännettävä kehityksen suunta ja estettävä nuorison ja nuorten aikuisten joutuminen tahtomattaan velkakierteeseen. Vasemmistoliitto esittää nuorten velkaantumiseen muun muassa seuraavia ennaltaehkäiseviä ratkaisuja:

-Opintotukea ei pidä jatkossakaan heikentää eikä lainapainotteisuutta lisätä opintorahan kustannuksella.

-On luotava valtakunnallinen sosiaalinen luototus, joka mahdollistaa vähävaraiselle henkilölle kohtuuehtoisen luoton. Näin pikavipeille on tarjolla kestävämpi vaihtoehto, mikäli tulee pakottava rahanmeno, kuten tieto- tai kodinkoneen korjaus.

-Pikavippiongelmaan on voitava puuttua myös lainsäädännöllistä kautta. Tutkimuksen mukaan luotonantoyritysten velat ovat 18–34-vuotiaiden velkomustuomioiden yleisin peruste. Kielletään siis myös pikavippien mainostaminen.

-Jos nuori on jo päässyt velkaantumaan, on tärkeää, että opastusta on tarjolla matalalla kynnyksellä mahdollisimman pian kierteen välttämiseksi ikäsensitiivisellä tavalla. Tästä syystä velka- ja talousneuvonnan resursseja onkin parannettava sekä velkajärjestelyyn pääsyä helpotettava nuorille velkaantuneille henkilöille.

(Puheenvuoro eduskunnan täysistunnossa 19.2.2020).

Vastaa