Tulevan hallituksen on toteutettava ihmisoikeusperustainen translakiuudistus

Vaikka Suomi on sitoutunut kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja niiden edistämiseen, Sipilän hallitus ei useista huomautuksista huolimatta edistänyt nykyistä, sukupuolen juridista vahvistamista koskevaa lainsäädäntöä ihmisoikeuksien mukaiseksi. Suomi on ainoa Pohjoismaa, joka ei kunnioita transihmisten itsemääräämisoikeutta, yksityiselämän suojaa ja oikeutta henkilökohtaiseen koskemattomuuteen.

Niin kauan kuin poliitikot välttelevät päätöksentekoa ja ummistavat silmänsä ihmisoikeusloukkauksilta, suomalaiset transihmiset joutuvat yhä uudelleen mahdottomien valintojen äärelle. Tämä ei ole oikein. Siksi translaki on uudistettava pikaisesti ensi hallituskaudella. Alla avaan hieman tarkemmin, mistä tarkalleen ottaen on kyse.

Kaksinapainen sukupuolijako ja siihen liittyvät sukupuolta ja seksuaalisuutta sääntelevät normit vaikuttavat kaikissa sosiaalisissa tilanteissa, missä ihmiset kohtaavat. Kun sukupuolijärjestelmä on joustamaton, liittyy sukupuolijaotteluun normatiivisia ja stereotyyppisiä oletuksia esimerkiksi siitä, miten naisten ja miesten tulee käyttäytyä ja pukeutua, miten heidän kehonsa saavat liikkua ja mitä töitä he saavat tehdä. Kaksijakoisen jaottelun ulkopuolelle asettuvat sukupuolet, sukupuolinormeista poikkeava käytös tai kehollisuus nähdään helposti joko naurunalaisena tai uhkaavana, mikä pahimmillaan johtaa ulossulkevien normien vahvistamiseen, syrjintään ja jopa väkivaltaan.

Transihminen on yleiskäsite, joka kuvaa niitä henkilöitä, joiden sukupuoli-identiteetti ei vastaa syntymässä määriteltyä eli oikeudellista sukupuolta. Usein trans- ja muunsukupuoliset henkilöt tarvitsevat lääketieteellisiä korjaushoitoja, jotta he voisivat elää paremmin omassa sukupuolessaan, jolloin elämänlaatu paranee. Toiset taas eivät toivo korjaushoitoja tai eivät terveydellisistä syistä voi toteuttaa korjaushoitoja, mutta toivovat silti syntymässä määritellyn sukupuolimerkinnän muuttamista sukupuoli-identiteettiä vastaavaksi. Tällöin puhutaan sukupuolen oikeudellisesta vahvistamisesta. Oikeudellisen sukupuolen vahvistamiseen liittyy Suomessa raskaita psykiatrisia ja lääketieteellisiä edellytyksiä. Nykyinen translaki määrittää muun muassa, että hakijan tulee olla täysi-ikäinen Suomen kansalainen. Lisäksi hänellä tulee olla lääketieteellinen todistus hedelmättömyydestä sekä siitä, että hän kuuluu pysyvästi niin sanottuun vastakkaiseen sukupuoleen. Vastakkaiseen sukupuoleen kuuluminen tai kuulumattomuus määrittyy pitkiä jaksoja kestävien psykologisten testien ja haastattelujen avulla. Mikäli henkilölle ei tutkimusprosessin jälkeen anneta hänen tarvitsemaansa diagnoosia, hän ei voi valittaa päätöksestä eikä hakeutua muualle diagnostiseen prosessiin. Mikäli hakija ei halua tai ei kykene esimerkiksi terveydellisistä syistä aloittamaan sukupuolta korjaavia hormonihoitoja, hänen tulee anoa sterilisaatiota tai muuten todistaa hedelmättömyytensä, jotta oikeudellisen sukupuolen vahvistaminen tulisi mahdolliseksi.

Suomi on saanut nykyisestä translaista jo useiden vuosien ajan huomautuksia muun muassa YK:n ihmisoikeusvaltuutetulta, YK:n kidutuksen vastaiselta erityisraportoijalta, CEDAW-komitealta ja Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetulta. Lisäksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on 6.4.2017 todennut, että jo hedelmättömyystodistuksen vaatiminen loukkaa Euroopan ihmisoikeussopimusta. Koska huhtikuun 2017 jälkeen valtioilla ei enää ole harkintamarginaalia, on hedelmättömyystodistuksen vaatiminen ihmisoikeusloukkaus. Joskus jopa vuosia kestävä, sukupuoli-identiteetin psykiatrinen selvitys puolestaan loukkaa YK:n Yogyakartan periaatteita.

Suomessa muun muassa tasa-arvovaltuutettu, yhdenvertaisuusvaltuutettu, lapsiasiavaltuutettu ja ihmisoikeusvaltuuskunta ovat vaatineet kokonaisvaltaista sukupuolen vahvistamista koskevaa lakiuudistusta. Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut lakiehdotuksen translain uudistamisesta jo vuonna 2015. Lisäksi useat kansalaisjärjestöt, kuten Amnesty International Suomen osasto, Trasek ry., Seta ry. ja Sateenkaariperheet ry. ovat tuottaneet monipuolista tietoa transihmisten kohtaamasta syrjinnästä kaikilla elämän osa-alueilla.

Kun henkilöpapereihin merkitty sukupuolimerkintä ei vastaa sukupuoli-identiteettiä tai henkilön sukupuoli-identiteetin mukaista ilmaisua, on trans- ja muunsukupuolisilla henkilöillä suuri riski altistua häirinnälle, vihapuheelle, syrjinnälle ja väkivallalle kaikissa tilanteissa, missä henkilöpapereita on näytettävä. Näihin tilanteisiin kuuluvat niinkin arkiset kohtaamiset kuin esimerkiksi matkalippujen tarkistus, matkustaminen, terveydenhuollon palvelujen käyttäminen, postipaketin noutaminen tai koulutuksen yhteishakuun ilmoittautuminen.

Translain kokonaisvaltaisessa uudistuksessa on kyse kaikille kuuluvista perus- ja ihmisoikeuksista eikä poliittisesta kysymyksestä, josta voidaan keskustella tai käydä puolueiden välistä kompromissikauppaa loputtomiin. Useassa Euroopan maassa lainsäädäntöä on jo uudistettu, joten näistä maista lakiuudistuksen toimivuudesta on jo saatavilla käytännön kokemukseen liittyvää tietoa.

Seuraavan hallituksen on toteutettava kokonaisvaltainen, ihmisoikeuksiin perustuva laki sukupuolen vahvistamisesta siten, että sukupuolen oikeudellinen vahvistaminen ja sukupuolenkorjaukseen liittyvä lääketieteellinen prosessi erotetaan toisistaan. Oikeudellisen sukupuolen vahvistamisen tulee perustua itsemääräämisoikeuteen, kun taas oikeus transerityisiin lääketieteellisiin hoitoihin on turvattava osana trans- ja muunsukupuolisten ihmisarvoa kunnioittavaa, kokonaisvaltaista terveydenhuoltoa. Samalla vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä on poistettava. Täysi-ikäisyyteen liittyvä ikäraja on otettava tarkasteluun ja mahdollistettava 15 vuotta täyttäneiden nuorten oikeus hakea sukupuolen oikeudellista vahvistamista omalla ilmoituksella. Lisäksi kaikille alaikäisille on mahdollistettava riittävä tuki ja yksilöllisten tarpeiden mukainen, sukupuoliristiriitaan liittyvä terveydenhuolto. Myös lapsilla ja nuorilla on oikeus tulla kuulluksi sekä oikeus oman identiteettinsä tunnustamiseen ja turvalliseen, sukupuoli-identiteettiä kunnioittavaan ympäristöön, on kokemus sukupuoliristiriidasta sitten pysyvää tai ohimenevää. Lainsäädännön ei tule estää tai hankaloittaa lasten ja nuorten itsemääräämisoikeutta.

Translakimuutoksen suppea uudistus, joka poistaisi vain hedelmättömyysvaatimuksen, tai uudistuksen lykkääminen kokonaan johtaisi lisähuomautuksiin ihmisoikeussopimusten loukkauksista sekä jatkuvaan transihmisten elämänlaadun heikkenemiseen ja syrjintään.

Vastaa