Varhaiskasvatukseen osallistumisessa isoja alueellisia eroja

Varhaiskasvatuksen resurssit ja lapsimäärän yllättävä kasvu ovat kestoaiheita joka vuosi budjettineuvotteluiden yhteydessä. On varsin ihmeellistä, että vuodesta toiseen voi tulla yllätyksenä se, että niin moni helsinkiläisperhe haluaa lapselleen päivähoitopaikan, varsinkin kun kaupungilla on erinomaiset mahdollisuudet seurata väestömäärän kehitystä.

Vaikuttaa kuitenkin siltä, että talousarvioehdotuksen laatijat vuodesta toiseen olettavat, että vanhemmat, käytännössä äidit, hoitavat lapsiaan pidempään kotona. Itse asiassa tämä viranomaistoive toteutuu tällä hetkellä myös siinä tavassa, miten vanhempainvapaan päättyessä äitejä ohjataan pysymään kotona pidempään. Monet ovat yllättyneitä kun päivähoitopaikkaa hakiessa äidiltä tiedustellaan, voisiko hän jäädä vielä kotiin kun lapsikin on niin pieni, tai todetaan että jos toinen vanhemmista on kotona työttömyyden takia, pitäisi ymmärtää että ne perheet, joissa molemmat vanhemmat ovat töissä, ovat nyt etusijalla. Että meillä on niin haastava tilanne kun lapsia on niin paljon. Tai sanotaan että lapsen olisi hyvä osallistua vaikka leikkipuiston kerhotoimintaan, eli suositellaan naista jäämään kotihoidontuelle. Ja näinhän se on, kotihoidontuelle ohjaaminen tulee Helsingille halvemmaksi kuin päivähoitopaikan tarjoaminen. Tästä kotihoitoon kannustavasta näkökulmasta keskustellaan minusta aivan liian vähän. Jatka lukemista

Uusi näkökulma varhaiskasvatuksen maksuttomuuteen: Lapsen oikeus huolenpitoon

Maksuttomasta varhaiskasvatuksesta on tullut monen poliitikon lemmikki. Tarvetta perustellaan varhain aloitetun tavoitteellisen pedagogisen kasvatuksen tehokkuudella ja lasten elämänkestävällä menestyksellä. Varhaiskasvatuksen onkin tutkimuksissa todettu tasoittavan lähtökohtia etenkin niillä lapsilla, joiden kasvuympäristössä on paljon tervettä kehitystä vaarantavia uhkia. Pedagoginen ja menestykseen tähtäävä näkökulma on kuitenkin vain yksi syy puolustaa maksutonta varhaiskasvatusta. Jatka lukemista

Päivähoito-oikeuden rajaaminen on estettävä

Nykyinen hallitus on sitoutunut rajaamaan lasten oikeutta päivähoitoon siten, että lapset, joiden toinen tai molemmat vanhemmat ovat kotona äitiys-, vanhempain- tai hoitovapaalla, saisivat olla hoidossa vain osa-aikaisesti kuitenkin ”sosiaaliset perusteet huomioivalla tavalla”. Eilen hallituspuolueiden puheenjohtajat sopivat keskenään, että päivähoito-oikeutta rajataan, mutta yksityiskohdista sovitaan myöhemmin.

Jatka lukemista

Vain vahvat saavat päiväkotipaikan?

”Olisiko mitenkään mahdollista, että olisit vielä kotona, kun lapsikin on niin pieni?”

Näin totesi päivähoitoalueen johtaja tutulle, joka haki yksivuotiaalle lapselleen Helsingistä päiväkotipaikkaa.

”Voisitko harkita lapsellesi kerhotoimintaa, kun meillä näitä paikkoja päiväkodissa on niin vähän? Kerhotoiminta sopisi paremmin noin pienelle lapselle”, vastasi toinen johtaja.

”Tarvitsemme miehenne opiskelu- tai työpaikasta todistuksen, muussa tapauksessa emme voi päiväkotipaikkaa lapsellenne järjestää. On niin paljon muita todellisessa tarpeessa olevia, joille ei ole osoittaa paikkaa”, totesi kolmas johtaja.

Subjektiivista päivähoito-oikeutta on jäljellä Suomessa vielä muutama kuukausi, mutta Helsingin näkökulmasta näyttää siltä, ettei se ole toteutunut täysimittaisena tähänkään asti.

Jatka lukemista

Yhdenvertaisuuden huomioiminen ei ole byrokratiaa

Helsingin Sanomat on tällä viikolla ottanut voimakkaasti kantaa Helsingin varhaiskasvatuslautakunnan kesäkuun päätökseen, jonka mukaan maksullisia musiikkileikkikouluja ei tule järjestää Helsingin päiväkodeissa. Tämänpäiväisessä lehdessä ihmetellään pääkirjoitustasolla, miksi varhaiskasvatuslautakunta pyrkii ”tekopyhään tasapäistämiseen”, joka lehden mukaan tarkoittaa sitä, että ”jos kaikki eivät halua, kenellekään ei tarjota” (lihavointi kirjoittajan). Jos yhdenvertaisuuden ymmärtäminen on näin heikoissa kantimissa, on paikallaan tähdentää, mitä käsitteellä tarkoitetaan.

Jatka lukemista

Subjektiivinen päivähoito-oikeus on kaikkien lasten oikeus

Päivähoito nousee tasaisin väliajoin kiivaaksi yhteiskunnalliseksi keskustelunaiheeksi. Useimmiten keskustelu jakautuu päivähoidon ja kotihoidon rintamiin. Tässä keskustelussa perhe on usein näyttämö, jossa on hyvinvoivat vanhemmat ja lapset. Tässä normiperheessä on aikaa, rakkautta, toimeentuloa ja halua kasvattaa oikein. Keskustelusta unohtuvat sen sijaan helposti ne lapset, joille arki kotona ei ole helppoa ja joiden perheissä ongelmat kasautuvat.

Tutkimukset osoittavat kiistatta, että kaikki lapset hyötyvät laadukkaasta varhaiskasvatuksesta ja hyvästä opetuksesta. On myös joukko lapsia, jotka hyötyvät tästä erityisen paljon. Heille päivähoito on paitsi ongelmia ehkäisevää myös niitä korjaavaa palvelua. Subjektiivinen päivähoito-oikeus on taannut palvelun, joka ei erottele tai leimaa. Jatka lukemista