Arvoisa puhemies,
Tasan vuosi sitten kun tässä salissa iltamyöhään käytiin lähetekeskustelu Uudenmaan sulusta, joka oli toimenpiteenä Suomen historiassa hyvin poikkeuksellinen, keskityin puhumaan perusoikeuksista. Niin teen myös tänään. Meillä on nyt käsittelyssä esitys, joka kajoaa vielä rajummin perusoikeuksiin kuin Uudenmaan sulku.
On täysin selvää, että me kaikki suhtaudumme koronapandemiaan äärimmäisellä vakavuudella. Sen osoittaa pelkästään jo se, että käytännössä kaikki hallituksen esittämät rajoitustoimet ovat menneet perustuslakivaliokunnasta läpi, kunhan vain esitykset on huolella valmisteltu.
Mutta tässä keskustelussa ei ole kyse kilpailusta sen suhteen, kuka meistä suhtautuu vakavimmin itse pandemiaan. Tässä esityksessä ja sen arvioinnissa on kyse ennen kaikkea siitä, ovatko juuri nämä valitut keinot kaikkein tehokkaimpia pandemian torjunnassa juuri nyt.
Meidän tulee näin poikkeuksellisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa olla tästä aivan varmoja. Lisäksi meidän on saatava kattavat arviot siitä, että rajoitustoimien kriteerit välttämättömyydelle, tarkkarajaisuudelle ja oikeasuhtaisuudelle täyttyvät. Ei siis riitä, että kapeasti tarkastelisimme vain nyt esitettyä liikkumisrajoitusta, vaan meidän on kattavasti arvioita sen kaikkia vaikutuksia. Tämän lisäksi meidän on arvioitava kattavasti vaihtoehtoisia toimia. Mitä kaikkea me olisi voitu tehdä ennen kuin näin viimesijaiseen toimeen ryhdytään? Itse näen, että juuri tämä asia on se, johon eduskunnan tulee nyt kiinnittää erityistä huomiota. Onko vaihtoehtoiset mallit kontaktien vähentämiseen esitetty ja arvioitu huolella? Hallituksen esityksen perustelut ovat juuri tältä osin mielestäni harmillisen ohuet. Jatka lukemista