Koulutuksen tasa-arvo on hyvinvointivaltion perusta

Arvoisa puhemies,
Pohjoismaisen hyvinvointivaltion keskeinen idea on pitkään ollut se, ettei se turvaa vain eniten hädässä olevien arkea vaan tarjoaa puitteet sellaiselle elämälle, jossa mahdollisimman harva putoaa turvaverkkojen ulkopuolelle. Hyvinvointivaltion ideaan kiteytyy myös ymmärrys siitä, etteivät ihmiset ponnista samalta lähtöviivalta. Elämään vaikuttavat olosuhteet eivät ole vapaasti valittavissa.

Kuulun sukupolveen, joka on jäämässä kaikkein korkeimmin koulutetuksi. Elinaikanani suomalaista varhaiskasvatusta ja peruskoulujärjestelmää on tultu ihailemaan kaikista mahdollisista maailman kolkista asti.

Me voimme vieläkin olla ylpeitä maailman parhaimmista opettajista ja tasavertaisen laadukkaista kouluista. Maksuton korkeakoulu on kullanarvoinen asia. Ei pidä unohtaa sitäkään, että meillä on edelleen vankalla pohjalla oleva koulutusjärjestelmä. Jatka lukemista

Viisas yhteiskunta satsaa koulutukseen!

Näin toistin vaalikentillä tänä keväänä kerta toisensa jälkeen. Ja nyt se on totta: Koulutuspolitiikan suunta Suomessa muuttuu dramaattisesti! Yli kahden vaalikauden jälkeen Suomessa on pian vasemmistolaisin hallitus naismuistiin, joka investoi koulutukseen hyvin merkittävästi ihan jokaisella koulutusasteella.

Vaikka monet poliitikot puhuvat kauniisti koulutuksen merkityksestä ja on tehnyt lupauksia koulutuksen määrärahojen nostamiseksi, on koulutuksesta leikattu vuosikausia ja runsaasti. Suomen Kuvalehden laajan koulutusartikkelin (SK 21.3.2018) mukaan vuodesta 2011 alkaen leikkaukset ovat vieneet koulutuksesta puolitoista miljardia varhaiskasvatuksesta lähtien.

Viime hallituksen koulutusleikkaukset jättivät niin korkeakoulut kuin ammatilliset oppilaitokset kylmiksi. Samaan aikaan tuoreimmat tilastot ja kansainväliset tutkimukset osoittavat, että suomalaisten osaamistaso on laskussa ja 1970-luvun lopulla syntyneet ovat jäämässä Suomen korkeammin koulutetuksi ikäluokaksi. Vaille toisen asteen tutkintoa jää 16 prosenttia ikäluokasta. Työelämässä on puolestaan jopa 600 000 ihmistä, joiden perustaidot eivät vastaa työelämän vaatimuksiin. Tällainen kehitys ei ole kenenkään etu. Jatka lukemista