Oppivelvollisuus edistää nuoren oikeutta koulutukseen

Arvoisa puhemies, 

Olemme nyt todella historiallisen hetken äärellä. Teemme keskellä lähihistorian vaikeinta kriisiaikaa merkittävän koulutuksellista tasa-arvoa lisäävän uudistuksen kun pidennämme oppivelvollisuutta 18-ikävuoteen. Tämä uudistus on aivan välttämätön, jotta osaamis- ja koulutustaso Suomessa nousevat. Koulutustaso on merkittävällä tavalla yhteydessä työmahdollisuuksiin, tulotasoon, hyvinvointiin ja terveyteen. Tällä uudistuksella edistämme lapsen oikeutta koulutukseen ja lisäämme yhdenvertaisuutta.

Arvoisa puhemies,

Köyhyys ja taloudellinen eriarvoisuus ovat asioita, jotka ovat lasten ja nuorten näkökulmasta monesti aikuiskatseiden ulottumattomissa. Se ilmenee nuorten keskuudessa esimerkiksi hienovaraisena ulossulkemisena, kun vaatteita ja tavaraa ja niiden puutetta arvioidaan esimerkiksi ystävyyden ehtona. Räikeimmillään taloudellinen eriarvoisuus pudottaa lapsia ja nuoria esimerkiksi koulutuksen ulkopuolelle ja kaventaa siten merkittävällä tavalla mahdollisuuksia hyvään elämään. Nuori joutuu usein kantamaan taloudellista taakkaa piilossa muilta, sillä vähävaraisuus on edelleen monelle asia, jota hävetään syvästi. Niin ei tietenkään pitäisi olla. Hyvinvointivaltion ideana on juuri se, että me otamme mukaan kaikki.

Jo muutama vuosi sitten maksutonta toisen asteen opiskelua vaatineen kansalaisliikkeen mukaan Sipilän hallituksen täsmäkohdennuksella, eli ns oppimateriaalilisällä, ei puututtu niihin keskeisiin rakenteellisiin ongelmiin, jotka liittyvät oppimateriaalien hankkimiseen. Esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa työväline- ja vaatehankinnat koskevat nimenomaan opintojen alkuvaihetta, eikä joka kuukausi tuleva oppimateriaalilisä korjaa siis ongelmaa.

On tärkeää huomata, että oppimateriaalilisä kohdentuu tällä hetkellä vain kaikkein pienitulosimpien perheiden opiskelijoille. Oppimateriaalilisää eivät saa ne alle 20-vuotiaat, jotka saavat muutoinkin korkeinta mahdollista opintotukea, eli täysi-ikäiset itsenäisesti asuvat opiskelijat.  Maksuttomien oppimateriaalien antaminen parantaa siten myös itsenäisesti asuvien 18-19-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden taloudellisia edellytyksiä opiskeluun. Oppimateriaalien maksuttomuus jatkuu siis uudistuksen jälkeen sen kalenterivuoden loppuun, kun henkilö täyttää 20 vuotta.

Arvoisa puhemies, 

Suomessa on pidetty tärkeänä, että koulutusjärjestelmä takaa etenemisen mahdollisuudet kaikille. Tämän takaa parhaiten maksuton koulutus kaikille. Se on paljon tehokkaampi ja oikeudenmukaisempi tapa kuin leimaava ja byrokraattinen tuki pienituloisille. Maksuton toinen aste takaa parhaiten sen, että toisesta asteesta ei tule pullonkaulaa, joka estää etenemisen eteenpäin korkeakouluun. On outoa, että vaikka korkeakoulutuksessa oppikirjat voi yleensä hakea lainaksi kirjastosta, toisella asteella oppimateriaalit maksavat. Hyvinvointivaltiossa ei ajatella, että on rahan tuhlausta maksaa oppimateriaalit kaikille lapsille. 

Kun suomalaista koulutusjärjestelmää on viime vuosikymmeninä kehitetty, lähtökohtana on ollut koko kansa. Suomen malli onkin onnistunut tasa-arvoisemman yhteiskunnan rakentamisessa paremmin kuin ne maat, joissa on enemmän tarveharkintaisuutta pienituloisille. Suomalaisen hyvinvointimallin vahvuus nostettiin esiin asiantuntijatyöryhmän raportissa, jossa pohdittiin keinoja tasa-arvon ja hyvinvoinnin vahvistamiseen koronakriisin aikana ja sen jälkeen. 

Arvoisa puhemies, 

Taantumukselliset voimat ovat ennenkin vastustaneet tasa-arvoa tuovia uudistuksia, kuten kaikille yhteistä maksutonta perusopetusta, mutta tästä vastustuksesta huolimatta pitää olla rohkeutta, näkemyksellisyyttä ja unelmia tehdä pitkälle tulevaisuuteen katsovia uudistuksia, jotka saattavat saada laajaa ja ehkä maailmanlaajuistakin tunnustusta vasta vuosien päästä.

Puheenvuoro oppivelvollisuusuudistusta koskevassa eduskunnan lähetekeskustelussa, 3.11.2020.

Vastaa