Kuka avaisi vanhustenhoidon oven Helsingissä?

Tein elokuussa 2016 aloitteen, että sosiaali- ja terveysvirasto järjestäisi kaikille Helsingin luottamushenkilöille mahdollisuuden tutustua kaupungin vanhuspalveluihin. Tämä olisi tietysti vapaaehtoista, ja aloitteen tarkoituksena oli rohkaista poliittisia päättäjiä tutustumaan vanhuspalveluiden arkeen. Tampereella vastaava aloite toteutettiin viime vuonna, ja Super järjesti hiljattain kansanedustajille saman mahdollisuuden. Nämä tutustumiset ovat olleet kävijöilleen silmiä avaavia. Olen erittäin iloinen siitä, että vanhusneuvosto lausunnossaan kannattaa lämpimästi aloitettani. Jatka lukemista

Uusi näkökulma varhaiskasvatuksen maksuttomuuteen: Lapsen oikeus huolenpitoon

Maksuttomasta varhaiskasvatuksesta on tullut monen poliitikon lemmikki. Tarvetta perustellaan varhain aloitetun tavoitteellisen pedagogisen kasvatuksen tehokkuudella ja lasten elämänkestävällä menestyksellä. Varhaiskasvatuksen onkin tutkimuksissa todettu tasoittavan lähtökohtia etenkin niillä lapsilla, joiden kasvuympäristössä on paljon tervettä kehitystä vaarantavia uhkia. Pedagoginen ja menestykseen tähtäävä näkökulma on kuitenkin vain yksi syy puolustaa maksutonta varhaiskasvatusta. Jatka lukemista

Pormestariston palkkojen oltava kohtuullisuuden rajoissa

Tein kaupunginhallituksen johtamisen jaostossa esityksen ennen joulua, jonka mukaan kaupunginjohtajan esitystä olisi muutettu niin että tulevien apulaispormestareiden ja pormestarin palkkoja olisi madallettu (apulaispormestareille 6500 e/kk plus kuntalain nojalla kokouspalkkiot ja pormestarille 9000 e/kk plus kokouspalkkiot). Esityksemme perustuu suoraan kansanedustajien ja ministeriöiden palkkio- ja palkkatasoon. Lisäksi esitin, että pormestariston autoetu poistetaan, sillä heillä on virka-auto käytössä työajalla. Uusin esitykseni tänään täällä valtuustossa. Jatka lukemista

Helsinki ei voi pestä käsiään Guggenheimin ihmisoikeusrikkomuksista

Mikään muu kuntapoliittinen kysymys ei ole herättänyt yhtä suurta huomiota mediassa valtuustourani aikana kuin Guggenheim, ja sitä on vaikea välillä ymmärtää. Toivoisin, että yhtä suuri tarmo ja kiinnostus, suunnattaisiin esimerkiksi siihen, miten epäoikeudenmukaisesti taiteen perusopetus kaupungissamme jakautuu, mikä osaltaan vaikuttaa siihen, että perheiden sosioekonominen tausta edelleen vaikuttaa voimakkaasti siihen, päästäänkö taidetta ja kulttuuria edes pienestä pitäen harrastamaan. Tämä puolestaan vaikuttaa siihen, miten taiteen ja kulttuurin merkityksestä yleisesti keskustellaan ja kuinka lujasti se on sidoksissa luokkaan. Jatka lukemista

Säilytetään Vartiosaari!

vartiosaariArvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Tutustuin Vartiosaareen ensimmäisen kerran loppukesällä 2004. Muistan hetken hyvin. Olin vastarakastunut ja soudin lemmittyni kanssa Björknäsin huvilalle osallistuakseni yhteisen perheystävän syntymäpäiväjuhlille. Huvilalle, joka silloin oli Kirjailijaliiton käytössä, nykyään aktiivisen asukasyhteisön vuokraamana. Nykyään tuo Björknäsin huvila on helsinkiläisten loma- ja virkistysyhdistyksen käytössä. Huvilaa käyttää 56 helsinkiläistä perhettä yhteisesti. Jatka lukemista

Arvovaltakysymys 1,6:n prosentin tähden

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, arvoisat kaupunkilaiset lehtereillä ja kotikatsomoissa,

Haluan vasemmistoliiton valtuustoryhmän puolesta lausua vielä muutaman sanan itse yleiskaavaprosessista ja varsinkin viher- ja virkistysalueiden tärkeydestä.

Me vasemmistoliiton valtuustoryhmässä kannatamme yleiskaavaa Keskuspuistoon osoitettua rakentamista lukuunottamatta. Julkisuudessa on esitetty mitä hurjimpia väitteitä, että haluamme kaataa kaavan ja mitä vielä. On hurjaa, kuinka luonnon- ja virkistysalueiden suojelun kannalta merkittävästä, mutta sinänsä teknisesti pienestä asiasta, on kasvanut puolueita horjuttava arvovaltakysymys. Me olemme neljä kuukautta aktiivisesti pyrkineet neuvottelemaan asiasta, jotta olisimme löytäneet yhteisen ratkaisun, jonka avulla Keskuspuisto olisi voitu suojella. En vielä tähän iltaan mennessä ole onnistunut ymmärtämään, miksi Keskuspuistoon halutaan niin pakonomaisesti rakentaa. Jatka lukemista

Miksi Helsinki ei valitse kansliapäälliköksi pätevintä hakijaa?

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Johtamisjärjestelmän tarkoituksena oli erottaa poliittinen valta ja virkamiesvalta toisistaan. Me vasemmistoliiton valtuustoryhmässä olemme joka käänteessä tällä valtuustokaudella nostaneet esille kuinka ongelmallinen nykysysteemi on ollut, jossa apulaiskaupunginjohtajat ovat mukavirkamiehiä.

Mutta mitä nyt tapahtuukaan kun meillä on ensimmäinen uuden järjestelmän virantäyttö käynnissä – prosessi on täysin politisoitunut? Millään muulla tavalla en voi ymmärtää sitä, että virantäytössä halutaan nyt ohittaa kaikilla mittareilla huomattavasti pätevin ehdokas, eli Ritva Viljanen? Olemmeko me täällä valtuustossa oikeasti valmiita menemään näin pitkälle tietäen, että edessä on syrjintäolettama ja valtuusto siten on tekemässä laittoman päätöksen? Jatka lukemista

Valtuustoaloite virkamiesten ja luottamushenkilöiden jalkauttamiseksi vanhuspalvelukentälle

Helsingin kaupungissa toteutetaan parhaillaan laajaa ikäihmisten palvelurakenneuudistusta, jonka tarkoituksena on painottaa ikääntyneiden palvelu- ja kotihoitoa laitoshoidon sijaan. Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa huomautettiin kuitenkin kesäkuussa 2016, että erityisesti muistisairauden edetessä kotona asuminen ei välttämättä ole turvallinen ja inhimillisesti katsoen paras vaihtoehto, eikä arviointikertomuksen tulosten mukaan Helsingin kaupunki ole pystynyt turvaamaan hyvän hoidon toteutumista muistisairaille. Lisäksi arviointikertomuksessa todetaan, että ”muistisairaat tarvitsevat erityisesti muistisairaille suunnattuja, muunneltavia palveluasumisen vaihtoehtoja ja ympärivuorokautista hoitoa sairautensa eri vaiheissa.”

Vanhusten kotihoidon lisääminen ja nykyinen tila ovat asioita, joista ei julkisuudessa paljon puhuta, mutta jotka huolettavat erityisesti kotihoidossa olevia asiakkaita, lähiomaisia ja työntekijöitä. Huolta lisää se, että monella Helsingin kaupungin luottamushenkilöllä ja virkamiehellä ei ole ajankohtaista kosketusta vanhustenpalveluiden kenttään.

Jatka lukemista

Kuntavaaleista 2017 lähtien kaupunkilaiset saavat päättää, kuka Helsinkiä johtaa

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Olen ollut Helsingin kaupunginvaltuutettuna pian kolme ja puoli vuotta. Se on todella lyhyt aika moneen täällä istuvaan konkarivaltuutettuun verrattuna, mutta aika nopeasti olen syöksynyt kuntapolitiikan syövereihin niin, että ulkopuolisen asemasta on enää vaikea arvioida, miltä politiikka näyttää ulospäin.

Monet meistä ovat kuitenkin edelleen sitä mieltä, että ruminta Helsingin kuntapolitiikassa ovat nimenomaan olleet epäselvät valintaprosessit liittyen apulaiskaupunginjohtajien pesteihin, jotka ovat leikisti virkamiespaikkoja, mutta eivät sitten kuitenkaan. Pienemmät ryhmät ja me keskisuuret (huom, huom!), olemme katsoneet vierestä, kun paikkoja on diilailtu kepulikonstein milloin milläkin perusteella. Systeemin hämäryys ei ole ollut eduksi kenellekään, vaan se on syönyt poliittista luottamusta meiltä kaikilta. Kaupunkilasten silmissä olemme kaikki olleet osa tätä mätää tuolileikkiä. Pormestarimalli korjaa vihdoin tämän epäkohdan, ja se on meille kaikille vain positiivinen asia. Mutta positiivinen asia se on ennen kaikkea demokratian kannalta. Kuntavaaleissa 2017 kaupunkilaiset saavat aidosti vaikuttaa siihen, ketkä tätä kaupunkia johtavat. Pormestarimalli myös erottaa virkamiesvallan ja poliittisen vallan toisistaan ja tekee päätöksenteosta läpinäkyvämpää – mutta vain jos me poliitikot huolehdimme käytännössä, että näin myös tapahtuu. Jatka lukemista

Nuorten asunnottomuus kasvava ongelma Helsingissä – merkittävä osa ilmiöstä jää piiloon

Viime vuonna nuorten asunnottomuutta tarkastelleen tutkimuksen mukaan vain kolmasosa asunnottomista nuorista on virallisesti rekisteröity asunnottomiksi. Suurin osa nuorten asunnottomuudesta jää siis piiloon. Osiltaan tätä selittää se, että vailla omaa asuntoa olevat nuoret asuvat usein tuttavien ja perheenjäsenten luona. Lisäksi nuorten siirtymiä kuvaa yleisesti muutto pois kotoa opiskelemaan, ja huonon taloudellisen tilanteen takia takaisin vanhempien luo, jos mahdollista. Myös nuorten kynnys hakeutua majoituspalveluihin on hyvin korkea. Nuorten asunnottomuutta tarkastellessa tulee huomioida myös se asumisen epävarmuutta kuvaava trendi, että nuoret muuttavat yhä myöhemmin pois kotoa. Monen nuoren kohdalla päätös jäädä asumaan vanhempien luo johtuu epävarmasta taloudellisesta tilanteesta.

Surullista on, että nuorten asunnottomuus on kaikilla mittareilla noussut. Tietokeskuksen tutkija Jeremias Kortelainen kysyykin aiheellisesti artikkelissaan, ”ovatko asunnottomuuden ehkäisyyn suunnatut toimenpiteet auttaneet asumisongelmaisia nuoria mitenkään”. Minusta meidän tulee suhtautua tähän kysymykseen vakavasti Helsingissä, jossa nuorten asunnottomuus on isompi ongelma kuin missään muualla maassa. Jatka lukemista