Tuoreen kansanedustajan kiitos!

Nyt vaalitulos on vahvistettu ja minut on valittu Helsingistä eduskuntaan. Valtavan iso kiitos luottamuksesta! 

Näissä vaaleissa Vasemmisto teki koko maassa vaalivoiton. Se on ensimmäinen sitten eduskuntavaalien 1995. Helsingissä Vasemmistoliitto on saanut kolme eduskuntapaikkaa viimeksi vaaleissa 1979. Nyt tästäkin luvusta tehtiin totta!

Olen mielettömän kiitollinen kaikille teille äänestäjille, tukijoukoille ja tukiryhmässä uurastaneille. Kaikille teille, jotka olette uhranneet vapaa-aikaanne kampanjani eteen. Olette puhuneet väsymättömästi ehdokkuuteni puolesta, heränneet aamuvarhain jakamaan kanssani esitteitä asemille ympäri Helsinkiä, luukuttaneet postilaatikoita, järjestäneet tilaisuuksia, tukeneet, tukeneet ja tukeneet. Kiitos myös teille kaikille, jotka tsemppasitte kadulla, tulitte juttelemaan, ja jakamaan ajatuksianne. Se oli äärettömän arvokasta.

Lupaan tehdä kaikkeni, jotta olen teidän kaikkien luottamuksen arvoinen. Tulen puolustamaan tinkimättömästi ihmisoikeuksia, hyvinvointivaltiota ja kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa kaikessa poliittisessa työssäni eduskunnassa!

Kiitos 

Suomi sahaa koulutusoksaa, jolla istuu

Suomen menestys rakentuu vahvalle koulutukselle. Se on se vahva oksa, jolla koko yhteiskuntamme istuu. Edelliset hallitukset ovat kuitenkin tehneet oikein justeerivoimin töitä sahatakseen tämän oksan altamme.

Suomessa koulutuspolitiikkaa ajatellaan erillisenä tiedepolitiikasta. Tarkoituksenmukaisempaa olisi suunnitella koulutuspolitiikkaa kokonaisuutena alkaen varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta päätyen ammatilliseen ja yliopistolliseen korkeakoulutukseen sekä tieteeseen ja tutkimukseen.

Kaksi viimeistä hallitusta on leikannut koulutuksesta ja tieteestä lähes puolitoista miljardia euroa. Kataisen (kok) ja Stubbin (kok) hallitus leikkasi erityisesti ammattikorkeakoulutuksesta. Sipilän (kesk) hallitus leikkasi etenkin yliopistoilta ja ammattikoulutuksesta yhteensä noin 900 miljoonaa euroa. Suomen panostukset koulutukseen ja tutkimukseen vaikuttavat heikkenevän myös suhteessa muihin OECD-maihin. Jatka lukemista

Ilmastonmuutosta ei torjuta ilman eläinten oikeuksia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta

Luonnon monimuotoisuuden hupenemisesta ja kuudennesta sukupuutosta puhutaan aivan liian vähän ilmastonmuutoksen yhteydessä. Kuitenkin myös siitä on kyse. Lajeja katoaa tällä hetkellä maapallolta jopa tuhat kertaa luonnollista sukupuuttotahtia nopeammin.

Viime vuoden lopulla BirdLife International kertoi, että pelkästään tämän vuosikymmenen aikana kahdeksan lintulajia on kuollut sukupuuttoon. Lajituho johtuu Etelä-Amerikan laajoista metsänhakkuista. Ihmisen elintavat vauhdittavat nyt kuudetta massasukupuuttoaaltoa.

Kaikista maailman linnuista noin 70% on kana- ja broilerituotantoeläimiä ja vain noin 30% luonnonvaraisia lintuja. Nisäkkäistä luonnonvaraisia on enää vain 4 %. Kotieläimiä kuten karjaa on 60% ja ihmisiä on 36%. Ei ihan se kuva, mikä näyttäytyy luontodokumenteissa. Jatka lukemista

Huumausainepolitiikka kaipaa uusia näkökulmia ja toimijoita

Huumausaineet, huumeita käyttävät ihmiset ja huumeiden käyttöön liittyvät ongelmat ovat nousseet Suomessa vilkkaaseen julkiseen keskusteluun yli vuosikymmenen tauon jälkeen. Huumausainepolitiikkaamme muutettiin radikaalisti 2000-luvun vaihteessa ja nyt siihen kohdistuu jälleen muutospaineita ja -toiveita, kuten käytön rankaisemisesta luopuminen, huumeiden testauksen salliminen sekä käyttöhuoneet.

Uusien näkökulmien tuominen keskusteluun on kuitenkin usein hankalaa. Asiantuntijaksi huumekysymyksissä hyväksytään edelleen useimmiten poliisi, lääkäri tai päihteiden käytön lopettanut ihminen.

Nämä ovat tärkeitä näkökulmia, mutta rajaavat keskustelua vain tiettyihin teemoihin, kuten käytön rajoittamiseen ja lopettamiseen. Ulkopuolelle jäävät esimerkiksi huumeita aktiivisesti käyttävät ihmiset ja heidän näkemyksensä toimenpiteistä, jotka voisivat auttaa heitä. Jatka lukemista

Tulevan hallituksen on toteutettava ihmisoikeusperustainen translakiuudistus

Vaikka Suomi on sitoutunut kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja niiden edistämiseen, Sipilän hallitus ei useista huomautuksista huolimatta edistänyt nykyistä, sukupuolen juridista vahvistamista koskevaa lainsäädäntöä ihmisoikeuksien mukaiseksi. Suomi on ainoa Pohjoismaa, joka ei kunnioita transihmisten itsemääräämisoikeutta, yksityiselämän suojaa ja oikeutta henkilökohtaiseen koskemattomuuteen.

Niin kauan kuin poliitikot välttelevät päätöksentekoa ja ummistavat silmänsä ihmisoikeusloukkauksilta, suomalaiset transihmiset joutuvat yhä uudelleen mahdottomien valintojen äärelle. Tämä ei ole oikein. Siksi translaki on uudistettava pikaisesti ensi hallituskaudella. Alla avaan hieman tarkemmin, mistä tarkalleen ottaen on kyse. Jatka lukemista

Annetaan työllistyneille turvapaikanhakijoille mahdollisuus

Melko tasan vuosi sitten Sipilän hallitus julkaisi maahanmuuttopoliittisen ohjelman. Sen tarkoitus oli edistää työvoiman maahanmuuttoa ja sitä tukevaa kotoutumista ja hyviä väestösuhteita eri ryhmien välillä. Tavoitteena oli myös hyödyntää nykyistä tehokkaammin maassa jo asuvien maahanmuuttajien työvoima- ja osaamispotentiaalia.

Mutta kuinka kävikään? Helmikuun lopussa hallitus onnistui runnomaan läpi sarjan lakimuutoksia, jotka heikentävät turvapaikanhakijoina tänne tulleiden asemaa entisestään. Järjestöt ja asiantuntijat vastustivat lakimuutoksia ja perustelivat kantansa. Vasemmistoliitto, vihreät ja rkp äänestivät asiantuntijanäkemysten mukaisesti. Julkisuudessa käydyssä keskustelussa jätettiin aivan liian vähälle huomiolle Suomen talouden ja erityisesti yhteiskuntarauhan näkökulmasta olennainen asia: työ. Jatka lukemista

Ilmastonmuutosta ei torjuta nykyisen elämäntavan kevytversiolla

Joka vuosi käytämme yli kolme kertaa niin paljon luonnonvaroja kuin kestävä taso sallisi. Nykyisellä tavaroiden ja energian tuotannolla ja kulutuksella ilmasto lämpenee niin nopeasti, että kriittinen 1,5 asteen nousu näyttää vääjäämättömältä. Tarvitsemme nopeasti uuden tavan ajatella ja toimia: miten rakennamme hyvinvointia niin, ettemme samalla jatkuvasti ylitä ympäristön kantokykyä ja käytä tulevien sukupolvien hyvinvointia?

Sillä sitä me teemme juuri nyt. Me varastamme nuorilta. Ruotsalainen 16-vuotias koululainen Greta Thunberg syyttää oikeutetusti tämän päivän päättäjiä toimettomuudesta pysäyttää ilmaston lämpeneminen. Eikä Greta ole ainoa. Nimenomaan nuori sukupolvi on syystä pettynyt aikuisen sukupolven kyvyttömyyteen ottaa ilmastonmuutos vakavasti. Ilmastonmuutos on tutkimustenkin mukaan nuorten suurin tulevaisuuteen liittyvä huoli. Jatka lukemista

Oikeus oppikirjoihin on myös elämänkatsomustiedon opiskelijoilla

Helsingissä elämänkatsomustiedon oppilaita on tällä hetkellä noin 8 000. Et-opiskelijoiden määrä peruskouluissa on noussut tuhansilla viime vuosina, mutta voimakkaasta kasvusta huolimatta elämänkatsomustiedon oppilaat opiskelevat edelleen lähinnä omien muistiinpanojen varassa.

Kun olen kysynyt koulutus- ja kasvatuksen toimialalta syytä kirjattomuuteen, olen saanut vastaukseksi muun muassa, että elämänkatsomustiedon opiskelun luonteeseen kuuluu keskustelevuus ja kirjattomuus. Kirjattomuutta on perusteltu myös sillä, ettei peruskoulun elämänkatsomustiedon opetuksen oppikirjoja ole saatavilla. Tämä argumentti ei ole pätevä tällä hetkellä, sillä uusia peruskoulun opetussuunnitelman mukaisia alakoulun ja yläkoulun et-oppikirjoja on kuitenkin ilmestynyt vuonna 2018 ja 2019 alussa. Jatka lukemista

On aika pysäyttää tasa-arvon taantuma!

Esikoulu-ikäisenä, vuonna 1982 osallistuin äitini ja pikkusiskoni kanssa päivähoitoliikkeen tempaukseen eduskunnassa. Kaulassani roikkui kyltti ”Haluan turvallisen hoitopaikan!” Tuolloin päivähoitopaikan saaminen oli kiven takana.

Kamppailu subjektiivisen päivähoito-oikeuden puolesta kesti vuosikymmeniä. Se on yksi osoitus siitä, kuinka naiset sukupolvien ketjussa ovat tehneet töitä sukupuolten tasa-arvon eteen. Me unohdamme helposti edellisten sukupolvien ponnistelut. Se on sääli, sillä työ tasa-arvoisemman yhteiskunnan puolesta saa voimaa siitä, kun muistamme mitä naiset ennen meitä ovat tehneet paremman tulevaisuuden eteen. Jatka lukemista

Kansalaisaloite ansaitsee arvokkaamman kohtelun

Viime päiviin asti Suomen eduskunta on kunnioittanut kansalaisaloitteita käsittelemällä ne asiallisesti. Ja hyvä niin, sillä kansalaisaloitteen avulla yhä useampi on voinut osallistua poliittisen asialistan laatimiseen ja vaikuttaa siihen, mitä asioita edustuksellisessa instituutiossa käsitellään ja mistä julkisuudessa keskustellaan.

Mutta kun valiokunnassa hylätään aloite maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta yhden väärän sanan vuoksi, tai kun eduskunnan käsitellessä kansalaisaloitetta aktiivimallin kumoamiseksi salissa ei ole paikalla yhtäkään hallituspuolueen edustajaa, lähetetään kansalaisille viesti, ettei heidän osallistumisensa ole kunnioittavan käsittelyn arvoista. Jatka lukemista

Jos rakastat

Rakkaus. Ei ole varmaan mitään muuta aihetta elämässä, jonka sisältöä ihmiset miettisivät yhtä paljon. Ei ole muuta kysymystä kuin ehkä elämän tarkoitus itsessään, jonka edessä ihmiset tuntevat samanlaista sanoinkuvaamatonta onnea, surua, autuutta.

Usein ajattelemme, että rakkaus on romanttista rakkautta, mutta minusta se on paljon muuta. Se on elämää kannatteleva voima, joka toteutuu ystävyydessä, perheen parissa, hoivassa. Rakkauteen ei kuulu vallan väärinkäyttöä, alistamista tai väkivaltaa. Rakkautta ei ole olemassa ilman luottamusta, hoivaa, tunnetta, sitoutumista ja kunnioittamista. Jos haluamme oppia rakastamaan, meidän pitää oppia sekoittamaan näitä eri rakkauden aineksia. Jatka lukemista

Kasvisruoka joukkoruokailun lähtökohdaksi

Ruoka aiheuttaa neljäsosan ilmastonmuutosta kiihdyttävistä päästöistä. Vaikutus on yhtä suuri kuin liikenteellä. Ilmastopolitiikassa liikenteen ja energiantuotannon haitallisten vaikutusten vähentämisessä on päästy vauhtiin, mutta ruokatuotannossa laahataan pahasti perässä.

Lihantuotannossa ja naudan, sian ja broilerin lihan syömisessä ei ole kyse vain tehotuotannon ongelmista ja eettisistä kysymyksistä, vaan myös siitä että lehmä on lehmä ja se tarvitsee laidunmaata. Se taas kuluttaa ympäristöä, ja hiilijalanjälki on merkittävä. Mutta lihantuotannolla on myös suuri vesijalanjälki, ja merkittävä osa Suomen vesijalanjäljestä syntyy ulkomailla. Jatka lukemista