Velaton tulevaisuus on jokaisen nuoren oikeus

On erittäin tervetullutta, että eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun yksityisestä velkaantumisesta. On nimittäin niin, että velka tässä salissa usein kääntyy tarkoittamaan yksinomaan valtionvelkaa ja sen varsin populistista käsittelyä. Tässä yhteydessä unohtuu usein myös se tosiseikka, että nimenomaan yksityinen, kotitalouksien velkaantuminen on kasvanut voimakkaasti 1990-luvun lopulta alkaen.

Velkaantumista käsitellään harvoin sukupolvinäkökulmasta. Tässä yhteydessä olen huolissani erityisesti nuorten velkaantumisesta. Varhainen velkaantuminen riistää nuorelta tulevaisuudennäkymät ja se on erityisen suuri riski syrjäytymisen kannalta. Ylitsepääsemättömät velat voivat oleellisesti heikentää nuoren halua ja mahdollisuuksia hakeutua ja kiinnittyä työelämään.

Viime vuosina tehtyjen, ja erityisesti viime hallituksen, poliittisten päätösten vaikutus on selkeästi nähtävissä myös opiskelijoiden velkaantumisessa. Opiskelijoiden velka pieneni 2010-luvulle saakka, mutta on kääntynyt sittemmin kasvuun, kun opintorahaa on leikattu ja opintolainan osuutta opintotuesta kasvatettu. Kelan mukaan toissa vuoden lopulla opintovelallisia oli yli neljäsataa tuhatta, ja heillä oli lainaa keskimäärin 7 800 euroa – summa kasvoi viidenneksen edellisvuodesta. Yli 20 000 euron opintolainat yli nelinkertaistuivat viidessä vuodessa.

Opiskelijat ovat ainoa suuri yhteiskuntaryhmä, jonka oletetaan rahoittavan välttämätön toimeentulonsa lainalla. Vaihtoehtona on käydä opintojen ohessa töissä tai elää alle minimibudjetin (viitebudjetti 1 400 € kuukaudessa), josta asumistuki ja opintoraha eivät pelkiltään kata edes puolta.

Opintovelka on useassa muussakin mielessä eriarvoisuuskysymys. Hyvätuloisten perheiden lapset voivat vanhempiensa avustuksella välttää lainanoton, ja hyväpalkkaisille aloille työllistyvät voivat ottaa lainaa huolettomammin. Pelko velkaantumisesta vaikuttaa matalampien yhteiskuntaluokkien haluun ja mahdollisuuksiin opiskella ylipäätään. Lisäksi iso velka jo nuorena aikuisena seuraa nuorta myöhemmissä elämänvaiheissa ja kaventaa mahdollisuuksia täysivaltaiseen itsenäistymiseen. Opiskelijoiden velkaantumisen raju kasvu ei koske vain opiskelijoiden nykyistä elämänvaihetta, vaan aiheuttaa monille todennäköisesti toimeentulo-ongelmia myös opintojen jälkeen. Siksi velkaantuminen voi pahimmillaan vaikuttaa esimerkiksi itsemääräämisoikeuden, liikkumisvapauden ja sivitystyksellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutumiseen.

Kansainvälisiä esimerkkejä tarkastelemalla voimme arvioida, millaisia seurauksia opiskelijoiden velkaantumisella voi olla. Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa opintovelan määrä on kasvanut huomattavasti viime vuosikymmeninä. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan joka viidestoista yhdysvaltalaisopiskelija on harkinnut jopa itsemurhaa velkataakkansa vuoksi.

Arvoisa puhemies,
Nuorten velkaantuminen on ylipäätään ongelmallista, mutta erityisen järkyttävää on, kun nuoren vanhempi tai muu läheinen on syypää nuoren velkataakkaan. Velkaantuminen saattaa alkaa, kun vanhempi jättää maksamatta nuoren nimiin ottamiaan laskuja tai ottaa tämän nimissä lainaa. Tästä ilmiöstä tiedämme edelleen liian vähän. Ylisukupolvinen velkaantuminen tapahtuu niin, että velkaantuminen tapahtuu vanhemman tai muun läheisen toimesta kun nuoren nimiin otettuja laskuja tai lainoja jätetään maksamatta ja velat realisoituvat lapsen täysi-ikäistyessä. Käytännössä on kyse siis taloudellisesta hyväksikäytöstä, jonka edessä nuoret ovat usein hyvin haavoittuvassa asemassa, sillä kynnys rikosilmoituksen tekemiseen nousee sen mukaan, mitä läheisempi henkilö tekijä on.

Päättäjinä meidän on käännettävä kehityksen suunta ja estettävä nuorison ja nuorten aikuisten joutuminen tahtomattaan velkakierteeseen. Vasemmistoliitto esittää nuorten velkaantumiseen muun muassa seuraavia ennaltaehkäiseviä ratkaisuja:

-Opintotukea ei pidä jatkossakaan heikentää eikä lainapainotteisuutta lisätä opintorahan kustannuksella.

-On luotava valtakunnallinen sosiaalinen luototus, joka mahdollistaa vähävaraiselle henkilölle kohtuuehtoisen luoton. Näin pikavipeille on tarjolla kestävämpi vaihtoehto, mikäli tulee pakottava rahanmeno, kuten tieto- tai kodinkoneen korjaus.

-Pikavippiongelmaan on voitava puuttua myös lainsäädännöllistä kautta. Tutkimuksen mukaan luotonantoyritysten velat ovat 18–34-vuotiaiden velkomustuomioiden yleisin peruste. Kielletään siis myös pikavippien mainostaminen.

-Jos nuori on jo päässyt velkaantumaan, on tärkeää, että opastusta on tarjolla matalalla kynnyksellä mahdollisimman pian kierteen välttämiseksi ikäsensitiivisellä tavalla. Tästä syystä velka- ja talousneuvonnan resursseja onkin parannettava sekä velkajärjestelyyn pääsyä helpotettava nuorille velkaantuneille henkilöille.

(Puheenvuoro eduskunnan täysistunnossa 19.2.2020).

Vesihuollon yksityistäminen estettävä

Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo vaatii hallitukselta pikaisia toimenpiteitä vesihuollon yksityistämisen rajoittamiseksi lainsäädännön keinoin. Hän jätti asiasta eilen 6.2.2020 toimenpidealoitteen eduskunnassa. 

 ‒ Vesi on ihmisoikeus ja jokapäiväinen välttämättömyys. Siksi ei todellakaan ole yhdentekevää, miten vesihuolto on yhteiskunnassa järjestetty, Honkasalo sanoo.  Julkisuudessa on viime viikkoina käyty keskustelua vesihuollon yksityistämiseen liittyvistä riskeistä sen jälkeen kun Jyväskylän kaupunki päätti selvittää kaupungin omistuksessa olevan energia- ja vesiyhtiön Alva-yhtiöt Oy:n myyntiä.

Vaikka Jyväskylän kaupungin aikomus on pitää enemmistöomistus Alva-yhtiöstä itsellään, olisi nyt suunniteltu 30‒40 prosentin myynti yksityiselle omistajalle jo itsessään iso muutos kunnallisen vesihuollon toimintaympäristössä.

‒ Kansainväliset esimerkit kertovat huolestuttavaa kieltä vesihuollon yksityistämisestä. Berliinissä ja Pariisissa yksityistäminen johti mittaviin asiakasmaksujen korotuksiin, ja siellä onkin jo palautettu vesihuolto julkiseen hallintaan, Honkasalo sanoo.  

‒ Vesihuolto on luonnollinen monopoli eikä siitä kannata tehdä bisnestä. Vesi on meidän kaikkien yhteistä omaisuutta.

Vesihuollon yksityistämistä vastustava Vesi on meidän -kansalaisaloite keräsi tammikuun lopussa eduskuntakäsittelyyn tarvittavat yli 50 000 allekirjoitusta vain runsaassa vuorokaudessa. Aloitteessa vaaditaan, että hallitus käynnistää valmistelun sellaisen lainsäädännön luomiseksi, jolla estetään julkisomisteisten vesihuoltotoimintojen myyminen kaupallisille yksityisille toimijoille.
(Tiedote 7.2.2020)

Ryhmäpuhe välikysymyskeskustelussa

Arvoisa puhemies

Raakalaismainen ISIS-järjestö on terrorisoinut Lähi-Itää pitkään ja vuosina 2014-2019 se hallitsi Irakin ja Syrian alueilla niin sanottua kalifaattiaan. Vuoden alussa kurdijoukot valtasivat viimeiset ISISin alueet. Al-Holin leirille koottiin tuolloin yli 70 000 ihmistä, lähinnä naisia ja lapsia. Leirillä on myös noin kymmenen suomalaista naista ja heidän noin 30 lastaan, valtaosa alle kouluikäisiä pikkulapsia.

Jatka lukemista

Vuonna 1982 kaulassani roikkui lappu “Haluan turvallisen hoitopaikan” – tänään puolustin päivähoito-oikeutta eduskunnassa

Vuonna 1982 kaulassani roikkui lappu “Haluan turvallisen hoitopaikan” – tänään puolustin päivähoito-oikeutta eduskunnassa

Kun olin 5-vuotias osallistuin päivähoitoliikkeen mielenilmaukseen tässä talossa äitini ja pikkusisareni kanssa. Tuo lähinnä pienten lasten äideistä koostunut ryhmittymä kamppaili tasa-arvotoimijoiden kanssa sen eteen, että jokaisen lapsen päivähoito turvattaisiin Suomessa. 1980-luvulla päivähoitopaikan saaminen oli miltei mahdotonta.

Sanon usein, että lasten subjektiivinen päivähoito-oikeus oli vuosikymmenten kamppailun tulos ja hienoimpia tasa-arvosaavutuksia Suomessa. Siksi se hetki kun edellinen hallitus päätti kajota tuohon oikeuteen, oli monelle niin järkyttävä.

Varhaiskasvatus on ennen kaikkea lapsen oikeus, joka ei voi muuttua sen mukaan, miten vanhempien työmarkkina-asema muuttuu. On hienoa, että osa kunnista ei lähtenyt rajaamisen tielle, mutta lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ei voi myöskään riippua kotikunnasta. Suomelle ominaista on, että kuntiin on syntynyt omia paikallisia tapoja tukea ja ohjata perheiden lastenhoitoon liittyviä valintoja. Tutkimusten mukaan kuntiin onkin syntynyt omia lastenhoito- ja varhaiskasvatuskulttuureja. Tämä on lasten yhdenvertaisuuden kannalta ongelmallista. Säästösyistä kunnat ohjaavat lapsia kotihoidontuelle, vaikka usein myös nämä lapset hyötyisivät varhaiskasvatuksesta.

Ensi elokuusta lähtien perheet saavat itse valita ja määritellä varhaiskasvatuksen tarpeensa koko maassa. Me hallitusohjelman kirjoittajat olemme sitä mieltä, että perheisiin pitää luottaa, eikä tulla ulkopuolelta määrittelemään, minkälainen oikeus lapsella on varhaiskasvatukseen. Tällä on valtava merkitys yhteiskunnan lapsimyönteisyydelle. Me näemme, että lapsen oikeuksista ei voi säästää.

Vasemmistoliiton tavoitteena on nostaa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ja myös tämän tavoitteen saavuttamisessa subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus on oleellisessa asemassa. Tutkimusten mukaan korkeatasoisesta pedagogisesta varhaiskasvatuksesta hyötyvät kaikki lapset. Erityisen suurta vaikuttavuus on lapsille, joiden kasvuympäristössä on heidän kehittymistään haittaavia tekijöitä, kuten vanhempien päihde- tai terveysongelmia tai puutteita sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Laadukkaan varhaiskasvatuksen on todettu olevan tärkeä, ellei jopa tärkein, myöhempää syrjäytymistä ehkäisevä tekijä.

Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen on tärkeää myös työllisyyden parantamisen näkökulmasta, sillä toimivat ja joustavat varhaiskasvatuspalvelut parantavat erityisesti naisten työllisyyttä. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen ei kuitenkaan yksinään riitä, vaan meidän on mietittävä keinoja, kuinka erityisesti vuorotyötä tekevien pienten koululaisten vanhempien perheen ja työn yhteensovittamista helpotetaan. Erityisesti yksinhuoltajien on vaikea ottaa vuorotyötä vastaan, jos pieni koululainen on jätettävä yöksi yksin kotiin. Onkin hienoa, että sivistysvaliokunta teki tästä lausuman mietintöön.

Sivistysvaliokunnan mietinnössä nostetaan esiin, että varhaiskasvatusoikeuden rajoittaminen on varhaiskasvatuksen työntekijöiden antamien vastausten mukaan lisännyt mm. hallinnollisen työn määrää, työn kuormittavuutta ja lapsiryhmässä tehtävän työn haasteellisuutta. Vanhempien arvioit oikeuden rajaamisesta ovat hyvin kriittisiä. Huolta on aiheuttanut esimerkiksi lasten yhdenvertaisuus sekä lasten vertaissuhteiden pysyvyyden ja lasten ja aikuisten suhteiden pysyvyyden väheneminen. Nämä ovat aivan oleellisia kysymyksiä, kun puhutaan varhaiskasvatuksen laadusta.

Lasten yhdenvertaisuuden takia oli myös hienoa, että sivistysvaliokunta teki mietintöönsä lausuman koskien haavoittuvassa asemassa olevien lasten varhaiskasvatuksen epäselvä tilannetta. Tämä huoli nousi esiin asiantuntijakuulemisissa. Valiokunta lisäsi mietintöön myös tästä lausuman, missä edellytetään, että valtioneuvosto selvittää ja selkeyttää esimerkiksi turvapaikanhakijalasten varhaiskasvatusoikeuden turvaamista.

On erittäin hienoa, että ensi elokuusta lähtien lasten yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen turvataan jälleen lailla, eikä yhtäkään lasta erotella toiseen ryhmään tai varhaiskasvatuksesta ulos vanhempien taustaolosuhteiden vuoksi!

Puheenvuoro eduskunnan täysistunnossa 4.12.2019

Enemmistö osaa kriittisen keskustelun taidon ihmisarvoa kunnioittaen – vain perussuomalaisille se näyttää olevan mahdotonta

Sananvapautta uhataan tällä hetkellä suomalaisessa yhteiskunnassa monin eri tavoin. Kasvava vihapuhe ja verkkoviha rajoittavat varsinkin vähemmistöihin kuuluvien sananvapautta ja demokraattista osallistumista laajasti. Jyväskylän yliopiston tuoreen kuntapolitiikkaa tarkastelleen tutkimuksen mukaan naiset kärsivät vihapuheesta enemmän kuin miehet. Moni ei vihapuheen vuoksi uskalla lähteä ehdolle vaaleihin tai välttää tietoisesti tiettyjä poliittisia aiheita. Erityisesti maahanmuuttoon, yhdenvertaisuuteen ja sukupuolten tasa-arvoon liittyvät kysymykset ovat sellaisia poliittisia teemoja, joita esillä pitävät ihmisoikeuksien puolustajat saavat usein kokea vihapuhetta ja verkkovihaa. Tämä ei ole uutta kansainvälisten tutkimustenkaan perusteella, jotka osoittavat kuinka rasismi ja naisviha kietoutuvat tiukasti toisiinsa.

Jatka lukemista

Eduskunnan ihmisoikeusverkoston jäsenten kannanotto Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Suomelle antaman tuomion johdosta

Me allekirjoittaneet eduskunnan ihmisoikeusverkoston jäsenet haluamme ilmaista vakavan huolemme Suomen turvapaikkapolitiikan ja -prosessin ongelmista.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) antoi 14.11.2019 tuomion, jossa Suomen todettiin loukanneen Euroopan ihmisoikeussopimuksen 2 artiklaa ja 3 artiklaa palautettuaan irakilaisen turvapaikanhakijan kuolemaan. Mieheen kohdistuneista aiemmista murhayrityksistä huolimatta hänelle ei myönnetty turvapaikkaa ja hänet palautettiin Bagdadiin, jossa hänet surmattiin vain kolme viikkoa paluun jälkeen. Mies oli saanut kielteisen päätöksen Maahanmuuttovirastosta ja hallinto-oikeudesta, eikä korkein hallinto-oikeus ollut myöntänyt valituslupaa. Miehen tytär oli valittanut asiassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.

Jatka lukemista

Hakaristilipuilla ei ole sijaa Helsingin kaduilla

Viime viikonloppuna pieni joukko Kohti Vapautta! -järjestötunnuksin varustautuneita, järjestön hakaristilippuja heiluttavia ja vallankumousta julistavaa banderollia kantavia uusnatseja kokoontui mielenosoitukseen Helsingin Narikkatorille. Tempaus oli ajoitettu Kristalliyönä tunnetun Saksan vuoden 1938 juutalaisiin kohdistuneen väkivalta-aallon vuosipäiväksi. Kokoontumisen jälkeen läheisen synagogan sekä Israelin suurlähetystön tienoille oli liimailtu tarroja, joissa oli kuvattu sanalla jude merkitty keltainen daavidintähti eli merkki, jonka juutalaisten määrättiin ompelevan vaatteisiinsa natsi-Saksassa.

Jatka lukemista

Sisäministeriltä vastaus kysymykseen turvapaikanhakijoiden palautuksista Afganistaniin – ”Ei juuri uutta”

– Tiedote –

Sisäministeri Maria Ohisalo vastasi tiistaina vasemmistoliiton kansanedustajan Veronika Honkasalon jättämään kirjalliseen kysymykseen turvapaikanhakijoiden palautuksista Afganistaniin.

– Vähän pettymyshän paperinmakuinen vastaus on. Vastaus ei sisällä juuri uutta. Kysymykseni koskivat sitä, miten hallitus aikoo toimia, mutta vastaus käsittelee lähinnä perusasioita turvapaikkalainsäädännöstä ja Maahanmuuttoviraston omasta toiminnasta. Poliittisiin valintoihin vastaus ei ota kantaa, Honkasalo kertoo. Jatka lukemista

Talous on politiikassa ennen kaikkea keino, ei päämäärä

Eduskunta käsitteli 1.10.2019 kokoomuksen tekemää välikysymystä hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta. Tässä puheenvuoroni keskustelusta:

Arvoisa puhemies,

”Meidän on pakko säästää palveluista, sillä ajattelemme tulevaisuuden lapsia ja nuoria.” Tuo oli suurin piirtein ensimmäinen lause, jonka kuulin kokoomuslaisten valtuutettujen suusta, kun olin noussut Helsingin kaupunginvaltuustoon ja kaupunki käsitteli budjettiaan syksyllä 2013. Sen jälkeen olen kuullut tuon hokeman uudestaan, uudestaan ja uudestaan. Kuinka outoa perustella lasten ja nuorten hyvinvointiin ja lapsiperheisiin kohdistuvia leikkauksia tulevaisuuden lapsilla, ajattelin tuolloin ja ajattelen edelleen.

Kokoomuksen välikysymyksessä viljellään tiuhaan sellaisia käsitteitä, kuten ”holtiton talouspolitiikka” ja ”holtittomuuden vaarat”, kun kuvataan hallitusohjelman mukaista politiikkaa. Kun puolestaan halutaan korostaa ”kestävyyttä”, ”pragmaattisuutta” ja ”vastuullisuutta”, viitataan kokoomuksen omaan politiikkaan. Usein se ei ole kokoomuksen mukaan edes ideologista lainkaan, vaan “puhdasta realismia”. Niinpä niin.

Jatka lukemista

Kirjallinen kysymys turvapaikanhakijoiden palautuksista Afganistaniin

Eduskunnan puhemiehelle

Institute for Economics and Peace -järjestön laatiman Global Peace Indexin mukaan Afganistan on maailman vaarallisin maa. Syyskuun lopun presidentinvaalien lähestyminen on heikentänyt maan turvallisuustilannetta entisestään. Viime vuonna Afganistanin konflikti vaati enemmän siviiliuhreja kuin kertaakaan aiemmin: YK:n mukaan 3 804 kuollutta, mukaan lukien 927 lasta, sekä 7 189 haavoittunutta. YK:n mukaan viime heinäkuu oli verisin kuukausi Afganistanissa kahteen vuoteen, kun yli 1 500 siviiliä menehtyi tai haavoittui iskuissa. Elokuussa maassa puolestaan kuoli väkivaltaisuuksissa BBC:n mukaan ainakin 2 307 ihmistä, joista noin viidennes oli siviilejä. Pelkästään kuluvalla viikolla on uutisoitu lähes 30 henkeä vaatineista itsemurhaiskuista pääkaupunki Kabulissa ja pohjoisessa Parwanin maakunnassa, ainakin 30 siviiliä surmanneesta ja 40 haavoittaneesta ilmaiskusta Itä-Afganistanissa sekä 20 ihmistä surmanneesta ja 90 haavoittaneesta pommi-iskusta Etelä-Afganistanissa. Talibanin lisäksi maassa toimii parisenkymmentä eri kapinalliryhmää. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tuoreen raportin mukaan esimerkiksi ihmisoikeuksia puolustaviin henkilöihin kohdistuva vaino, väkivalta ja häirintä on maassa lisääntynyt voimakkaasti. Viranomaiset eivät ole kyenneet suojelemaan vainon kohteita, vaan ovat myös itse syyllistyneet ihmisoikeuspuolustajien oikeuksien polkemiseen. YK:n kidutuksen vastaisen komitean mukaan kidutus on maassa laajamittaista ja laajalti hyväksyttyä.

Amnesty International kehotti kaksi vuotta sitten EU-maita pysäyttämään kokonaan turvapaikanhakijoiden palautukset Afganistaniin. Kannanotto on järjestölle poikkeuksellinen. Amnestyn kannanoton jälkeisinä kahtena vuotena Afganistanin turvallisuustilanne on monilla mittareilla mennyt vain huonompaan suuntaan. Jatka lukemista

Puheenvuoroni Suostumus2018-kansalaisaloitteen lähetekeskustelussa

Arvoisa puhemies,

Minun sukupolveni naiset ovat vielä kasvaneet siihen outoon ahdistukseen, jota seksuaalinen väkivalta ja itsemääräämisoikeuden riistäminen aiheuttavat – kun ei osannut nimetä väkivaltaa väkivallaksi, koska kukaan ei niin kertonut. Sitä vain koki ahdistuneena, että nyt on ylitetty raja.

Kun minä olin nuori, meidät kasvatettiin ohittamaan, vaikenemaan, sulkemaan seksuaalinen väkivalta ja häirintä sisälle vuosiksi ja vuosiksi tai mikä pahinta, ajattelemaan, että meihin kohdistettu väkivalta olisi meidän omaa syytämme. Liian lyhyt hame, liian iloinen ja avoin asenne, mikä saatettaisiin tulkita merkiksi siitä, että olemme kaikkien käytettävissä. Kasvoimme siihen uskomukseen, että nuoren naisen ruumista saisi koskea myös silloin kun hän itse on toimintakyvytön – esimerkiksi sammunut kotibileissä.

Meille normaalia oli se, että ruumiimme oli ikään kuin yhteistä omaisuutta, jota sai halventaa sanoin, katsein ja kosketuksin – niin tutut kuin vieraat pojat ja miehet. Älä nyt pienestä pahastu! Sinun tulisi olla otettu ja imarreltu, että olet huomion kohteena.

Nyt tuo normaali on ruvennut murtumaan. Jo oli aikakin! On tärkeää, että lainsäädännössäkin huomioidaan, että tekojen fyysisyyden lisäksi seksuaalisten tekojen kohteeksi joutuminen vastoin tahtoaan on psyykkisesti raskasta ja ne kulkevat mielessä mukana vuosikausia. Jatka lukemista

Lakialoite kampanjakatoista vaaleihin

Esittelypuheenvuoroni lakialoitteen lähetekeskustelussa eduskunnassa 6.9.2019:

Arvoisa puhemies

Ehdotan yhdessä muiden tämän lakialoitteen allekirjoittaneiden edustajien kanssa, että lakiin ehdokkaan vaalirahoituksesta lisätään vaalikohtainen kampanjakatto. Kampanjakatto koskisi kaikkia vaalikampanjan kuluja. Ehdottamani kampanjakatto olisi kunnallisvaaleissa 7 500 euroa, eduskuntavaaleissa 30 000 euroa ja europarlamenttivaaleissa 50 000 euroa. Lisäksi aloitteessa esitetään vaalirahoitusta koskevan ennakkoilmoituksen muuttamista vapaaehtoisesta pakolliseksi.

Kun kampanjoin eduskuntavaaleissa Helsingin keskustassa, ranskalainen turistiryhmä pysähtyi kohdalleni. He kyselivät uteliaina vaaleista, kampanjoinnista ja minusta. Sen jälkeen he utelivat: ”Oletko todella ihan tavallinen ihminen?” Kerroin taustastani, minkä jälkeen he totesivat yllättyneinä, ettei Ranskassa vastaava voisi koskaan olla mahdollista.

Ihmettely huvitti, mutta siihen tiivistyi jotain olennaista demokratian polarisoitumisesta. Maailmalla on nykyään enemmän sääntö kuin poikkeus, että vaaleissa ehdolle asettuvat ja varsinkin valitut ovat eliittikoulujen koulimia, hyvin resursoituja ja ajavat hyväosaisten intressiryhmien etuja. Jatka lukemista

Eduskunnan ihmisoikeusverkosto: Humanitaarisen avun pääsy ja avustusjärjestöjen toiminta Pohjois-Syyriassa on turvattava

Eduskunnan ihmisoikeusverkosto on erittäin huolissaan Turkin hyökkäyksen humanitaarisista seurauksista Pohjois-Syyrian kurdialueille. Syrian Observatory for Human Rights -järjestö arvioi Turkin operaatiosta koituneen ainakin 120 siviiliuhria. YK:n mukaan yli 180 000 ihmistä, mukaan lukien 80 000 lasta, on tähän mennessä paennut Turkin aloittamia sotatoimia. Nämä ihmiset ovat akuutin humanitaarisen avun tarpeessa. Vaikka suurin osa on etsinyt turvaa lähialueilta, tuhannet ovat myös paenneet Irakin puolelle. Samaan aikaan kuin humanitaarisen avun tarve alueella on kasvanut entisestään, humanitaariset toimijat ovat joutuneet vetäytymään taisteluiden tieltä. On äärimmäisen tärkeää, että kansainvälinen yhteisö vastaa tähän humanitaarisen avun akuuttiin tarpeeseen Pohjois-Syyriassa. Jatka lukemista