Sisäministeriltä vastaus kysymykseen turvapaikanhakijoiden palautuksista Afganistaniin – ”Ei juuri uutta”

– Tiedote –

Sisäministeri Maria Ohisalo vastasi tiistaina vasemmistoliiton kansanedustajan Veronika Honkasalon jättämään kirjalliseen kysymykseen turvapaikanhakijoiden palautuksista Afganistaniin.

– Vähän pettymyshän paperinmakuinen vastaus on. Vastaus ei sisällä juuri uutta. Kysymykseni koskivat sitä, miten hallitus aikoo toimia, mutta vastaus käsittelee lähinnä perusasioita turvapaikkalainsäädännöstä ja Maahanmuuttoviraston omasta toiminnasta. Poliittisiin valintoihin vastaus ei ota kantaa, Honkasalo kertoo. Jatka lukemista

Talous on politiikassa ennen kaikkea keino, ei päämäärä

Eduskunta käsitteli 1.10.2019 kokoomuksen tekemää välikysymystä hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta. Tässä puheenvuoroni keskustelusta:

Arvoisa puhemies,

”Meidän on pakko säästää palveluista, sillä ajattelemme tulevaisuuden lapsia ja nuoria.” Tuo oli suurin piirtein ensimmäinen lause, jonka kuulin kokoomuslaisten valtuutettujen suusta, kun olin noussut Helsingin kaupunginvaltuustoon ja kaupunki käsitteli budjettiaan syksyllä 2013. Sen jälkeen olen kuullut tuon hokeman uudestaan, uudestaan ja uudestaan. Kuinka outoa perustella lasten ja nuorten hyvinvointiin ja lapsiperheisiin kohdistuvia leikkauksia tulevaisuuden lapsilla, ajattelin tuolloin ja ajattelen edelleen.

Kokoomuksen välikysymyksessä viljellään tiuhaan sellaisia käsitteitä, kuten ”holtiton talouspolitiikka” ja ”holtittomuuden vaarat”, kun kuvataan hallitusohjelman mukaista politiikkaa. Kun puolestaan halutaan korostaa ”kestävyyttä”, ”pragmaattisuutta” ja ”vastuullisuutta”, viitataan kokoomuksen omaan politiikkaan. Usein se ei ole kokoomuksen mukaan edes ideologista lainkaan, vaan “puhdasta realismia”. Niinpä niin.

Jatka lukemista

Kirjallinen kysymys turvapaikanhakijoiden palautuksista Afganistaniin

Eduskunnan puhemiehelle

Institute for Economics and Peace -järjestön laatiman Global Peace Indexin mukaan Afganistan on maailman vaarallisin maa. Syyskuun lopun presidentinvaalien lähestyminen on heikentänyt maan turvallisuustilannetta entisestään. Viime vuonna Afganistanin konflikti vaati enemmän siviiliuhreja kuin kertaakaan aiemmin: YK:n mukaan 3 804 kuollutta, mukaan lukien 927 lasta, sekä 7 189 haavoittunutta. YK:n mukaan viime heinäkuu oli verisin kuukausi Afganistanissa kahteen vuoteen, kun yli 1 500 siviiliä menehtyi tai haavoittui iskuissa. Elokuussa maassa puolestaan kuoli väkivaltaisuuksissa BBC:n mukaan ainakin 2 307 ihmistä, joista noin viidennes oli siviilejä. Pelkästään kuluvalla viikolla on uutisoitu lähes 30 henkeä vaatineista itsemurhaiskuista pääkaupunki Kabulissa ja pohjoisessa Parwanin maakunnassa, ainakin 30 siviiliä surmanneesta ja 40 haavoittaneesta ilmaiskusta Itä-Afganistanissa sekä 20 ihmistä surmanneesta ja 90 haavoittaneesta pommi-iskusta Etelä-Afganistanissa. Talibanin lisäksi maassa toimii parisenkymmentä eri kapinalliryhmää. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tuoreen raportin mukaan esimerkiksi ihmisoikeuksia puolustaviin henkilöihin kohdistuva vaino, väkivalta ja häirintä on maassa lisääntynyt voimakkaasti. Viranomaiset eivät ole kyenneet suojelemaan vainon kohteita, vaan ovat myös itse syyllistyneet ihmisoikeuspuolustajien oikeuksien polkemiseen. YK:n kidutuksen vastaisen komitean mukaan kidutus on maassa laajamittaista ja laajalti hyväksyttyä.

Amnesty International kehotti kaksi vuotta sitten EU-maita pysäyttämään kokonaan turvapaikanhakijoiden palautukset Afganistaniin. Kannanotto on järjestölle poikkeuksellinen. Amnestyn kannanoton jälkeisinä kahtena vuotena Afganistanin turvallisuustilanne on monilla mittareilla mennyt vain huonompaan suuntaan. Jatka lukemista

Puheenvuoroni Suostumus2018-kansalaisaloitteen lähetekeskustelussa

Arvoisa puhemies,

Minun sukupolveni naiset ovat vielä kasvaneet siihen outoon ahdistukseen, jota seksuaalinen väkivalta ja itsemääräämisoikeuden riistäminen aiheuttavat – kun ei osannut nimetä väkivaltaa väkivallaksi, koska kukaan ei niin kertonut. Sitä vain koki ahdistuneena, että nyt on ylitetty raja.

Kun minä olin nuori, meidät kasvatettiin ohittamaan, vaikenemaan, sulkemaan seksuaalinen väkivalta ja häirintä sisälle vuosiksi ja vuosiksi tai mikä pahinta, ajattelemaan, että meihin kohdistettu väkivalta olisi meidän omaa syytämme. Liian lyhyt hame, liian iloinen ja avoin asenne, mikä saatettaisiin tulkita merkiksi siitä, että olemme kaikkien käytettävissä. Kasvoimme siihen uskomukseen, että nuoren naisen ruumista saisi koskea myös silloin kun hän itse on toimintakyvytön – esimerkiksi sammunut kotibileissä.

Meille normaalia oli se, että ruumiimme oli ikään kuin yhteistä omaisuutta, jota sai halventaa sanoin, katsein ja kosketuksin – niin tutut kuin vieraat pojat ja miehet. Älä nyt pienestä pahastu! Sinun tulisi olla otettu ja imarreltu, että olet huomion kohteena.

Nyt tuo normaali on ruvennut murtumaan. Jo oli aikakin! On tärkeää, että lainsäädännössäkin huomioidaan, että tekojen fyysisyyden lisäksi seksuaalisten tekojen kohteeksi joutuminen vastoin tahtoaan on psyykkisesti raskasta ja ne kulkevat mielessä mukana vuosikausia. Jatka lukemista

Lakialoite kampanjakatoista vaaleihin

Esittelypuheenvuoroni lakialoitteen lähetekeskustelussa eduskunnassa 6.9.2019:

Arvoisa puhemies

Ehdotan yhdessä muiden tämän lakialoitteen allekirjoittaneiden edustajien kanssa, että lakiin ehdokkaan vaalirahoituksesta lisätään vaalikohtainen kampanjakatto. Kampanjakatto koskisi kaikkia vaalikampanjan kuluja. Ehdottamani kampanjakatto olisi kunnallisvaaleissa 7 500 euroa, eduskuntavaaleissa 30 000 euroa ja europarlamenttivaaleissa 50 000 euroa. Lisäksi aloitteessa esitetään vaalirahoitusta koskevan ennakkoilmoituksen muuttamista vapaaehtoisesta pakolliseksi.

Kun kampanjoin eduskuntavaaleissa Helsingin keskustassa, ranskalainen turistiryhmä pysähtyi kohdalleni. He kyselivät uteliaina vaaleista, kampanjoinnista ja minusta. Sen jälkeen he utelivat: ”Oletko todella ihan tavallinen ihminen?” Kerroin taustastani, minkä jälkeen he totesivat yllättyneinä, ettei Ranskassa vastaava voisi koskaan olla mahdollista.

Ihmettely huvitti, mutta siihen tiivistyi jotain olennaista demokratian polarisoitumisesta. Maailmalla on nykyään enemmän sääntö kuin poikkeus, että vaaleissa ehdolle asettuvat ja varsinkin valitut ovat eliittikoulujen koulimia, hyvin resursoituja ja ajavat hyväosaisten intressiryhmien etuja. Jatka lukemista

Koulutuksen ja ihmisoikeuksien kunnianpalautus

Vasta omien lasteni kautta olen ymmärtänyt kunnolla, kuinka suuri merkitys vanhemmilla on lapsen koulunkäynnin tukemisessa. Myös tutkimuksissa näkyy vahvasti se, että vanhempien myönteinen suhtautuminen koulutukseen heijastuu lasten koulumenestykseen. 

On tietenkin hienoa, jos lapsella on kannustavat ja koulutuksen merkitystä korostavat vanhemmat, mutta viime vuosina Suomessa on ikävä kyllä menty vahvasti siihen suuntaan, että perheen ja vanhempien merkitys koulunkäynnin tukemisessa on vain korostunut ja eriarvoisuus lasten välillä kasvanut. Ylikorostunut riippuvuus vanhempien tuesta jättää helposti oman onnensa nojaan ne lapset ja nuoret, joiden vanhemmilla ei ole resursseja tukeen tai joiden vanhemmat itse tarvitsisivat tukea vanhemmuuteen.  Jatka lukemista

Demokratia ei saa olla kaupan

Jätin eilen lakialoitteen lakisääteisestä kampanjakatosta eduskunta-, kunnallis- ja europarlamenttivaaleihin. Aloitteessa esitetään vaalirahoituslakiin eduskuntavaaleissa 30 000 euron, kunnallisvaaleissa 7 500 euron ja europarlamenttivaaleissa 50 000 euron ylärajaa vaalikampanjan yhteenlasketuille kuluille. Lisäksi aloitteessa esitetään avoimuuden lisäämistä muuttamalla vaalirahoitusta koskeva ennakkoilmoitus pakolliseksi.

Vaalikampanjoiden koko on karannut pahasti käsistä, ja se on ongelmallista demokratian kannalta. Kaikilla pitäisi olla mahdollisuus osallistua vaaleihin. Demokraattiset osallistumismahdollisuudet ovat kuitenkin polarisoituneet sosioekonomisen taustan mukaan. Koulutetuimmilla ja hyväosaisilla on paremmat lähtökohdat käydä kampanjaa ja parhaat mahdollisuudet tulla valituksi. Niin ei saisi olla. Vaalikampanjoiden paisuminen voi vaikuttaa myös politiikan sisältöön. Esimerkiksi yritystukea saavat todennäköisimmin sellaiset ehdokkaat, jotka ajavat politiikassaan ennen kaikkea yritysten asiaa, näkökulmaa ja intressejä. Jatka lukemista

Koulutuksen tasa-arvo on hyvinvointivaltion perusta

Arvoisa puhemies,
Pohjoismaisen hyvinvointivaltion keskeinen idea on pitkään ollut se, ettei se turvaa vain eniten hädässä olevien arkea vaan tarjoaa puitteet sellaiselle elämälle, jossa mahdollisimman harva putoaa turvaverkkojen ulkopuolelle. Hyvinvointivaltion ideaan kiteytyy myös ymmärrys siitä, etteivät ihmiset ponnista samalta lähtöviivalta. Elämään vaikuttavat olosuhteet eivät ole vapaasti valittavissa.

Kuulun sukupolveen, joka on jäämässä kaikkein korkeimmin koulutetuksi. Elinaikanani suomalaista varhaiskasvatusta ja peruskoulujärjestelmää on tultu ihailemaan kaikista mahdollisista maailman kolkista asti.

Me voimme vieläkin olla ylpeitä maailman parhaimmista opettajista ja tasavertaisen laadukkaista kouluista. Maksuton korkeakoulu on kullanarvoinen asia. Ei pidä unohtaa sitäkään, että meillä on edelleen vankalla pohjalla oleva koulutusjärjestelmä. Jatka lukemista

Viisas yhteiskunta satsaa koulutukseen!

Näin toistin vaalikentillä tänä keväänä kerta toisensa jälkeen. Ja nyt se on totta: Koulutuspolitiikan suunta Suomessa muuttuu dramaattisesti! Yli kahden vaalikauden jälkeen Suomessa on pian vasemmistolaisin hallitus naismuistiin, joka investoi koulutukseen hyvin merkittävästi ihan jokaisella koulutusasteella.

Vaikka monet poliitikot puhuvat kauniisti koulutuksen merkityksestä ja on tehnyt lupauksia koulutuksen määrärahojen nostamiseksi, on koulutuksesta leikattu vuosikausia ja runsaasti. Suomen Kuvalehden laajan koulutusartikkelin (SK 21.3.2018) mukaan vuodesta 2011 alkaen leikkaukset ovat vieneet koulutuksesta puolitoista miljardia varhaiskasvatuksesta lähtien.

Viime hallituksen koulutusleikkaukset jättivät niin korkeakoulut kuin ammatilliset oppilaitokset kylmiksi. Samaan aikaan tuoreimmat tilastot ja kansainväliset tutkimukset osoittavat, että suomalaisten osaamistaso on laskussa ja 1970-luvun lopulla syntyneet ovat jäämässä Suomen korkeammin koulutetuksi ikäluokaksi. Vaille toisen asteen tutkintoa jää 16 prosenttia ikäluokasta. Työelämässä on puolestaan jopa 600 000 ihmistä, joiden perustaidot eivät vastaa työelämän vaatimuksiin. Tällainen kehitys ei ole kenenkään etu. Jatka lukemista

Vapautuvien vankien asunnottomuuteen puututtava

Hyvät ystävät

Kiitos, että sain tulla pitämään ensimmäisen puheeni kansanedustajana juuri teille. Olen otettu, että saan olla avaamassa kolmatta kertaa järjestettäviä vankimessuja. Ja kiitos kaikille järjestäjätahoille – tämä tapahtuma on tärkeä ja on oikein, että se järjestetään täällä Kalliossa kaikille avoimena.

Tämän maan vankiloissa ja näillä messuilla mukana olevissa järjestöissä tehdään mittaamattoman arvokasta työtä inhimillisyyden ja turvallisuuden lisäämiseksi, osattomuutta vastaan ja oikeudenmukaisemman ja tasa-arvoisemman tulevaisuuden puolesta.
Jatka lukemista

Tuoreen kansanedustajan kiitos!

Nyt vaalitulos on vahvistettu ja minut on valittu Helsingistä eduskuntaan. Valtavan iso kiitos luottamuksesta! 

Näissä vaaleissa Vasemmisto teki koko maassa vaalivoiton. Se on ensimmäinen sitten eduskuntavaalien 1995. Helsingissä Vasemmistoliitto on saanut kolme eduskuntapaikkaa viimeksi vaaleissa 1979. Nyt tästäkin luvusta tehtiin totta!

Olen mielettömän kiitollinen kaikille teille äänestäjille, tukijoukoille ja tukiryhmässä uurastaneille. Kaikille teille, jotka olette uhranneet vapaa-aikaanne kampanjani eteen. Olette puhuneet väsymättömästi ehdokkuuteni puolesta, heränneet aamuvarhain jakamaan kanssani esitteitä asemille ympäri Helsinkiä, luukuttaneet postilaatikoita, järjestäneet tilaisuuksia, tukeneet, tukeneet ja tukeneet. Kiitos myös teille kaikille, jotka tsemppasitte kadulla, tulitte juttelemaan, ja jakamaan ajatuksianne. Se oli äärettömän arvokasta.

Lupaan tehdä kaikkeni, jotta olen teidän kaikkien luottamuksen arvoinen. Tulen puolustamaan tinkimättömästi ihmisoikeuksia, hyvinvointivaltiota ja kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa kaikessa poliittisessa työssäni eduskunnassa!

Kiitos 

Suomi sahaa koulutusoksaa, jolla istuu

Suomen menestys rakentuu vahvalle koulutukselle. Se on se vahva oksa, jolla koko yhteiskuntamme istuu. Edelliset hallitukset ovat kuitenkin tehneet oikein justeerivoimin töitä sahatakseen tämän oksan altamme.

Suomessa koulutuspolitiikkaa ajatellaan erillisenä tiedepolitiikasta. Tarkoituksenmukaisempaa olisi suunnitella koulutuspolitiikkaa kokonaisuutena alkaen varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta päätyen ammatilliseen ja yliopistolliseen korkeakoulutukseen sekä tieteeseen ja tutkimukseen.

Kaksi viimeistä hallitusta on leikannut koulutuksesta ja tieteestä lähes puolitoista miljardia euroa. Kataisen (kok) ja Stubbin (kok) hallitus leikkasi erityisesti ammattikorkeakoulutuksesta. Sipilän (kesk) hallitus leikkasi etenkin yliopistoilta ja ammattikoulutuksesta yhteensä noin 900 miljoonaa euroa. Suomen panostukset koulutukseen ja tutkimukseen vaikuttavat heikkenevän myös suhteessa muihin OECD-maihin. Jatka lukemista