Vanhusten kotihoito on ihmisoikeuskysymys

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Vanhusten kotihoidon tilanteesta puhuvat usein työn parissa toimivat ammattilaiset tai ikääntyneemmät poliitikot. Vanhusten kotihoidon tilanne ei toisin sanoen täällä valtuustossa ole ollut sellainen asia, joka saisi samalla tavalla taakseen puoluerajat ylittävät rivit niin kuin esimerkiksi lasten päivähoito ja koulukysymykset. En ole myöskään nähnyt kotihoidon paremman laadun puolesta järjestettäviä mielenosoituksia tai adresseja? Minusta meillä jokaisella on skarpattavaa tässä. Meistä jokaisella on omaisia, jotka ovat vanhuspalveluiden piirissä, tai joilla sitä kokemusta on jo kertynyt. Meistä jokainen ikääntyy ja tarvitsee todennäköisesti palveluita jossain vaiheessa myös itse. Mutta ei pitäisi olla niin, että vasta omakohtaisten kokemusten kautta silmät aukenevat todellisuuteen.

Juuri nyt strategianeuvotteluiden kynnyksellä meidän kaikkien prioriteettina pitäisi olla se, että Helsinki on kaupunki, jossa on arvokasta ikääntyä ja joka takaa ihmisarvoisen elämän myös elämän loppumetreillä. Siksi olen erityisen iloinen että tuore soten apulaispormestari nosti Helsingin Sanomissa tänään esille, että kotihoito tulee resurssoida paremmin. Olen monesti todennut kuluneella valtuustokaudella, että vanhusten kotihoidon tilanne on Helsingissä ihmisoikeuskysymys, monen liian huonokuntoisena kotihoidossa olevan vanhuksen näkökulmasta jopa ihmisoikeusloukkaus. Samaan aikaan vanhustenhoitoa on tarkasteltava myös sukupuolikysymyksenä, onhan suurin osa kotihoidontyöntekijöistä naisia, kuin myös hoidettavista vanhuksista. Perustellusti voi kysyä johtuuko työn naisvaltaisuudesta ja ilmiön sukupuolittuneisuudesta se, ettei kotihoitoon edelleenkään satsata tarpeeksi? Jatka lukemista

Aloite sukupuolitietoisen budjetoinnin aloittamiseksi Helsingissä

Aloite sukupuolitietoisen budjetoinnin aloittamiseksi Helsingissä

Me allekirjoittaneet esitämme, että Helsingin kaupunki aloittaa osana talousarviovalmistelua tekemään sukupuolitietoista budjetointia ja kehittämään budjetin sukupuolivaikutusten arvioinnin menetelmiä. Samaan aikaan Helsingin talousarvioprosessiin integroidaan tasa-arvonäkökulma. Tämän edellyttää mm. kaupungin henkilökunnan koulutusta talouteen ja sukupuolten tasa-arvoon liittyen sekä tasa-arvotutkimuksen hyödyntämistä. Tähän mennessä Helsingissä ei ole toteutettu sukupuolitietoista budjetointia tai arvioitu systemaattisesti budjetin sukupuolivaikutuksia.

Sukupuolitietoinen budjetointi tarkoittaa mm. sitä, että talousarviovalmistelussa ja itse talousarviossa huomioidaan sukupuolivaikutukset ja osoitetaan, miten talousarviossa aktiivisesti edistetään sukupuolten tasa-arvoa. Sukupuolibudjetointia on toteutettu esimerkiksi monessa Ruotsin kunnassa ja myös EU:n tasa-arvotyössä. Vuonna 2015 Tukholman kaupunki osoitti n. miljoona kruunua kaupungin sukupuolibudjetointiin.

Helsingissä, 3.5.2017

Veronika Honkasalo (Ja 38 muuta valtuutettua)

Kuuntelemisen politiikasta

”Kyllä se pahalta tuntuu kun joutuu tämmöiseen että yhteiskunta potkii päähän niin pahasti ettei pärjää ilman näitä leipäjonoja.”

”Aika hävettävää täällä jonossa loppujen lopuksi on, ja jos tutut näkevät sut, näiden kassien kanssa, niin ne nauravat, kun joillakin on töitä ja mulla ei ole”.

”Ei voi tehdä sitä mitä haluaa, raha ratkaisee tässä maailmassa kaiken niin ei voi tehdä sitä mitä haluaisi tehdä. Eikä mun tarpeet olisi niin suuria mutta niihinkään ei pääse”.

”Lapset sanoo, että äiti, et sä ole niin köyhä että sun pitäisi sinne mennä, mutta pakko, rahat ei vain riitä”.

Hyvät ystävät,

Näin leipäjonossa jonottavat ihmiset kuvasivat tunnelmiaan noin viikko sitten kun aihetta käsiteltiin A-studiossa. Se oli harvinainen hetki, sillä tavallisesti mediassa äänessä ovat ne, jotka ovat syypäitä siihen, että ihmiset joutuvat jonottomaan satojen muiden joukossa vatsa tyhjänä.

Vappuna, työväen juhlapäivänä, on oiva kohta pysähtyä pohtimaan, miten monin tavoin työ vaikuttaa ihmisten elämään – jos ei pääse työn syrjään kiinni tai joutuu elämään niin pienellä palkalla, ettei se riitä elämiseen. Vappuna on myös oiva aika pohtia, kuinka etäällä monet ihmiset ovat tavallisten ihmisten arjesta, saatikka köyhien ihmisten arjesta. Asia ei ole vähäpätöinen, sillä arviolta 440 000 ihmistä (eli 12 prosenttia suomalaisista) elää suhteellisessa köyhyydessä.  Jatka lukemista

Mielettömän iso kiitos teistä jokaiselle!

Ystävät, olen vieläkin aivan mykistynyt kuntavaalien äänimäärästä, en uskaltanut edes unelmoida tällaisesta tuloksesta – 4004 ääntä Helsingissä! Olen valtavan otettu tästä luottamuksen osoituksesta ja niin iloinen, että saan jatkaa työtäni sellaisen kaupungin eteen, joka ottaa ihmisoikeudet todesta.

Helsingin vasemmiston tulos on upea. Me osoitimme yhdessä, että äänestäjät arvostavat ruohonjuuritason katutyötä, kuntapoliittista paneutumista ja uurastusta – ei kovanrahan mainoskampanjoita. Tärkeintä on olla läsnä ihmisten arjessa ja tehdä politiikasta puhuttelevaa ja dialogista.

Mielettömän iso kiitos teistä jokaiselle!

Kiitoskuva

 

Kaikki eivät ole vapaita valitsemaan

Hallituksen valinnanvapausmallin kohdalla ei ole puhuttu vapaudesta moraalifilosofisesta näkökulmasta juuri lainkaan. Oikeiston – ja hallituksen valinnanvapausmallin – vapauskäsitys lähtee siitä amerikkalaisesta ajatuksesta, että ihmiset tulee vapauttaa kaikesta ”holhoamisesta” ja ulkoisista kahleista. Mutta tällainen negatiivinen vapaus voi jättää ihmisen myös täysin toimintakyvyttömäksi. Suomalainen hyvinvointivaltio sen sijaan varmistaa ihmisille paljon positiivista vapautta – vapautta toimia omien arvojensa ja elämänsä eteen, osana omaa yhteisöä. Jatka lukemista

Muutoksessa tarvitaan jokaisen ääni

Minulta kysytään hyvin usein puolueiden välisistä eroista ja siitä, mitä saa jos äänestää vasemmistoliittoa. Mitä konkreettisia eroja puolueiden väleiltä löytyy esimerkiksi Helsingissä. Silloin vastaan, että vasemmistoliitto on puolue joka systemaattisesti on ajanut kohtuuhintaista asumista, me olemme vaatineet Helsingissä myös jatkuvasti lisää rahoitusta sote-palveluihin, me olemme puhuneet sellaisten palveluiden puolueista, joihin hyvin harvoilla valtuutetuilla Helsingissä on mitään kosketusta. Me olemme puolustaneet paperittomien oikeuksia, päihde- ja mielenterveyspotilaiden palveluita. Tällä hetkellä hyvin ongelmallinen trendi on nimittäin se, että esimerkiksi Helsingissä suurin osa valtuutetuista tulee kaupungin hyvinvoivilta alueilta ja he itse ovat hyvin toimeentulevia. Samaan aikaan kun erot todellisuuksien välillä Helsingissä kasvavat, meillä yhä suurin osa päättäjistä ovat sellaisia joilla ei ole mitään kosketusta huono-osaisuuteen ja lähiöiden arkeen. Jatka lukemista

Helsinki on ihmisiä, ei taloudellista tulosta varten

Hallituksen epäoikeudenmukainen leikkauslinja ei näytä laantuvan ja uhkaa myös Helsinkiä. Onneksi kunnissa voimme edelleen päättää monista ihmisten hyvinvoinnin kannalta ratkaisevista asioista. Näissä vaaleissa päätetään, mikä on Helsingin linja jatkossa. Kyse on arvovalinnoista.

Suomalaista poliittista retoriikkaa luonnehtii usein vastakkainasettelu ”realistien” ja ”idealistien” välillä. Politiikassa idealistit pitävät esillä ihmisoikeuksia ja jokaisen oikeutta hyvinvointiin, realistit painottavat talouskuria. Helsingissä realistit, kokoomuslainen kaupunginjohtaja kärjessä, muistuttavat maan taloustilanteen olevan vaikea ja perustelevat sillä, että Helsinginkin pitää leikata palveluista.

Tällainen vastakkainasettelu on kuitenkin harhaanjohtava. Järkevä kunnallispoliittinen keskustelu lähtee siitä, mitä halutaan tehdä ja mitä pidetään tärkeänä. Vasta sen jälkeen pohditaan, miten toiminnasta koituvat kustannukset katetaan. Jatka lukemista

Kuka avaisi vanhustenhoidon oven Helsingissä?

Tein elokuussa 2016 aloitteen, että sosiaali- ja terveysvirasto järjestäisi kaikille Helsingin luottamushenkilöille mahdollisuuden tutustua kaupungin vanhuspalveluihin. Tämä olisi tietysti vapaaehtoista, ja aloitteen tarkoituksena oli rohkaista poliittisia päättäjiä tutustumaan vanhuspalveluiden arkeen. Tampereella vastaava aloite toteutettiin viime vuonna, ja Super järjesti hiljattain kansanedustajille saman mahdollisuuden. Nämä tutustumiset ovat olleet kävijöilleen silmiä avaavia. Olen erittäin iloinen siitä, että vanhusneuvosto lausunnossaan kannattaa lämpimästi aloitettani. Jatka lukemista

Uusi näkökulma varhaiskasvatuksen maksuttomuuteen: Lapsen oikeus huolenpitoon

Maksuttomasta varhaiskasvatuksesta on tullut monen poliitikon lemmikki. Tarvetta perustellaan varhain aloitetun tavoitteellisen pedagogisen kasvatuksen tehokkuudella ja lasten elämänkestävällä menestyksellä. Varhaiskasvatuksen onkin tutkimuksissa todettu tasoittavan lähtökohtia etenkin niillä lapsilla, joiden kasvuympäristössä on paljon tervettä kehitystä vaarantavia uhkia. Pedagoginen ja menestykseen tähtäävä näkökulma on kuitenkin vain yksi syy puolustaa maksutonta varhaiskasvatusta. Jatka lukemista

Pormestariston palkkojen oltava kohtuullisuuden rajoissa

Tein kaupunginhallituksen johtamisen jaostossa esityksen ennen joulua, jonka mukaan kaupunginjohtajan esitystä olisi muutettu niin että tulevien apulaispormestareiden ja pormestarin palkkoja olisi madallettu (apulaispormestareille 6500 e/kk plus kuntalain nojalla kokouspalkkiot ja pormestarille 9000 e/kk plus kokouspalkkiot). Esityksemme perustuu suoraan kansanedustajien ja ministeriöiden palkkio- ja palkkatasoon. Lisäksi esitin, että pormestariston autoetu poistetaan, sillä heillä on virka-auto käytössä työajalla. Uusin esitykseni tänään täällä valtuustossa. Jatka lukemista

Helsinki ei voi pestä käsiään Guggenheimin ihmisoikeusrikkomuksista

Mikään muu kuntapoliittinen kysymys ei ole herättänyt yhtä suurta huomiota mediassa valtuustourani aikana kuin Guggenheim, ja sitä on vaikea välillä ymmärtää. Toivoisin, että yhtä suuri tarmo ja kiinnostus, suunnattaisiin esimerkiksi siihen, miten epäoikeudenmukaisesti taiteen perusopetus kaupungissamme jakautuu, mikä osaltaan vaikuttaa siihen, että perheiden sosioekonominen tausta edelleen vaikuttaa voimakkaasti siihen, päästäänkö taidetta ja kulttuuria edes pienestä pitäen harrastamaan. Tämä puolestaan vaikuttaa siihen, miten taiteen ja kulttuurin merkityksestä yleisesti keskustellaan ja kuinka lujasti se on sidoksissa luokkaan. Jatka lukemista

Säilytetään Vartiosaari!

vartiosaariArvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Tutustuin Vartiosaareen ensimmäisen kerran loppukesällä 2004. Muistan hetken hyvin. Olin vastarakastunut ja soudin lemmittyni kanssa Björknäsin huvilalle osallistuakseni yhteisen perheystävän syntymäpäiväjuhlille. Huvilalle, joka silloin oli Kirjailijaliiton käytössä, nykyään aktiivisen asukasyhteisön vuokraamana. Nykyään tuo Björknäsin huvila on helsinkiläisten loma- ja virkistysyhdistyksen käytössä. Huvilaa käyttää 56 helsinkiläistä perhettä yhteisesti. Jatka lukemista