Moniäänisen keskustelun salliva demokratia on vahvempi

Arvoisa puhemies!

Suomen ja Yhdysvaltojen välinen puolustusyhteistyösopimus, DCA-sopimus, allekirjoitettiin jo viime joulukuussa, mutta sopimuksen virallinen hyväksyntä vaatii oikeutetusti vielä eduskunnan käsittelyn ja päätöksen. Vaikka itse sopimustekstiä ei voi enää muuttaa, merkityksellistä on kuitenkin se, miten sopimusta Suomessa tulkitaan, ja tässä keskeisessä roolissa on eduskunnan mietintö.

Vasemmistoliiton mielestä Suomen turvallisuus on ensiarvoisen tärkeä asia, ja siksi olemme koko prosessin ajan korostaneet, että DCA-sopimus on käsiteltävä eduskunnassa tarkasti ja huolellisesti. Kyseessä on suvereniteettimme kannalta merkittävä ulko‑ ja turvallisuuspoliittinen muutos. On Suomen suvereniteetin kannalta merkittävää, että Suomi avaa 15 sotilaskohdettaan yhdysvaltalaisten joukkojen mahdolliseen käyttöön. Yhdysvallat voi käyttää näitä tiloja ja alueita aseiden varastointiin, harjoitteluun ja kaluston huoltamiseen. Näille alueille tulee myös tiloja, joihin on pääsy vain Yhdysvalloilla. Kuten hallituksen esityksessä todetaan, ”puolustusyhteistyösopimuksella Suomi antaa Yhdysvalloille esteettömän pääsyn Suomen alueelle ja oikeuden käyttää sovittuja tiloja ja alueita sopimuksessa lueteltuihin tarkoituksiin ja oikeuttaa Yhdysvaltojen ilma-alusten, alusten ja ajoneuvojen maahantulon ja vapaan liikkumisen Suomen alueella”. On siis tärkeää huolehtia siitä, että Yhdysvaltojen käyttöön luovutetut alueet ovat sellaisia, että me tiedämme, mitä niissä varastoidaan ja mitä niissä tehdään. Lisäksi on oltava selvää, ettei Suomen lakien ja kansallisen edun vastaisia materiaaleja voida tuoda Suomen maaperälle.

Haluan myös alleviivata, että Suomen ei tule sallia ydinaseita alueellaan missään olosuhteissa, ja olen iloinen siitä, että tätä on myös tänään täällä salissa korostettu. Vasemmistoliiton mielestä ydinaseet olisi pitänyt kieltää Suomen DCA-sopimuksessa erikseen, kuten Norja on omassa sopimuksessaan tehnyt. Suomen sopimuksessa viitataan kuitenkin Suomen lainsäädännön ja kansainvälisten velvoitteiden kunnioittamiseen, ja Suomen ydinenergialaki ja rikoslaki kieltävät ydinaseiden maahantuonnin, valmistamisen, hallussapidon ja räjäyttämisen Suomessa.

Arvoisa puhemies!

Sotilaiden oikeudellinen vastuu on myös tärkeä kysymys, sillä sopimuksessa Suomi luovuttaa pois omaa tuomiovaltaansa. Vasemmistoliiton mielestä yhdenkään rikoksen uhriksi joutuneen suomalaisen ei tule joutua käymään oikeutta Yhdysvalloissa. Suomen tuleekin olla aktiivinen rikoksen uhrien ja rikoksesta epäiltyjen oikeuksien varmistamisessa. Sopimusten ja voimaansaattamislakien käytännön soveltamista on seurattava ja tarvittaessa valmisteltava täydentävää lainsäädäntöä.

Arvoisa puhemies!

Sitten vähän kriittisempään osioon.

Jo lähetekeskustelussa nostin esille, kuinka surullista ja huolestuttavaa on, että Suomen ulko‑ ja turvallisuuspoliittinen keskustelu on kaventunut niin merkittävästi erityisesti kahden viime vuoden aikana. Kriittinen ote puuttuu suomalaisesta ulko‑ ja turvallisuuspoliittisesta keskustelusta lähes kokonaan, ja kansalaisyhteiskuntaa ei esimerkiksi tähän DCA-käsittelyyn ole otettu laajasti mukaan. Kuten kuulimme esimerkiksi edustaja Koskelan puheenvuorosta, niin eduskuntakäsittelyssä kiire on myös ollut kova. Ja samaan aikaan me käsittelemme täysin poikkeuksellisen ja historiallisen sopimuksen hyväksymistä, asiaa, joka vaikuttaa merkittävällä tavalla koko ulko‑ ja turvallisuuspoliittisen paradigman muutokseen ja tuleviin sukupolviin, ja tätä merkitystä on tänään myös täällä salissa korostettu oikeallakin puolella.

Minä en suoraan sanoen ole kovin innostunut siitä, että ripustamme niin vahvasti ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme Yhdysvaltojen varaan. Samaan aikaan, kun Yhdysvaltojen sisäpoliittinen tulevaisuus näyttää hyvin epävarmalta, suorastaan kaoottiselta, emme voi olla lainkaan varmoja siitä, missä geopoliittisessa kehikossa heidän ulko‑ ja turvallisuuspoliittiset intressinsä tulevaisuudessa ovat, ja myös tämä kriittinen varautuminen puuttuu suomalaisesta DCA-keskustelusta melkein kokonaan. DCA-käsittelyn yhteydessä ei esimerkiksi ole juurikaan käsitelty sitä, miten Suomea voitaisiin käyttää amerikkalaisten etujen hyödyntämisessä ja mitä turvallisuuspoliittisia seurauksia tällä voisi olla.

Minä ajattelen, että Suomi on tulevaisuudessa maana turvallisempi, jos suvereniteettimme on täysin kansallisessa valvonnassa. Minusta ei ole turvallisuutta lisäävä tekijä, että luovutamme alueitamme Yhdysvaltojen käyttöön. Suhtauduin myös hyvin kriittisesti siihen, että Yhdysvaltojen annetaan toimia Suomen alueella DCA-sopimuksen kautta, ja pidän tärkeänä, että tämä kriittinen kanta tulee myös eduskunnan pöytäkirjoihin merkityksi — tämä siitä huolimatta, että pidän nimenomaan vasemmistoliitosta saavutettuja kirjauksia ulkoasiainvaliokunnan mietintöön erittäin merkittävinä ja arvostan sitä yhteistyötä, mitä ulkoasiainvaliokunnassa on tehty tämän eteen.

Mutta on pakko sanoa, että olen todella huolissani siitä, miten tämä ulko‑ ja turvallisuuspoliittinen keskustelu viime vuosina on Suomessa kaventunut ja kuinka varsinkaan kansalaisyhteiskuntaa ei siihen oteta mukaan. Täällä salissakin on suhtauduttu tähän DCA-kritiikkiin ja siihen huoleen, mitä monilla kansalaisilla on, lähinnä naureskellen. Minusta se kritiikki ja se huoli nimenomaan pitäisi ottaa todesta, sillä demokratia on vahvempi ja kestävämpi, jos se sallii moniäänisen ja kriittisen keskustelun myös herkissä yhteiskunnallisissa asioissa, mikä koskee myös ulko‑ ja turvallisuuspolitiikkaamme. — Kiitos.

Puheenvuoro DCA-sopimusta koskevassa eduskunnan lähetekeskustelussa, 28.6.2024