Ruuan hinta on noussut historiallisen paljon viimeisen vuoden aikana. Samaan aikaan energian hinta ja korot nousevat ja monet tavalliset työssäkäyvät ihmiset ovat kovilla. Hintojen nousu on ottanut ison siivun palkansaajien ostovoimasta, sillä palkat eivät ole nousseet inflaation tahdissa. Itse asiassa reaalipalkat romahtivat eniten yli 60 vuoteen.
Ruuan hinnan nousua selittää mm. pitkä pandemia-aika, Venäjän hyökkäyssota ja energiakriisi. Nämä päällekkäiset kriisit ovat johtaneet siihen, että kustannukset ovat kasvaneet elintarvikeketjussa eli esimerkiksi lannoitteet ja pakkausmateriaalit ovat lähteneet hurjaan nousuun. Kaikki tämä heijastuu ruoan hinnan nousuna kuluttajille. Energiakriisi on johtanut myös siihen, että ruuantuottajat ovat ahtaalla. Hinnan muodostumista isot kauppaketjut eivät välttämättä puolestaan avaa julkisuuteen (https://yle.fi/a/74-20000532).
Samaan aikaan kun tavalliset kuluttajat kärsivät ruuan ennätyksellisen korkeista hinnoista, päivittäistavarakauppaketjut takovat ennätyksellisiä voittoja. Kuluttajien on vaikea pysyä perässä, kun hinnat nousevat ja yritykset saattavat käyttää hyödyksi tilannetta, jossa kuluttajien hintatietoisuus on hataralla pohjalla. Hintoja siis nostetaan myös niiden tuotteiden osalta, joiden tuotantokustannukset eivät ole nousseet. Yritykset ovat nostaneet voittojaan hyödyntämällä inflaation tuomaa yleistä oikeutusta hintojen nostamiselle. Tämä on kaikkea muuta kuin eettistä toimintaa, sillä voitot haetaan nimenomaan ahtaalla olevien ihmisten jokapäiväisestä toimeentulosta. (https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009520456.html)
Millä tavalla Hok-Elannossa huolehditaan siitä, että hintojen määräytymisen periaatteet ovat avoimesti saatavilla? Miten huolehditaan siitä, ettei hintoja nosteta tarpeettomasti myös silloin kun tuotantokustannukset eivät ole nousseet?
Helsingissä, 25.4.2023