Äärioikeiston logiikka ja median vastuu

Lukuisat tutkimukset (Suomen kontekstissa mm. Hatakka, Niemi, Välimäki) ovat jo pitkään tarkastelleet äärioikeiston poliittisia toimintatapoja ja retoriikkaa ympäri Eurooppaa. Tutkimusten keskeisenä havaintona on ollut, että äärioikeisto hyödyntää taitavasti perinteistä mediaa oman politiikkansa levittämiseen.

Usein hyödyntäminen tapahtuu niin, että tehdään huolella ennakkoon suunniteltu provokaatio esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Skandaalin keskeisenä elementtinä on antaa yksinkertaistettuja ja liioiteltuja vastauksia monimutkaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja pelata ihmisten pelolla. Seuraavaksi perinteinen media tarttuu äärioikeiston skandaaliin, joka pian nostetaan mediaan uutisaiheeksi sellaisenaan. Näin äärioikeisto on saanut syötettyä suoraan median lapaan ja kehystettyä mediakeskustelun toiveidensa mukaan. Äärioikeisto saa mediatilaa puolustautuessaan, uhriutuessaan ja levittäessään lisää omalle agendalleen suotuisaa retoriikkaa. Media puolestaan vauhdittaa ja oikeuttaa äärioikeiston sanomaa vetoamalla tasapuolisuuteen ja velvollisuuteensa tarkastella ongelmallisia ulostuloja kriittisesti. Tämä kuitenkin tapahtuu usein tavalla, jota kutsutaan tasapuolisuusharhaksi. Sille on ominaista, että näkökulmat, jotka ovat tietoisesti valheellisia ja esimerkiksi väkivaltaan ja vihaan lietsovia, asetetaan vastakkain perusteltujen näkökulmien kanssa.  Jatka lukemista