Varhaiskasvatukseen osallistumisessa isoja alueellisia eroja

Varhaiskasvatuksen resurssit ja lapsimäärän yllättävä kasvu ovat kestoaiheita joka vuosi budjettineuvotteluiden yhteydessä. On varsin ihmeellistä, että vuodesta toiseen voi tulla yllätyksenä se, että niin moni helsinkiläisperhe haluaa lapselleen päivähoitopaikan, varsinkin kun kaupungilla on erinomaiset mahdollisuudet seurata väestömäärän kehitystä.

Vaikuttaa kuitenkin siltä, että talousarvioehdotuksen laatijat vuodesta toiseen olettavat, että vanhemmat, käytännössä äidit, hoitavat lapsiaan pidempään kotona. Itse asiassa tämä viranomaistoive toteutuu tällä hetkellä myös siinä tavassa, miten vanhempainvapaan päättyessä äitejä ohjataan pysymään kotona pidempään. Monet ovat yllättyneitä kun päivähoitopaikkaa hakiessa äidiltä tiedustellaan, voisiko hän jäädä vielä kotiin kun lapsikin on niin pieni, tai todetaan että jos toinen vanhemmista on kotona työttömyyden takia, pitäisi ymmärtää että ne perheet, joissa molemmat vanhemmat ovat töissä, ovat nyt etusijalla. Että meillä on niin haastava tilanne kun lapsia on niin paljon. Tai sanotaan että lapsen olisi hyvä osallistua vaikka leikkipuiston kerhotoimintaan, eli suositellaan naista jäämään kotihoidontuelle. Ja näinhän se on, kotihoidontuelle ohjaaminen tulee Helsingille halvemmaksi kuin päivähoitopaikan tarjoaminen. Tästä kotihoitoon kannustavasta näkökulmasta keskustellaan minusta aivan liian vähän. Jatka lukemista