Vapautuvien vankien asunnottomuuteen puututtava

Hyvät ystävät

Kiitos, että sain tulla pitämään ensimmäisen puheeni kansanedustajana juuri teille. Olen otettu, että saan olla avaamassa kolmatta kertaa järjestettäviä vankimessuja. Ja kiitos kaikille järjestäjätahoille – tämä tapahtuma on tärkeä ja on oikein, että se järjestetään täällä Kalliossa kaikille avoimena.

Tämän maan vankiloissa ja näillä messuilla mukana olevissa järjestöissä tehdään mittaamattoman arvokasta työtä inhimillisyyden ja turvallisuuden lisäämiseksi, osattomuutta vastaan ja oikeudenmukaisemman ja tasa-arvoisemman tulevaisuuden puolesta.
Jatka lukemista

Nuorten asunnottomuus kasvava ongelma Helsingissä – merkittävä osa ilmiöstä jää piiloon

Viime vuonna nuorten asunnottomuutta tarkastelleen tutkimuksen mukaan vain kolmasosa asunnottomista nuorista on virallisesti rekisteröity asunnottomiksi. Suurin osa nuorten asunnottomuudesta jää siis piiloon. Osiltaan tätä selittää se, että vailla omaa asuntoa olevat nuoret asuvat usein tuttavien ja perheenjäsenten luona. Lisäksi nuorten siirtymiä kuvaa yleisesti muutto pois kotoa opiskelemaan, ja huonon taloudellisen tilanteen takia takaisin vanhempien luo, jos mahdollista. Myös nuorten kynnys hakeutua majoituspalveluihin on hyvin korkea. Nuorten asunnottomuutta tarkastellessa tulee huomioida myös se asumisen epävarmuutta kuvaava trendi, että nuoret muuttavat yhä myöhemmin pois kotoa. Monen nuoren kohdalla päätös jäädä asumaan vanhempien luo johtuu epävarmasta taloudellisesta tilanteesta.

Surullista on, että nuorten asunnottomuus on kaikilla mittareilla noussut. Tietokeskuksen tutkija Jeremias Kortelainen kysyykin aiheellisesti artikkelissaan, ”ovatko asunnottomuuden ehkäisyyn suunnatut toimenpiteet auttaneet asumisongelmaisia nuoria mitenkään”. Minusta meidän tulee suhtautua tähän kysymykseen vakavasti Helsingissä, jossa nuorten asunnottomuus on isompi ongelma kuin missään muualla maassa. Jatka lukemista

Nuorten asunnottomuuteen puututtava

Arvoisa puheenjohtaja,

Liitteenä olevat kriisimajoitustyöryhmän ja asunnottomuustyöryhmän raportit ovat erityisen huolestuttavaa luettavaa. Kuten asiaa seuranneet ovat huomanneet, Helsinki suunnittelee mallia, jossa kriisimajoituksen määrää vähennetään huomattavasti ja samalla esitetään, että löydetään kumppanit, jotka tarjoavat asiakkaille asunnon 30 päivän sisään kriisimajoituksen alkamisesta. Käyttökapasiteetti on laskemassa tämänhetkisestä 450 paikasta 200 paikkaan.

Sinänsä hienoa, että ihmiset pääsevät ehdotuksen mukaan 30 päivässä kriisimajoituksesta vuokra-asuntoon. Itse kuitenkin epäilen vahvasti onko tämä lainkaan realistinen tavoite. Muutama kysymys kuitenkin herää.

Jatka lukemista

Kaupunki haluaa muuttaa kriisimajoituksen kokonaan

Vuosi sitten tein valtuustokysymyksen Helsingin kaupungin ja Forenomin yhteistyöstä. Asiasta nousi paljon mediakeskustelua ja syystä. Maksoihin kaupunki Forenomille esimerkiksi vuonna 2012 lähes 4 miljoonaa euroa kriisimajoituksen järjestämisestä (yhteensä kaikille majoituspalveluille 6,4 miljoonaa). Samaan aikaan yleisessä tiedossa oli, että Forenom saattoi pyytää kaupungilta lähes minkälaista vuokraa se halusi. Ja kaupunki maksoi kiltisti.

Keskustelun johdosta kaupunginjohtaja Jussi Pajunen asetti työryhmän 30.4.2013, jonka tehtävänä oli laatia nopea arvio kriisimajoituksen tarpeesta ja majoituspalveluliikkeisiin sijoitettujen henkilöiden tilanteessa. Nyt tuo 31.12.2013 valmistunut raportti on julkistettu. Kriisimajoitustyöryhmän ehdotus on seuraavanlainen (lihavoidut kohdat allekirjoittaneen):

Jatka lukemista

Vastaus Forenomia koskevaan valtuustokysymykseen

Vastaus valtuutettu Veronika Honkasalon kysymykseen Forenom Oy:n roolista tilapäismajoituksen järjestäjänä

27.3.2013

HEL 2013-003958 T 00 00 03

Sosiaali- ja terveystointa viransijaisena johtavan apulaiskaupunginjohtajan vastaus

Valtuutettu Veronika Honkasalo kysyy, miten sosiaali- ja terveysvirasto on päätynyt kalliiseen yhteistyösopimukseen Forenom Oy:n kanssa ja mihin toimiin sosiaali- ja terveysvirasto aikoo ryhtyä, jotta kriisiasuminen voidaan hoitaa kustannustehokkaammin ja eettisesti kestävämmin kaupungin omana toimintana.

Vastauksena sosiaali- ja terveystointa viransijaisena johtava apulaiskaupunginjohtaja toteaa sosiaali- ja terveysviraston antaman lausunnon mukaisesti seuraavaa:

Sosiaali- ja terveysviraston avustuksella Forenom Oy:n asunnoissa asui vuoden 2012 aikana yhteensä 847 asunnottomaksi jäänyttä taloutta. Näistä 437 oli lapsiperheitä. Sosiaali- ja terveysvirastolla ei ole sopimusta Forenom Oy:n kanssa, vaan majoituspalveluja myöntävien sosiaaliviranomaisten käytettävissä ovat kaikki paikkakunnalla ravitsemus- ja majoitustoiminnasta annetun lain mukaista palvelua tarjoavat toimijat. Vaihtoehtoja ovat hotellit, matkustajakodit yms. majoituspalveluliikkeet. Jatka lukemista

Keinotteleeko Forenom asunnottomien hädällä?

Jätin juuri Helsingin kaupungin kirjaamoon ensimmäisen valtuustokysymykseni. Olen seurannut Forenomin toimintaa jo pidemmän aikaa. Toivottavasti asialle tehdään jotain ja pian.

***

18.3.2013

Helsingin kaupungin kirjaamo

Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty

VALTUUSTOKYSYMYS KOSKIEN FORENOMIN ROOLIA TERVEYS- JA SOSIAALIVIRASTON TILAPÄISMAJOITUKSEN JÄRJESTÄJÄNÄ

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto on solminut Baronan tytäryhtiön Forenomin kanssa laajamittaisen yhteistyösopimuksen. Koska Helsingin kaupunki ei pysty tarjoamaan kaupungin omaa tilapäismajoitusta sitä tarvitseville, hoitaa Forenom tämän toiminnan hyvin kalliilla. Sosiaali- ja terveysvirastolta saamieni tietojen mukaan, on Helsingin kaupunki maksanut Forenomille tilapäismajoituksen kuluina noususuuntaisesti seuraavasti:

Vuonna 2010               1 210 316,72 euroa

Vuonna 2011               2 702 524,67 euroa

Vuonna 2012                3 941 716,49 euroa

Vantaan Sanomien (19.2.2013) mukaan vuonna 2012 noin 600 asukasta majoittui Helsingin kaupungin toimesta Forenomin tiloissa. Samaan aikaan Forenomin liikevaihto on kolminkertaistunut 18 miljoonaan kolmen viime vuoden aikana. Liikevaihtonsa kasvun Forenom on mahdollistanut muun muassa sen kautta, että se pyytää usein tuplasti enemmän vuokraa verrattuna vapailla markkinoilla oleviin vuokra-asuntoihin (HS 15.11.2012). Helsingin Sanomien selvityksen mukaan Helsingin kaupunki maksaa Forenomille esimerkiksi yhden perheen kriisimajoituksesta 2500 euroa kuussa (HS 13.11.2012).

Kysymys:

Miten sosiaali- ja terveysvirasto on päätynyt näin kalliiseen yhteistyösopimukseen Forenomin kanssa? Mihin toimiin sosiaali- ja terveysvirasto aikoo ryhtyä, jotta kriisiasuminen voidaan hoitaa kustannustehokkaammin ja eettisesti kestävämmin kaupungin omana toimintana?

Helsingissä 18.3.2013

Veronika Honkasalo

Kaupunginvaltuutettu (vas.)

Helsingissä keinotellaan asunnottomien hädällä

Ystäväni naapuri kalliolaisessa kerrostalossa asuu rähjäisessä 23 neliön yksiössä, jonka vuokran maksaa Helsingin sosiaalivirasto. 1 200 euroa kuukaudessa pienestä murjusta kuulostaa epäuskottavan kalliilta, mutta katsaus Oikotie.fi:n vuokra-asuntotarjontaan paljastaa, että summa on linjassa vuokranantajana toimivan Forenomin muiden kohteiden kanssa: yksiö Kalliossa 17m2, 1032€/kk; yksiö Kampissa 22m2, 1286€/kk; kaksio Pasilassa 57m2, 2177€/kk.

Forenom on viime vuosina hankkinut merkittävän aseman Helsingin vuokra-asuntomarkkinoilla. Virallisesti se tarjoaa tilapäisiä majoitusratkaisuja, mutta esimerkkitapaus osoittaa, että näitä huoneistohotellihinnoilla vuokrattavia asuntoja vuokrataan myös pysyväisluonteisempaan väliaikaisasumiseen.

Toimittaja Teemu Muhonen kirjoitti Voima-lehteen (4/2012) artikkelin Helsingin sosiaaliviraston ja vuokratyöyhtiö Baronan tytäryhtiö Forenomin välisestä järjestelystä, jossa kuntalaisten rahoja siirretään yksityiselle yritykselle suoraan ja kilpailuttamatta, koska sosiaaliviraston omat tilapäismajoitukseen tarkoitetut asunnot (2kpl) eivät riitä vastaamaan asunnottomien tarpeisiin.

Vuokramarkkinoilla mopo on keulinut jo pitkään, mutta kalliolaisyksiön kuukausivuokra on nykymarkkinahintoihinkin nähden kaksinkertainen. Markkinahinnan ylittävällä osuudella kuntalaiset tukevat Forenomia. Yritykselle maksettiin verotuloista vuokrina vuonna 2011 yhteensä 2,7 miljoonaa euroa. Jostain syystä kaupungilla ei ole ollut kiinnostusta tai voimavaroja edes kilpailuttaa ostamiaan tilapäismajoituspalveluja.

Sosiaalivirasto tukee siis rahallisesti kehitystä, jossa Forenom hyödyntää asunnottomien ahdinkoa samalla kun se osaltaan pahentaa pääkaupunkiseudun huonoa vuokra-asuntotilannetta haalimalla asuntoja tilapäismajoitusbisneksensä vuokrattavaksi. Lisäksi Forenomin sikamaiset vuokrat ja määräävä markkina-asema vivuttavat yleistä vuokratasoa pysyvästi kaikkien pienituloisten ulottumattomiin. Kun suurin osa asunnoista vuokrataan järjettömillä hinnoilla, tulee yksityinenkin sijoitusasuntosäästäjä ajatelleeksi, että omasta asunnosta voisi pyytää yli 30 euron neliövuokraa.

Helsingissä ei ole tänä vuonna aloitettu yhtään rakennushanketta vuokra-asuntopulan helpottamiseksi. Kalliita omistusasuntoja sen sijaan rakennetaan taantumasta huolimatta. Asuntopolitiikan täytyy lähteä kuntalaisten eikä yksityisen sektorin tarpeista. Asuminen on perusoikeus, jolla keinottelun pitää olla tuomittavaa eikä yhteisillä varoilla tuettavaa toimintaa. Ihmisillä on oikeus kohtuuhintaiseen asumiseen ja kuntalaisilla päättäjiin, jotka pitävät huolen siitä, ettei asunnottomuuden kaltainen inhimillinen hätätila olisi jälleen yksi tulonsiirron väylä köyhiltä rikkaille, veronmaksajilta suuryrityksille.

Rosa Aaltonen

kääntäjä